Epilepsia on aivojen sähkökemiallinen häiriötila
17.3.2022 | Päivitetty 21.5.2024
Asiantuntija Emilia Tauriala, neurologian erikoislääkäri
Epilepsia on aivojen sairaus, johon liittyy pitkäkestoinen taipumus saada toistuvia epilepsiakohtauksia. Tässä tietopaketissa kerrotaan, mistä epilepsia johtuu, miten se todetaan ja millaisia hoitomuotoja siihen on tarjolla. Saat myös neuvoja epilepsiakohtauksen ensiaputilanteeseen.
Yksittäisen epileptisen kohtauksen voi saada kuka tahansa. Se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että on sairastunut epilepsiaan.
Jos olet saanut epileptisen kohtauksen, on varmuuden vuoksi hyvä käydä neurologin vastaanotolla. Jos kohtaus kestää yli viisi minuuttia tai kyseessä on tiheästi toistuva epileptinen kohtaus, soita hätänumeroon 112.
Sisällysluettelo
Mikä on epilepsia?
Epilepsia on aivojen sairaus, johon liittyy taipumus saada toistuvia epilepsiakohtauksia.
Epileptinen kohtaus johtuu aivojen sähkötoiminnan häiriöstä, joka voi olla paikallinen vain yhdessä osassa aivoja, jolloin puhutaan paikallisesta tai paikallisalkuisesta epilepsiasta, tai se voi olla koko aivojen sähkötoiminnan häiriö, jolloin puhutaan yleistyneestä epilepsiasta. Epileptinen kohtaus voi johtaa tajuttomuus-kouristuskohtaukseen, jonka aikana ihminen menettää tajuntansa, kaatuu ja hänen raajansa ja vartalonsa kouristelevat. Tajuttomuus-kouristuskohtauksen lisäksi epileptinen kohtaus voi ilmetä myös lievempinä aistioireina tai tajunnanhämärtymisenä. Tajunnanhämärtymiskohtauksen aikana henkilö ei ole täysin tietoinen ympäristöstään ja häneen on vaikea saada kontaktia.
Epileptinen kohtaus kestää yleensä 1−2 minuuttia. Pitkittyneestä kohtauksesta puhutaan silloin, jos kohtauksen kesto on yli viisi minuuttia.
Yksittäisen epileptisen kouristuskohtauksen voi saada kuka tahansa jonkin ulkoisen ärsykkeen, kuten kuumeen, stressin, liiallisen valvomisen, alkoholin tai joidenkin lääkeaineiden käytön takia. Epilepsia luokitellaan sairaudeksi silloin, kun henkilöllä on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia.
Suomessa on noin 55 000 epilepsiaa sairastavaa aikuista. Heistä miehiä on jonkin verran enemmän kuin naisia. Epilepsiaan voi sairastua missä iässä tahansa. Valtaosalla sairastuneista epilepsia saadaan hyvin hallintaan lääkehoidolla. Noin viidesosalla epilepsiaa sairastavista on vaikea epilepsia, joka haittaa merkittävästi arkielämää lääkehoidosta huolimatta.
Mistä epilepsia johtuu?
Epilepsian taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä, mutta tarkkaa sairauden aiheuttavaa syytä ei aina löydetä. Aivotoiminnan häiriö voi johtua esimerkiksi geneettistä syistä, tai epilepsian taustalla voi olla rappeuttava aivosairaus, kuten Alzheimerin tauti. Tekijät epilepsian taustalla pyritään kuitenkin löytämään aina, koska juurisyyn löytämisestä on apua epilepsian diagnosoinnissa ja hoidon suunnittelussa.
Epilepsian syyt voivat olla:
- rakenteellisia
- geneettisiä
- infektioperäisiä
- aineenvaihdunnallisia
- immuunivälitteisiä
Epilepsiakohtaus
Epilepsiakohtaukset voidaan jakaa kahteen ryhmään: yleistyneeseen epilepsiaan ja paikallisalkuiseen epilepsiaan. Kaikista epilepsiakohtauksista ei saada niin yksityiskohtaisia tietoja, että ne pystyttäisiin luokittelemaan. Tällöin puhutaan lähtökohdaltaan tuntemattomasta kohtauksesta.
Yleistynyt epilepsia
Yleistyneessä epilepsiassa aivojen sähköiset purkaukset alkavat ja leviävät yhtäaikaisesti molempiin aivopuoliskoihin. Yleistynyttä epilepsiaa esiintyy tyypillisesti lapsuus- ja nuoruusiässä, ja sen ensioireet ilmaantuvat yleensä alle 20 vuoden iässä. Esimerkkejä yleistyneestä epilepsiasta ovat nuoruusiän poissaoloepilepsia ja myoklonusepilepsia.
Yleistyneen epilepsian oireena on useimmiten tajuttomuus-kouristuskohtaus, joka tulee ilman ennakkovaroitusta. Kohtauksen aikana henkilö menettää hetkellisesti tajuntansa ja ruumiintoimintojensa hallinnan, hän saattaa purra kieltään tai poskeaan tai virtsata tai harvemmin ulostaa alleen. Kohtaus kestää yleensä vain muutaman minuutin, minkä jälkeen herätessään henkilö on sekava. Jälkiväsymys kohtauksen jälkeen saattaa kestää jopa tunteja. Osalla potilaista yleistyneet kohtaukset ilmenevät hetkellisenä poissaolona, eikä niihin liity muita ulkoisia merkkejä.
Paikallisalkuinen epilepsia
Paikallisalkuisessa epilepsiassa kohtauksen lähtökohta on tietyllä aivoalueella, ja se alkaa ensin vain yhdessä aivopuoliskossa. Kohtaukset voivat myöhemmin levitä molempiin aivopuoliskoihin. Paikallisalkuinen epilepsia voi alkaa missä iässä tahansa, mutta valtaosa aikuisena alkavista epilepsioista kuuluu tähän ryhmään.
Paikallisalkuisen epilepsian oireet vaihtelevat sen mukaan, miltä aivoalueelta ne saavat alkunsa. Ennen varsinaista kohtausta paikallisalkuisessa epilepsiassa saattaa esiintyä alkuoireita, kuten yksittäisen raajan tai raajaparin jäykistyminen tai nykiminen, katseen tai pään kääntyminen sivulle, puheen pysähtyminen, hajuharhat, déjà vu -tuntemukset, tai vatsasta nouseva tuntemus. Alkuoireiden jälkeen tajunta voi hämärtyä, eikä henkilö tuolloin pysty reagoimaan ulkoisiin ärsykkeisiin. Kohtauksiin voi liittyä raajojen nykimistä ja tahdosta riippumatonta toimintaa, kuten käsien hieromista tai vaatteiden nyppimistä, tai muuten poikkeavaa käyttäytymistä. Paikallisalkuinen epilepsiakohtaus voi kehittyä joskus tajunnanhämärtymiskohtauksesta myös tajuttomuus-kouristuskohtaukseksi.
Epilepsiakohtauksen ensiapu
Kun ihminen saa ison epilepsiakouristuskohtauksen, hän menettää tajuntansa ja kaatuu. Vartalo jäykistyy ja suusta voi vuotaa verta, jos kieli tai poski jää hampaiden väliin. Suusta voi tulla myös vaahtoa tai sylkeä. Hengitys salpautuu muutamaksi sekunniksi.
Joskus on vaikea tunnistaa, onko henkilöllä epilepsiakohtaus. Tällöin voi tarkistaa, onko kohtauksen saaneella ranteessaan epilepsiaranneke tai kaulallaan epilepsiatunnus.
Jos osut paikalle, kun joku saa epilepsiakohtauksen, toimi auttajana näin:
- Pysy rauhallisena.
- Älä yritä estää kouristusliikkeitä. Huolehdi, ettei potilas kolhi itseään. Pään alle voi laittaa pehmusteen. Kouristelu kestää yleensä 1–2 minuuttia.
- Älä laita henkilön suuhun mitään. Se vaikeuttaa hengittämistä, ja pahimmassa tapauksessa hampaat voivat katketa.
- Kun kouristukset vähenevät, käännä potilas kylkiasentoon. Näin hengitystiet pysyvät avoimena.
- Varmista, että potilas hengittää vaivatta.
- Jos kouristukset kestävät yli viisi minuuttia tai kohtaus uusiutuu, soita hätänumeroon 112. Soita apua myös silloin, jos et tiedä, onko kyseessä epileptinen kohtaus.
- Älä jätä potilasta yksin ennen kuin hän on toipunut kunnolla, tietää missä on ja vastaa kysymyksiin.
Lähde: Epilepsialiitto
Miten epilepsia todetaan?
Epilepsian diagnoosin perusta on potilaan kertoma tarkka kuvaus epilepsiakohtauksesta. Lisäksi olisi tärkeää saada myös silminnäkijän kuvaus kohtauksen kulusta. Diagnoosin tueksi voidaan tarvita myös aivosähkökäyrätutkimus eli EEG sekä aivojen kuvantamistutkimus. Aivojen rakenteelliset muutokset voidaan tunnistaa magneettikuvauksella.
Epilepsiadiagnoosin saaminen edellyttää, että toinen seuraavista kriteereistä täyttyy:
- Henkilöllä on ollut vähintään kaksi ilman ulkoisia altistavia tekijöitä esiintynyttä epileptistä kohtausta. Kohtaukset ovat olleet erillisiä kohtauksia ja niiden väli on ollut vähintään 24 tuntia.
- Henkilöllä on ollut yksi ilman ulkoisia altistavia tekijöitä ilmennyt epileptinen kohtaus. Tämän lisäksi tutkimuksissa on todettu jokin pitkäaikainen kohtauksille altistava tekijä, kuten esimerkiksi rakenteellinen aivomuutos.
Epilepsia ja autolla ajaminen
Epilepsiadiagnoosista seuraa vuoden ajokielto. Jos uusia kohtauksia ei esiinny vuoden kuluessa diagnoosista ja ajoterveysvaatimukset täyttyvät muiltakin osin, ajokielto puretaan. Kolmen kuukauden autolla-ajokielto tulee myös yksittäisen epileptisen kohtauksen tai muun kouristuskohtauksen jälkeen.
Ajokiellot perustuvat EU:n direktiiveihin, ja rajoituksilla halutaan suojata henkilöä itseään sekä kaikkien muidenkin tiellä liikkuvien liikenneturvallisuutta.
Epilepsia estää autoilua pysyvästi vain harvoissa tapauksissa. Ammattiautoilijalle ajoterveyssuositukset ovat kuitenkin tiukempia ja epilepsiadiagnoosi tarkoittaa yleensä ammatinvaihtoa. Ammattiautoilijalla on oikeus uudelleenkoulutukseen ammatillisena kuntoutuksena.
Epilepsia − hoito
Epilepsian ensisijainen hoitomuoto on lääkehoito. Lääkehoidon tavoitteena on kohtauksettomuus ilman merkittäviä lääkityksestä johtuvia haittavaikutuksia. Epilepsialääkitys valitaan kohtaustyypin ja mahdollisen oireyhtymän perusteella. Jos yksi lääke ei auta pitämään kohtauksia poissa, voidaan sen tilalle tai rinnalle valita toinen lääke, jolla on erilainen vaikutusmekanismi. Epilepsian lääkehoito vaatii sitoutumista, ja se kestää yleensä vuosia, joskus koko loppuelämän ajan. On myös tapauksia, joissa lääkitystä on voitu lähteä vähentämään. Lääkityksen lopettamisen edellytyksenä on se, ettei epilepsiakohtauksia ole tullut lainkaan 3−5 vuoteen.
Kolmasosalla epilepsiaa sairastavista tauti on vaikeahoitoinen, ja lääkityksestä huolimatta arkielämässä esiintyy merkittäviä ongelmia. Tällöin on arvioitava myös muita mahdollisia epilepsian hoitomuotoja, joita ovat leikkaushoito, neurostimulaatiohoidot sekä ketogeeninen ruokavalio.
Epilepsian omahoito
Epilepsia vaatii yleensä pitkäjänteistä sitoutumista omahoitoon ja lääkitykseen. Epilepsiaa sairastavan on hyvä olla itse perillä oman sairautensa erityispiirteistä ja olla aktiivisesti mukana oman hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa. Omilla elintavoillaan voi vaikuttaa positiivisesti sairauden hoitoon ja elää laadukasta elämää sairaudesta huolimatta.
Epilepsiaa sairastavan omahoito koostuu seuraavista asioista:
- säännöllinen lääkitys
- kohtausten seuraaminen ja kirjaaminen
- säännölliset elämäntavat
- monipuolinen ruokavalio
- riittävä lepo
- riittävä liikkuminen ja ulkoilu
Lisäksi on tärkeää mahdollisuuksien mukaan vältellä tekijöitä, joiden tietää altistavan kohtauksille. Näitä tekijöitä voivat esimerkiksi olla valvominen tai liiallinen alkoholin käyttö.
Milloin lääkäriin?
Yksittäisen epileptisen kohtauksen voi saada kuka tahansa. Se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että on sairastunut epilepsiaan. Jos olet saanut epileptisen kohtauksen, on hyvä käydä neurologin vastaanotolla.
Jos kohtaus kestää yli viisi minuuttia tai kyseessä on tiheästi toistuva epileptinen kohtaus, soita hätänumeroon 112.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
neurologian erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi neurologian erikoislääkäri Emilia Tauriala.