Divertikuliitti eli paksusuolen umpipussitulehdus alkaa äkillisenä vasemmanpuolisena alavatsakipuna
7.7.2022
Divertikuliitti on paksusuolen seinämään muodostuneen pullistuman tulehdus. Paksusuoleen voi kehittyä useita umpipusseja, jolloin puhutaan divertikuloosista. Usein divertikuloosi ei oireile mitenkään, mutta pieni osa divertikulooseista muuttuu divertikuliiteiksi. Tässä tietopaketissa kerrotaan divertikuliitin oireista ja hoidosta. Saat myös vinkkejä umpipussivaivojen ennaltaehkäisyyn.
Jos vatsakipu on voimistuvaa ja siihen liittyy kuumeilua, on syytä hakeutua lääkäriin saman päivän aikana. Alavatsakivun syynä voi olla divertikuliitti tai jokin muu vatsan alueen sairaus, joka on tärkeä tutkia viipymättä.
Jos vatsakipu on lievempää, mutta haittaa elämää, on syytä hakeutua lääkäriin parin päivän sisällä oireiden alkamisesta. Voimakkaat vatsakivut ovat puolestaan aina syy hakeutua hoitoon viivyttelemättä.
Sisällysluettelo
Mitä ovat divertikkeli, divertikuloosi ja divertikuliitti?
Divertikkeli, divertikuloosi ja divertikuliitti ovat paksusuolen pullistumiin liittyviä termejä. Divertikkeli eli umpipussi on ikään kuin tyrämäinen paksusuolen ulkopuolelle työntyvä pussi. Divertikkeleitä syntyy, kun suolen sisäinen paine pullistaa limakalvoa paksusuolen lihaskerroksen läpi. Divertikkelit kehittyvät tyypillisesti paksusuolen loppuosaan eli sigmasuoleen.
Divertikuloosista eli umpipussitaudista puhutaan silloin, kun paksusuoleen on kehittynyt useita kymmeniä divertikkeleitä eli umpipusseja. Pieni osa divertikulooseista muuttuu divertikuliiteiksi.
Divertikuliitti on paksusuolen umpipussitulehdus. Noin neljäsosalla divertikuloosia sairastavista umpipussi tulehtuu. Umpipussintulehdus eli divertikuliitti on useimmiten lievä.
Divertikuloosi
Divertikuloosi eli umpipussitauti muodostuu useista kymmenistä yksittäisistä paksusuolen umpipusseista eli divertikkeleistä.
Suurimmalla osalla divertikuloosi on täysin oireeton, eikä se vaadi mitään hoitoa. Divertikuloosi havaitaan monesti sivulöydöksenä muiden tutkimusten, esimerkiksi paksusuolen tähystyksen eli kolonoskopian yhteydessä. Divertikuloosi voi joskus oireilla myös samoin kuin ärtyvän suolen oireyhtymä, jossa esiintyy muun muassa vatsakipua, ripulia, ummetusta ja ilmavaivoja.
Divertikkelit ja divertikuloosi ovat länsimaissa erittäin yleisiä. Divertikkeleiden määrä lisääntyy ikääntyessä: alle 40-vuotiaista noin 10 prosentilla todetaan umpipusseja, mutta 80−vuotiailla umpipusseja esiintyy jo jopa 70 prosentilla.
Viime vuosina divertikuloosi on yleistynyt myös nuoremmissa ikäluokissa. Divertikuloosin lisääntymisen syynä pidetään länsimaista ruokavaliota ja elämäntapaa, kuten vähäkuituisempaa ruokavaliota, vähäistä liikuntaa ja ylipainon lisääntymistä. Myös tulehduskipulääkkeiden lisääntyneellä käytöllä on todettu olevan vaikutusta umpipussintulehdusten määrän kasvuun.
Divertikuliitti
Divertikuliittiin eli paksusuolen umpipussitulehdukseen sairastuu noin 25 prosenttia divertikuloosia sairastavista. Umpipussintulehdus eli divertikuliitti on useimmiten lievä.
Joskus divertikuliittiin voi liittyä vakavia lisäsairauksia tai muita oireita, kuten suolitukos, verenvuotoa tai hyvin harvinaisissa tapauksissa umpipussin puhkeaminen. Umpipussin puhkeaminen voi johtaa vatsakalvontulehdukseen, joka vaatii pikaista hoitoa. Tässä tietopaketissa keskitytään kuitenkin kertomaan lievän divertikuliitin oireista ja hoidosta.
Miten divertikuliitti oireilee?
Äkillinen umpipussintulehdus oireilee päiväkausia kestävänä alavatsakipuna. Kipu paikantuu alavatsan vasemmalla puolelle. Vatsa on myös paineluarka. Umpipussintulehdus voi aiheuttaa lisäksi lievää kuumeilua sekä kohonneita tulehdusarvoja.
Divertikuliitin oireet ovat:
- vasemmalla puolella sijaitseva alavatsakipu
- kuume
- kohonneet tulehdusarvot
Divertikuliitin oireisiin voi lisäksi kuulua ruokahaluttomuutta, suolen toiminnan muutoksia, pahoinvointia, ummetusta ja ripulia.
Miten divertikuliittia hoidetaan?
Lievä divertikuliitti hoidetaan ilman antibiootteja. Useimmissa tapauksissa tulehduskipulääke on riittävä hoito, ja divertikuliitti paranee niiden avulla yhtä nopeasti kuin antibiooteillakin. Jos oireet eivät muutamassa päivässä ala helpottamaan ja jos todetaan kuumeilua, divertikuliittia hoidetaan sairaalassa nestehoidolla ja mahdollisesti antibiooteilla.
Ensimmäinen divertikuliitti varmistetaan lääkärin tekemän tutkimuksen lisäksi yleensä tietokonetomografialla eli vatsan TT-kuvauksella. Paksusuolessa olevat divertikkelit eli umpipussit voidaan paikantaa myös kahden kuukauden kuluttua akuutin tulehdusvaiheen jälkeen tehtävällä kolonoskopialla. Samalla voidaan poissulkea muiden sairauksien, kuten esimerkiksi syövän mahdollisuus. Kun divertikuliitti on diagnosoitu, seuraavia mahdollisesti ilmeneviä umpipussintulehduksia voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa ilman erillisiä kuvantamistutkimuksia.
Divertikuliitin ennaltaehkäisy
Umpipussintulehduksiin taipuvaisille henkilöille suositellaan kuitu- ja kasvispainotteista ruokavaliota ja riittävää veden juomista. Säännöllinen liikunta, ylipainon välttäminen ja tupakoimattomuus auttavat samalla ennaltaehkäisemään myös paksusuolen pullistumia.
Kuitupitoista ruokavaliota suositellaan sen takia, että se auttaa pitämään ummetuksen loitolla. Vähäkuituinen ruokavalio ja siitä usein johtuva ummetus lisäävät painetta paksusuolessa mikä lisää riskiä divertikkeleiden muodostumiselle ja tulehtumiselle.
Nimenomaan vihannesten ja hedelmien sisältämät kuidut näyttävät suojaavan parhaiten umpipussitulehdukselta. Viljatuotteista kannattaa suosia täysjyväviljavalmisteita. Toisin kuin aiemmin on suositeltu, siemeniä tai siemeniä sisältäviä hedelmiä ei tarvitse erikseen vältellä. Mikään tietty rajoitettu ruokavalio ei myöskään estä divertikkeleiden syntymistä.
Milloin lääkäriin?
Jos vatsakipu on voimistuvaa ja siihen liittyy kuumeilua, on syytä hakeutua lääkäriin saman päivän aikana. Alavatsakivun syynä voi olla divertikuliitti tai jokin muu vatsan alueen sairaus, joka on tärkeä tutkia viipymättä.
Jos vatsakipu on lievempää, mutta haittaa elämää, on syytä hakeutua lääkäriin parin päivän sisällä oireiden alkamisesta. Voimakkaat vatsakivut ovat puolestaan aina syy hakeutua hoitoon viivyttelemättä.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Heini Savolainen.