Atooppinen ihottuma on voimakkaasti kutiseva ihosairaus, jonka oireet aaltoilevat
17.11.2021 | Päivitetty 12.2.2024
Asiantuntija Emil Heinäaho, yleislääketieteen erikoislääkäri
Atooppinen ihottuma eli atooppinen ekseema on krooninen ihon tulehdussairaus, jossa ihoon muodostuu kuivaa, punoittavaa ja voimakkaasti kutisevaa ihottumaa. Oireet voivat pahentua yllättäen, kun taas välillä ihottumaa ei ole välttämättä ollenkaan. Atooppinen ihottuma on harmillinen vaiva, mutta sen oireita voidaan hoitaa monin tavoin ja siten parantaa elämänlaatua. Tässä tietopaketissa kerrotaan, miten atooppinen ihottuma oireilee, millä ihoalueilla atooppista ihottumaa useimmiten ilmenee ja kuinka sitä hoidetaan.
Atooppista ihottumaa ei voi ehkäistä eikä siihen ole parannuskeinoa, mutta kutinaa ja muita oireita voidaan hoitaa tehokkaasti.
Varaa aika yleislääkärin vastaanotolle, jos taudin omahoito ei riitä lievittämään oireita tai kutina vaikuttaa heikentävästi unen laatuun.
Jos atooppinen ihottumasi on erityisen vaikeahoitoinen tai laaja-alainen, varaathan silloin ajan suoraan ihotautien erikoislääkärille.
Sisällysluettelo
Atooppinen iho ja ihottuma
Atooppinen iho on nimitys, jota käytetään atooppista ihottumaa sairastavan henkilön ihosta. Atooppinen iho on tavallisesti kuiva myös silloin, kun näkyvää ihottumaa ei ole.
Atooppisen ihottuman keskeinen oire on ihon voimakas kutina. Iho on yleensä myös kuiva, se voi punoittaa ja sen pinta voi olla rikki. Ihottuman kroonistumisen ja ihon raapimisen seurauksena iho voi paksuuntua eli jäkälöityä.
Atooppisen ihottuman oireita ovat:
- kutina
- punoitus
- kuivuus ja karheus, etenkin talviaikaan
- turvotus tai ihon jäkälöityminen
Atooppinen ihottuma ilmenee monesti jo vauvaiässä ja rauhoittuu myöhemmässä lapsuudessa, mutta joskus atooppisen ihottuman oireet kuitenkin palaavat aikuisena. Atooppista ihottumaa voi ilmaantua myös vasta aikuisuudessa, vaikka ihottumaa ei olisi lapsena ollut. Taipumus atooppiseen ihottumaan on vahvasti perinnöllinen, ja sairaudesta kärsii 10–20 prosenttia Suomen väestöstä.
Atooppista ihottumaa esiintyy yleensä aikuisilla käsien, taipeiden, pään ja ylävartalon alueilla. Lapsilla atooppista ihottumaa on tavallisesti taipeiden lisäksi myös poskissa ja raajoissa.
Atooppisen ihottuman oireilu on aaltoilevaa: oireet voivat olla välillä lieviä, mutta pahentua yllättäen ilman syytä. Pahenemisvaiheet ovat yleensä vaikeasti ennustettavissa. Tavallisesti oireet pahenevat talvella ja lievittyvät kesäaikaan, mutta ajoittaisia pahenemisvaiheita voi tulla myös vuodenajasta riippumatta.
Atooppisen ihon kutina voi olla joissakin tapauksissa niin voimakasta, että se häiritsee yöunta ja keskittymiskykyä, ja saattaa siten heikentää elämänlaatua. Käsien atooppinen ihottuma voi myös vaikuttaa työkykyyn joissakin ammateissa.
Mitä tarkoittaa atopia?
Atopia viittaa henkilön taipumukseen muodostaa liiallisesti IgE-vasta-aineita elinympäristön allergeeneja vastaan. Tätä kutsutaan myös immunologiseksi herkistymiseksi, joka tapahtuu usein lapsuudessa. Atooppisen ekseeman lisäksi atopia voi ilmetä myös esimerkiksi astmana, nuhana tai silmien oireiluna. Kaikille immunologisesti herkistyneille ei kuitenkaan kehity atooppista sairautta, eikä kaikilla atooppista ihottumaa sairastavilla ole immunologista allergiataipumusta.
Immunologisen allergiataipumuksen lisäksi atooppisen ihottuman kehittymiseen vaikuttavat perimä, ympäristö ja ihon läpäisyesteen puutteellinen toiminta.
Atooppinen ihottuma kasvoissa
Kasvot ovat yksi yleisimmistä atooppisen ihottuman ilmenemispaikoista. Aikuisilla kasvojen atooppinen ihottuma ilmenee usein silmäluomissa, mutta sitä voi olla myös suupielissä. Lapsilla atooppista ihottumaa on kasvojen alueella yleisemmin poskissa.
Atooppinen ihottuma lapsella tai vauvalla
Atooppinen ihottuma on lasten yleisin ihosairaus, ja sitä ilmeneekin noin 20 prosentilla lapsista. Suurimmassa osassa tapauksista oireilu alkaa jo vauvana, alle vuoden iässä. Vauvana tai pienenä lapsena alkanut atooppinen ihottuma yleensä häviää tai ainakin rauhoittuu ajan kuluessa. Jos oireet eivät ole poistuneet teini-ikään mennessä, jatkuvat ne usein vielä aikuisenakin.
Vauvoilla ihottumaa tulee tavallisesti kasvojen alueelle, erityisesti poskiin. Sitä voi kuitenkin esiintyä millä alueella tahansa ja joskus hyvin laajalti, myös vartalossa ja raajoissa. Leikki-ikäisellä atooppista ihottumaa on yleensä taipeissa, ranteissa ja nilkoissa. Kouluiässä ihottuma paikantuu tyypillisesti taipeisiin, pakaroihin, takareisiin, käsiin ja jalkoihin.
Ruoka-aineallergian oireet voivat esiintyä yksin tai yhdessä atooppisen ihottuman kanssa. Vauvoilla lehmänmaito, kananmuna, vehnä, ohra ja ruis ovat yleisimpiä ruoka-aineallergian aiheuttajia. Atooppinen ihottuma voi altistaa ruoka-aineallergialle erityisesti silloin, jos iho on jatkuvasti tulehtunut. Allergiselle herkistymiselle on kuitenkin sitä pienempi riski, mitä paremmassa kunnossa iho on ja mitä paremmin sitä hoitaa. Ruoka-aineallergia ei siis itsessään aiheuta atooppista ihottumaa, mutta atooppisen ihottuman takia lapsella on korkeampi riski kehittää ruoka-aineallergia. Suurimmalla osalla lapsista, joilla on atooppista ihottumaa, ei kuitenkaan ole ruoka-aineallergiaa. Jos lapsella on ruoka-aineallergiaan viittaavia oireita, jatkotutkimukset ovat tarpeen. Tällöin tulee kääntyä lastenlääkärin puoleen.
Atooppista ihottumaa hoidetaan oireenmukaisesti perusvoiteilla ja ihon tulehdusta lievittävillä lääkevoiteilla. Lapsi voi peseytyä normaalisti, jonka jälkeen iho rasvataan perusvoiteella. Jos vauvan päälaella on karstaa, sitä voi pehmittää perusvoiteella tai öljyllä ennen kylpyä. Hiki saattaa ärsyttää atooppista ihoa, ja myös ihoa ärsyttäviä materiaaleja olisi hyvä välttää. Silkki, puuvilla, keinokuidut ja muut sileäkuituiset materiaalit eivät yleensä ärsytä atooppista ihoa, kun taas villa suoraan ihoa vasten voi raapia ihoa ja pahentaa ihottumaa.
Jos lapsen atooppinen ihottuma on lievää, hoidoksi riittää ihon rasvaaminen kotona perusvoiteella ja miedolla kortisonivoiteella. Lastenlääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua silloin, jos ihottuma pahenee tai ei pysy hallinnassa säännöllisellä hoidolla.
Maitorupi
Maitorupi on vanhanaikainen termi, jolla tarkoitetaan useimmiten pienten lasten atooppista ihottumaa. Maitoruvella ei ole mitään tekemistä maidon tai muiden ruoka-aineiden kanssa. Lääkäri tarkentaa, mistä ihottumasta on kyse ja miten sitä tulisi hoitaa.
Taiveihottuma
Taiveihottuma tarkoittaa useimmiten atooppista ihottumaa, joka sijaitsee polvi- ja kyynärtaipeiden alueella. Taipeet ovat yksi atooppisen ihottuman yleisimmistä ilmenemispaikoista.
Läiskäinen atooppinen ihottuma
Läiskäekseemalle tyypillisiä ovat pyöreät ihottumaläiskät. Ihosairautta kutsutaan myös läiskäihottumaksi ja kolikkoihottumaksi. Oireilu alkaa usein syys- tai talvikaudella ja laantuu kesän aikana. Ihottumaläiskiä ilmestyy tavallisesti säärien etupinnoille, mutta joskus myös käsivarsiin ja keskivartaloon. Ihottuma on yleensä voimakkaasti kutiseva.
Lapsilla läiskäekseema on usein yhteydessä atooppiseen ihottumaan ja atopiataipumukseen. Lapsilla ja nuorilla atooppinen ihottuma saattaa muistuttaa läiskäekseemaa myös ilman atooppista taipumusta, jolloin niiden erottaminen toisistaan voi olla hankalaa. Toisinaan atooppinen ihottuma voi myös muistuttaa psoriasista.
Syyhy vai atopia?
Syyhyn ensisijainen oire on voimakas kutina painottuen yleensä iltaan ja yöhön. Tartunnan alussa ihossa ei näy muutoksia, mutta myöhemmässä vaiheessa ihossa on havaittavissa syyhypunkin kaivamia käytäviä. Yksittäiset, usein laaja-alaisesti levinneet pienet näppylät ovat syyhylle tyypillisiä.
Karstasyyhyssä ihoon ilmestyy läiskiä, jotka voivat märkiä. Karstasyyhyn aiheuttama läiskäinen ihottuma voi muistuttaa atooppista ekseemaa, jolloin syyhyn diagnosoiminen edellyttää syyhypunkin käytävien tai syyhypunkin löytymistä. Usein tällöin tarvitaan ihotautien erikoislääkärin asiantuntemusta ja tutkimusvälineitä. Karstasyyhyä ilmenee vanhuksilla ja muilla henkilöillä, joilla on heikentynyt vastustuskyky.
Atooppinen ihottuma – hoito
Atooppista ihottumaa hoidetaan perusrasvauksella, kortisoni- ja muilla lääkevoiteilla, tai peittämällä ihottumakohta sidoksella tai hauteella. Tarvittaessa voidaan hyödyntää valohoitoa. Joskus esimerkiksi hikoilun, stressin tai kuivan sisäilman todetaan pahentavan atooppista ihottumaa. Tällöin pahentavia tekijöitä on syytä välttää. Kesäisin iho tulee suojata hyvin auringolta, jotta iho ei pääse palamaan.
Pesu ja rasvaus
Iho on tärkeää pestä päivittäin vedellä ja miedolla pesuaineella tai perusvoiteella. Pesun jälkeen iho rasvataan perusvoiteella, joka sitoo ihoon kosteutta. Ihoa on tärkeää rasvata säännöllisesti myös silloin, kun ihottumaa ei ole.
Kortisonivoidetta voidaan käyttää kuurina silloin, kun perusvoiteet eivät riitä. Jos kortisonivoidekuuri kestää esimerkiksi kaksi viikkoa, kuurin jälkeen pidetään kahden viikon pituinen tauko. Tauko on aina samanpituinen, kuin sitä edeltävä kortisonikuuri. Tauko estää kortisonista johtuvaa ihon ohenemista. Jos perusvoide ja kortisoni eivät ole riittävän tehokkaita hoitokeinoja, voidaan käyttää muita lääkevoiteita, kuten kalsineuriinin estäjiä.
Peittohoito
Kutiavan ihoalueen raapimisen seurauksena iho voi mennä rikki. Tällöin iho voidaan peittää sidoksella tai hauteella, jonka alle levitetään perus- tai kortisonivoidetta. Peittohoitoon voidaan käyttää myös hydrokolloidilevyä, jota kutsutaan myös keinoihoksi. Ihoalueen peittäminen suojaa raapimiselta ja voi auttaa atooppista ihottumaa rauhoittumaan.
Valohoito
Aikuisten atooppista ihottumaa voidaan hoitaa valohoidolla, ja atooppinen ihottuma onkin yksi yleisimmistä valohoidolla hoidettavista ihosairauksista. SUP-valohoidossa hoitolaitteen lamput lähettävät samaa ultraviolettisäteilyä kuin auringonvalo, ja UVB-valohoidossa ainoastaan UVB-säteitä. Ihotautien erikoislääkäri määrittää hoitokerran pituuden ja hoitokertojen määrän sopivaksi. Tyypillisesti hoitokerta on kymmenistä sekunneista muutamaan minuuttiin, jonka aikana suojataan silmät ja genitaalit. Hoitokertoja on 15–20.
Lue lisää UVB-valohoidosta ja SUP-valohoidosta.
Milloin lääkäriin?
Jos atooppisen ihottuman omahoito ei auta oireiden lievittämiseksi, on hyvä hakeutua yleislääkärin vastaanotolle. Lääkärin vastaanotolle kannattaa varata aika myös silloin, jos kutina ja muu atooppisen ihottuman oireilu haittaa nukkumista ja jokapäiväistä elämää. Jos atooppinen ihottumasi on erityisen vaikeahoitoinen tai laaja-alainen, varaathan silloin ajan suoraan ihotautien erikoislääkärille.
yleislääketieteen erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.