Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus. Astman yleisimpiä oireita ovat yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen.

Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus − tunnista oireet ja hakeudu tarvittaessa hoitoon

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus. Astman yleisimpiä oireita ovat yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Tässä tietopaketissa kerrotaan astman oireista, diagnosoinnista ja hoidosta.

Jos havaitset astmalle tyypillistä oireilua kuten pitkittynyttä yskää, hengenahdistuksen tunnetta tai limaisuutta keuhkoissa, on syytä hakeutua yleis- tai keuhkolääkärin vastaanotolle.

Lääkäri ohjaa vastaanotolla tekemänsä arvion perusteella tarvittaessa jatkotutkimuksiin diagnoosin ja hoidon määrittämiseksi.

Sisällysluettelo

Mikä on astma?

Astma on pitkäaikainen sairaus, jossa keuhkoputken limakalvot ovat tulehdustilassa.

Limakalvoja ärsyttävä tulehdus lisää liman eritystä, aiheuttaa keuhkoputkien supistelua ja vaurioittaa limakalvojen pinnalla olevaa värekarvamattoa. Limakalvojen heikentynyt pintakerros herkistää keuhkoputkia ulkoisille ärsykkeille kuten kylmälle ilmalle, voimakkaille tuoksuille ja eläin- tai siitepölyille.

Astman oireena oleva lisääntynyt limaneritys on elimistön keino yrittää poistaa keuhkoputkiin joutuneita hiukkasia hengitysteistä. Limakalvoturvotuksen lisäksi astmassa on tyypillistä keuhkoputkien seinämien supistelutaipumus, minkä vuoksi hengitys on hankalaa erityisesti uloshengitysvaiheessa.

Suomessa astmaa sairastavia on noin 280 000. Astmaan voi sairastua missä iässä tahansa, vaikkakin suurin osa sairastumisista todetaan aikuisiällä. Astman puhkeamiseen vaikuttavat sekä perinnöllinen alttius että ympäristötekijät. Kaikkia sairastumiseen vaikuttavia asioita ei vielä tunneta.

Tiedetään kuitenkin, että atooppista ihottumaa tai ruoka-aineallergioita sairastavalla lapsella on suurempi riski sairastua myös astmaan. Samoin allerginen nuha on astman riskitekijä.

Muita tunnettuja riskitekijöitä ovat tupakointi ja tupakan savulle altistuminen sekä ylipaino. Astma voi olla myös työperäistä ja kehittyä työssä tapahtuvan altistumisen seurauksena.

Astman tärkein hoitomuoto on lääkitys. Säännöllisellä lääkityksellä pyritään hillitsemään keuhkoputkien tulehdusta, ja astma saadaankin yleensä hyvin hallintaan lääkehoidolla. Sen sijaan hoitamaton astma saattaa johtaa pysyviin muutoksiin keuhkoputkissa.

Astman oireet

Astman yleisimmät oireet ovat:

  • yskä
  • limaneritys
  • painon tunne rintakehällä
  • hengenahdistus
  • uloshengityksen vinkuminen
  • väsymys

Astma todetaan tyypillisesti hengitysinfektion jälkeen, kun pitkittynyt yskä ei parane. Astmaoireilu voi alkaa myös esimerkiksi siitepölyaikaan, kun allergeeneja eli allergisen reaktion aiheuttajia on runsaasti hengitysilmassa. Alkavan astman oireet voivat olla myös jaksottaisia siten, että oireisten vaiheiden välissä voi olla pitkiäkin oireettomia aikoja.

Astman oireet voivat myös vaihdella eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Erityisesti aamu- ja yöoireilut ovat tyypillisiä astmalle. Oireet voivat vaihdella myös sen mukaan, kuinka paljon oireita aiheuttaville tekijöille altistutaan.

astman-oireet.png

Astman pahenemisvaihe 

Astman pahenemisvaihe on tila, jossa astman oireet kuten yskiminen, limaisuus ja hengenahdistus pahenevat. Pahenemisvaiheeseen liittyy myös lisääntynyt tarve käyttää keuhkoputkia avaavaa lääkitystä.

Oireiden lisääntyminen voi olla monen tekijän yhteisvaikutusta, mutta pahenemisvaiheen voi laukaista esimerkiksi virusten aiheuttama hengitystieinfektio. Pahenemisvaiheessa astmaa hoidetaan lisäämällä hengitettävien lääkkeiden annosmäärää lääkärin ohjeiden mukaisesti.

Lapsen astma

Lapsen astma on monimuotoisempi sairaus kuin aikuisen astma, ja sillä on ikäkausittaisia erityispiirteitä. Imeväisikäisen hengenahdistus liittyy useimmiten virusperäiseen hengitystieinfektioon.

Iso osa imeväis- ja leikki-ikäisten astmoista oireilee vain satunnaisesti ja monilla astmaoireet väistyvät kouluikään mennessä. Jos lapsella on allergioita, atooppista ihottumaa tai lähisukulaisella on astma, säännöllisen astmalääkityksen tarve on todennäköisempää.

Lapsen astman oireet ovat:

Lapsen astman selkein oire on hengenahdistus. Lievä hengenahdistus voi usein jäädä vanhemmilta huomaamatta. Lapsi ei myöskään itse välttämättä tunnista hengenahdistusta tai osaa kertoa, miltä hänestä tuntuu.

Kaikilla lapsilla ei ole varsinaisia astmakohtauksia, vaan suurimmalla osalla astman oireet ovat lieviä. Lapsen astmalle tyypillinen yskä kestää pitkään, ainakin neljä viikkoa, ja siihen liittyy usein myös limaisuutta.

Hengenahdistuksen ja yskän lisäksi lapsen astma voi oireilla myös uloshengityksen vinkumisena ja painon tunteena rinnassa.

Lapselle astmaoireita voivat aiheuttaa hengitettävät allergeenit, kuten siitepölyt tai eläinpölyt sekä rasitus, kylmä ilma, bakteeri- ja virusperäiset hengitystieinfektiot ja joskus hengitysilman epäpuhtaudet.

Lue lisää: Lapsen astma

Astmakohtaus

Astmakohtauksessa astmaoireet, kuten hengitysvaikeudet, voimakas yskä ja hengityksen vinkuminen, pahenevat. Oireisiin saattaa liittyä myös hyperventilaatiota, jolloin astmakohtauksen saanut hengittää liian nopeasti ja enemmän kuin olisi tarpeen.

Jos astmakohtaus tulee, tärkeintä on pysyä rauhallisena. Keuhkoihin hengitetään keuhkoputkia avaavaa lääkettä ja rentoudutaan. Mikäli avaava lääke ei helpota tilannetta, tulee hakeutua päivystykseen tai ensiapuun.

Jos astman lääkehoito on tasapainossa, astmakohtaukset ovat harvinaisia ja kyseessä on useimmiten astman oireiden hankaloituminen pahenemisvaiheen yhteydessä.

Milloin lääkäriin?

Jos havaitset astmalle tyypillistä oireilua kuten pitkittynyttä yskää, hengenahdistuksen tunnetta tai limaisuutta keuhkoissa, on syytä hakeutua yleis- tai keuhkolääkärin vastaanotolle. Lääkäri ohjaa vastaanotolla tekemänsä arvion perusteella tarvittaessa jatkotutkimuksiin diagnoosin ja hoidon määrittämiseksi.

PEF-mittaus ja muut astmatutkimukset

Astmadiagnoosi perustuu hengitystietutkimuksissa havaittuun keuhkoputkien vaihtelevaan supistumiseen. Hengitystietutkimuksista yleisimmät ovat kotona tehtävä kahden viikon PEF-seuranta sekä laboratoriossa tehtävä spirometria. Pikkulapsilla diagnosointiin käytetään impulssioskillometriaa.

PEF tarkoittaa uloshengityksen huippuvirtausta ja lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista ”peak expiratory flow”. PEF-mittauksella seurataan ulospuhallusvoimakkuutta ja sen vaihtelua. Spirometrialla tutkitaan puhallusvoimakkuuden lisäksi keuhkojen tilavuuksia ennen ja jälkeen keuhkoputkia avaavan lääkkeen käytön.

Hengitystietutkimusten lisäksi tehdään tarvittaessa rasituskoe tai altistuskokeita. Rasituskokeen avulla selvitetään keuhkoputkien supistumisherkkyyttä, joka tulee usein esiin rasituksen yhteydessä. Rasituskoe tehdään joko ulkona juosten tai sisätiloissa juoksumatolla. Rasituksen jälkeen tehdään PEF-mittaus. Histamiini- tai metakoliinialtistuskokeen tarkoituksena on selvittää keuhkoputkien supistumisherkkyyttä. Altistuskokeen jälkeen tehdään spirometriatutkimus.

Astmatutkimuksiin voi myös kuulua allergiatestejä ja laboratoriokokeita, joiden tarkoituksena on löytää oireiden taustalla olevia syitä.

Lue lisää: Astmatutkimukset

Astman hoito

Astman hoidon kulmakivenä on lääkehoito. Lääkityksen lisäksi omahoidolla on tärkeä rooli astman hoidossa. Hoidon tavoitteena on oireettomuus, hyvä astman hallinta sekä pahenemisvaiheiden ehkäisy.

Astman lääkehoito 

Astmalääkkeet voidaan jakaa kahteen ryhmään: tulehdusta poistaviin eli hoitaviin lääkkeisiin ja keuhkoputkia laajentaviin eli niin sanottuihin avaaviin lääkkeisiin. Astman ensisijainen lääke on kortisonipohjainen tulehdusta hoitava lääke, jota käytetään yleensä säännöllisesti päivittäin. Keuhkoputkia avaavaa, lyhytvaikutteisempaa astmalääkettä otetaan oireiden mukaisesti tarvittaessa. Tätä avaavaa, tarvittaessa otettavaa lääkettä kutsutaan myös kohtauslääkkeeksi. Molempia lääketyyppejä tarvitaan, koska avaava lääke ei hoida astman taustalla olevaa tulehdustilaa.

Astmalääkkeet ovat yleensä hengitettäviä eli inhalaatiolääkkeitä. Inhalaatiolääkkeiden käyttötekniikat opetetaan joko lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Kun astman oireet on saatu tasapainoon, astmaa sairastava pystyy itse säätelemään astmalääkitystään oireiden ja PEF-arvojen perusteella.

Inhalaatiolääkkeiden lisäksi astmaa voidaan hoitaa myös tablettilääkkeellä, joka saattaa joskus riittää lievän astman ainoaksi perushoidoksi. Yleisesti tablettilääkettä käytetään tulehdusta poistavan, hoitavan astmalääkkeen lisänä. Vaikean astman hoitoon saatetaan myös joissakin tapauksissa käyttää biologisia, pistoksina annettavia lääkkeitä.

Astman omahoito

Astman hoidossa korostuu omahoidon tärkeys.

Astman omahoidon tavoitteena on:

  • tunnistaa omat astmaoireet: mikä on normaalia ja mikä ei
  • pitää lääkehoito hallinnassa (oikeat lääkkeet oikeaan aikaan ja oikea lääkkeenottotekniikka)
  • löytää itselle sopiva liikuntamuoto ja ylläpitää sitä säännöllisesti
  • tunnistaa oireita pahentavat tekijät (siitepölyt, katupölyt, kylmä ilma, tuoksut, savut)
  • huolehtia omasta PEF-seurannasta
  • tunnistaa astman pahenemisvaiheen merkit
  • osata säätää omaa lääkitystä tarvittaessa
  • hoitaa nuhaoireet asianmukaisesti
  • huolehtia suun terveydestä lääkkeenoton yhteydessä
  • sitoutua tupakoimattomuuteen

Lähde: Allergia.fi

Jos havaitset astmalle tyypillistä oireilua kuten pitkittynyttä yskää, hengenahdistuksen tunnetta tai limaisuutta keuhkoissa, on syytä hakeutua yleis- tai keuhkolääkärin vastaanotolle.

Lääkäri ohjaa vastaanotolla tekemänsä arvion perusteella tarvittaessa jatkotutkimuksiin diagnoosin ja hoidon määrittämiseksi.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit: