Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus − tunnista oireet ja hakeudu tarvittaessa hoitoon

Astma on pitkäaikainen sairaus, jossa keuhkoputken limakalvot ovat tulehdustilassa.

Limakalvoja ärsyttävä tulehdus lisää liman eritystä, aiheuttaa keuhkoputkien supistelua ja vaurioittaa limakalvojen pinnalla olevaa värekarvamattoa. Limakalvojen heikentynyt pintakerros herkistää keuhkoputkia ulkoisille ärsykkeille kuten kylmälle ilmalle, voimakkaille tuoksuille ja eläin- tai siitepölyille.

Astman oireena oleva lisääntynyt limaneritys on elimistön keino yrittää poistaa keuhkoputkiin joutuneita hiukkasia hengitysteistä. Limakalvoturvotuksen lisäksi astmassa on tyypillistä keuhkoputkien seinämien supistelutaipumus, minkä vuoksi hengitys on hankalaa erityisesti uloshengitysvaiheessa.

Suomessa astmaa sairastavia on noin 280 000. Astmaan voi sairastua missä iässä tahansa, vaikkakin suurin osa sairastumisista todetaan aikuisiällä. Astman puhkeamiseen vaikuttavat sekä perinnöllinen alttius että ympäristötekijät. Kaikkia sairastumiseen vaikuttavia asioita ei vielä tunneta.

Tiedetään kuitenkin, että atooppista ihottumaa tai ruoka-aineallergioita sairastavalla lapsella on suurempi riski sairastua myös astmaan. Samoin allerginen nuha on astman riskitekijä.

Muita tunnettuja riskitekijöitä ovat tupakointi ja tupakan savulle altistuminen sekä ylipaino. Astma voi olla myös työperäistä ja kehittyä työssä tapahtuvan altistumisen seurauksena.

Astman tärkein hoitomuoto on lääkitys. Säännöllisellä lääkityksellä pyritään hillitsemään keuhkoputkien tulehdusta, ja astma saadaankin yleensä hyvin hallintaan lääkehoidolla. Sen sijaan hoitamaton astma saattaa johtaa pysyviin muutoksiin keuhkoputkissa.

Lapsen astma on monimuotoisempi sairaus kuin aikuisen astma, ja sillä on ikäkausittaisia erityispiirteitä. Imeväisikäisen hengenahdistus liittyy useimmiten virusperäiseen hengitystieinfektioon.

Iso osa imeväis- ja leikki-ikäisten astmoista oireilee vain satunnaisesti ja monilla astmaoireet väistyvät kouluikään mennessä. Jos lapsella on allergioita, atooppista ihottumaa tai lähisukulaisella on astma, säännöllisen astmalääkityksen tarve on todennäköisempää.

Lapsen astman oireet ovat:

• hengenahdistus
• yskä
• uloshengityksen vinkuminen
• painon tunne rinnassa

Lapsen astman selkein oire on hengenahdistus. Lievä hengenahdistus voi usein jäädä vanhemmilta huomaamatta. Lapsi ei myöskään itse välttämättä tunnista hengenahdistusta tai osaa kertoa, miltä hänestä tuntuu.

Kaikilla lapsilla ei ole varsinaisia astmakohtauksia, vaan suurimmalla osalla astman oireet ovat lieviä. Lapsen astmalle tyypillinen yskä kestää pitkään, ainakin neljä viikkoa, ja siihen liittyy usein myös limaisuutta.

Hengenahdistuksen ja yskän lisäksi lapsen astma voi oireilla myös uloshengityksen vinkumisena ja painon tunteena rinnassa.

Lapselle astmaoireita voivat aiheuttaa hengitettävät allergeenit, kuten siitepölyt tai eläinpölyt sekä rasitus, kylmä ilma, bakteeri- ja virusperäiset hengitystieinfektiot ja joskus hengitysilman epäpuhtaudet.

Lue lisää: Lapsen astma

Jos havaitset astmalle tyypillistä oireilua kuten pitkittynyttä yskää, hengenahdistuksen tunnetta tai limaisuutta keuhkoissa, on syytä hakeutua astman tutkimukseen ja hoitoon. Astman selvittely ja hoito onnistuu astmahoitajan ja yleislääkärin vastaanotolla.

Astman hoidon kulmakivenä on lääkehoito. Lääkityksen lisäksi omahoidolla on tärkeä rooli astman hoidossa. Hoidon tavoitteena on oireettomuus, hyvä astman hallinta sekä pahenemisvaiheiden ehkäisy.

Astman lääkehoito 

Astmalääkkeet voidaan jakaa kahteen ryhmään: tulehdusta poistaviin eli hoitaviin lääkkeisiin ja keuhkoputkia laajentaviin eli niin sanottuihin avaaviin lääkkeisiin. Astman ensisijainen lääke on kortisonipohjainen tulehdusta hoitava lääke, jota käytetään yleensä säännöllisesti päivittäin. Keuhkoputkia avaavaa, lyhytvaikutteisempaa astmalääkettä otetaan oireiden mukaisesti tarvittaessa. Tätä avaavaa, tarvittaessa otettavaa lääkettä kutsutaan myös kohtauslääkkeeksi. Molempia lääketyyppejä tarvitaan, koska avaava lääke ei hoida astman taustalla olevaa tulehdustilaa.

Astmalääkkeet ovat yleensä hengitettäviä eli inhalaatiolääkkeitä. Inhalaatiolääkkeiden käyttötekniikat opetetaan joko lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Kun astman oireet on saatu tasapainoon, astmaa sairastava pystyy itse säätelemään astmalääkitystään oireiden ja PEF-arvojen perusteella.

Inhalaatiolääkkeiden lisäksi astmaa voidaan hoitaa myös tablettilääkkeellä, joka saattaa joskus riittää lievän astman ainoaksi perushoidoksi. Yleisesti tablettilääkettä käytetään tulehdusta poistavan, hoitavan astmalääkkeen lisänä. Vaikean astman hoitoon saatetaan myös joissakin tapauksissa käyttää biologisia, pistoksina annettavia lääkkeitä.