Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus
21.9.2021 | Päivitetty 15.1.2024
Asiantuntija Emilia Tauriala, neurologian erikoislääkäri
Alzheimerin tauti on hitaasti etenevä muistisairaus, jonka keskeinen oire on muistin heikkeneminen. Tauti alkaa pitkällä oireettomalla jaksolla ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista. Terveellisillä elintavoilla ja aivojen aktivoimisella on huomattava merkitys taudin ennaltaehkäisyssä. Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus Suomessa, ja sitä sairastaakin jopa 70 prosenttia muistisairaista. Tässä tietopaketissa kerromme mitä oireita Alzheimerin tautiin liittyy, kuinka tauti etenee ja miten sitä hoidetaan.
Muistin häiriöt eivät aina viittaa muistisairauteen, vaan muistamisen ja keskittymisen vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi stressiin tai masennukseen.
Ongelmien syy on kuitenkin hyvä selvittää ja muistisairautta epäiltäessä tutkimuksiin onkin syytä hakeutua viipymättä.
Sisällysluettelo
Alzheimerin tauti
Alzheimerin taudin syntymekanismia ei toistaiseksi tunneta, mutta sen oireet aiheutuvat aivojen rappeutumisesta. Hermoradat ja aivosolut vaurioituvat aivomuutosten seurauksena, joka johtaa muistin ja tiedonkäsittelyn heikkenemiseen. Myös normaali ikääntyminen aiheuttaa aivomuutoksia, mutta Alzheimerin taudissa ne etenevät nopeammin kuin terveillä ikääntyvillä.
Alzheimerin tauti ei ole vahvasti perinnöllinen, vaan elintavat ovat huomattavasti voimakkaammassa roolissa taudin puhkeamisen kannalta. Perinnöllisissä tapauksissa geenivirhe aiheuttaa sairauden, vaikuttaen amyloidiproteiinin kertymiseen aivoihin.
Sairastumisen riski pienenee liikkumalla säännöllisesti, ylläpitämällä sosiaalisia suhteita ja henkistä aktiivisuutta, sekä noudattamalla terveellistä ruokavaliota. Ruokavaliolla pystytään edistämään muistiterveyttä vaikuttamalla kohonneeseen verenpaineeseen, korkeaan kolesteroliin, lihavuuteen sekä muihin Alzheimerin taudin riskitekijöihin. Viimeaikainen tutkimus ja aivojen glymfaattisen järjestelmän löytäminen on osoittanut myös riittävän unen olevan keskeinen tekijä aivojen terveydelle.
Diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien asianmukainen hoito pienentää sairastumisriskiä. Riskiä pienentävät myös hyvä koulutus ja aivojen harjoittaminen, joten aivojumppaa kannattaakin harrastaa itselle mielekkään tekemisen muodossa, esimerkiksi opiskelemalla kieliä tai tekemällä sanaristikoita.
Alzheimer – oireet
Alzheimerin taudin oireet ovat yksilöllisiä ja taudin edetessä ne alkavat vaikuttaa arjen toimintakykyyn.
Alzheimerin taudin oireet:
- Muistiongelmat; muistin heikkeneminen ja uuden oppimisen vaikeus
- Kielelliset vaikeudet; puheentuoton ja ymmärtämisen vaikeus
- Toiminnanohjauksen heikkeneminen; suunnittelun ja aloitekyvyn aleneminen
- Hahmottamisvaikeudet; ympäristön, kasvojen ja esineiden tunnistamisen hankaluus
- Arviointikyvyn muutokset; päätöksenteon vaikeus ja liika luottamus vieraisiin henkilöihin
- Persoonallisuuden muutokset; pelokkuus, epäluuloisuus ja vainoharhaisuus
- Muut käytösoireet; apatia, masennus ja levottomuus
Alzheimerin taudin ensioire on muistin heikentyminen. Alkuvaiheessa muutoksia on havaittavissa erityisesti lähimuistissa; sovitut tapaamiset unohtuvat ja sairastunut kyselee tai toistaa jo aiemmin sanomaansa. Uuden tiedon omaksuminen on työlästä, joka ilmenee vaikeutena oppia uusia asioita tai muistaa juuri luettua tekstiä. Ensioireet ilmaantuvat yleensä 65 ikävuoden jälkeen.
Ensimmäiset oireet voi huomata sairastuneen läheinen tai sairastunut henkilö itse. Sairastuneen piilotellessa oireitaan, omaisen on tärkeää ottaa asia puheeksi. Tutkimuksiin tulisi hakeutua viiveettä heti ensioireiden ilmaannuttua, jotta hoito päästään aloittamaan mahdollisimman pian.
Alzheimerin taudin käytösoireet
Muistin heikkenemisen seurauksena sairastuneen kyky ilmaista itseään ja tulkita ympäristöään laskee, joka voi johtaa käytösoireisiin. Aivomuutosten aiheuttaman muistin heikkenemisen lisäksi käytösoireisiin vaikuttavat sairastuneen persoonallisuus, aikaisemmat kokemukset elämän aikana sekä elinympäristö.
Käytösoireina ilmenee apaattisuutta, masentuneisuutta tai levottomuutta. Sairastuneella voi olla aistiharhoja tai hänen persoonallisuutensa saattaa muuttua. Persoonallisuuden muutos ilmenee usein pelokkaana tai vainoharhaisena käytöksenä, joka on joissakin tapauksissa yksi taudin ensioireista. Joskus käytösoireet ovat seksuaalisia.
Käytösoireet ovat yksilöllisiä, joten niiden esiintymistä on vaikea ennustaa. Useimmiten käytösoireita pystytään hoitamaan, joten niistä tulee aina mainita hoitavalle lääkärille.
Alzheimerin taudin vaiheet
Alzheimerin tauti etenee hitaasti. Alzheimerin tautia kuvataan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi, mutta eri vaiheiden välillä ei ole selkeitä rajoja. Ensimmäisten oireiden ilmaantumista edeltää vuosia kestävä oireeton vaihe, jonka aikana aivomuutoksia on jo havaittavissa. Arvioiden mukaan aivomuutokset kehittyvät jopa 20–30 vuoden ajan ennen ensioireita.
Taudin varhaisessa vaiheessa sairastunut alkaa unohdella asioita ja oppiminen vaikeutuu. Nimiä on vaikea muistaa ja arki ei suju kuten ennen. Sairastunut vaikuttaa usein aiempaa stressaantuneemmalta sekä hitaammalta ja epävarmemmalta työssään.
Lievässä vaiheessa sairastuneella voi olla vaikeuksia muistaa sanoja ja nimetä asioita. Sovitut tapaamiset unohtuvat ja uusia asioita on entistä vaikeampi oppia. Aloitekyky ja toimeen tarttuminen heikkenee, joten lähipiiri joutuu muistuttelemaan asioiden hoitamisesta ja sovituista asioista. Tavarat voivat olla kadoksissa, sairastunut ei muista minne on ne laittanut, ja saattaa epäillä varkaita katoamisen syyksi.
Keskivaikeassa vaiheessa lähimuistin toiminta ja sairastuneen toimintakyky heikentyvät selvästi. Samojen asioiden kysyminen yhä uudestaan ja tavaroiden hukkaaminen on tavallista. Sanat eivät muistu mieleen, monimutkaista puhetta on vaikea ymmärtää ja keskittymisvaikeuksien takia keskustelua on hankala seurata. Sairastuneella saattaa olla hahmottamisvaikeuksia, jonka takia tuttua ympäristöä tai kasvoja on vaikea tunnistaa. Käytösoireet lisääntyvät, mutta persoonallisuus säilyy tavallisesti melko hyvin ennallaan.
Vaikeassa vaiheessa muisti toimii vain ajoittain. Hahmottamisvaikeudet pahenevat, joten sairastunut ei yleensä tunnista läheisiään. Puheen tuotto ja ymmärtäminen heikkenevät entisestään, ja käytösoireet ovat tavallisia. Sairastunut tarvitsee jatkuvasti konkreettista apua päivittäisen toiminnan tueksi.
Testit Alzheimerin taudin diagnosoinnissa
Muistitesti on olennainen osa Alzheimerin taudin diagnoosia. Varhaisessa vaiheessa käytetään CERAD-tutkimusta (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease). CERAD koostuu tehtäväsarjasta, joka arvioi sekä välitöntä että viivästynyttä muistia, kielellisiä toimintoja, hahmottamiskykyä, sekä toiminnanohjausta ja sen sujuvuutta. Piirrostehtävien avulla testataan visuaalista muistia.
Pidemmälle edenneessä taudissa muistin toimintaa arvioidaan suppeamman testin avulla, käyttäen esimerkiksi MMSE-testiä (Mini Mental State Examination). Testin 30 kysymystä testaavat muistia, päättelyä, orientaatiota ja hahmotusta.
Muistitesti ei koskaan ole ainut Alzheimerin taudin toteamisessa käytettävä keino. Muistin testaamisen lisäksi diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan, muistioireiden kartoitukseen, aivojen magneettikuvaukseen, sekä joskus likvor- eli selkäydinnestenäytteeseen. Uusia tapoja Alzheimerin diagnosoimiseksi on jatkuvasti kehitteillä, joita voi tulevaisuudessa tulla edellä mainittujen keinojen rinnalle.
Alzheimerin taudin monimuotoinen hoito
Alzheimerin taudin hoito koostuu lääkityksen lisäksi kuntoutuksesta, terapiasta ja kannustamisesta aktiivisen elämäntavan ylläpitämiseen. Varhain aloitettu hoito lievittää taudin oireita ja parhaimmillaan pidentää aikaa, jonka sairastunut viettää omatoimisena. Hoito ei hidasta taudin etenemisnopeutta.
Kotona asumista tuetaan monin keinoin, kuten edistämällä omatoimisuutta, asentamalla kotiin turvallisuusratkaisuja, sekä varmistamalla taloudellisten etuuksien saanti. Myös omaishoitajille ja sairastuneen läheisille on oltava saatavilla riittävästi tukea.
Hoidossa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa sairastuneen perustarpeiden tyydyttyminen, kuten nesteytys ja ravitsemus, hygieniasta huolehtiminen ja lepo. Taudin kaikissa vaiheissa pyritään säilyttämään sairastuneen tunne omasta arvokkuudesta.
Alzheimerin taudin lääkitys
Alzheimerin taudin alkuvaiheessa lääkkeinä käytetään donepetsiiliä, galantamiinia tai rivastigmiiniä. Lääke estää asetyylikoliini-nimisen välittäjäaineen hajoamista, ja vaikuttaa siten kohentavasti sairastuneen keskittymis- ja toimintakykyyn. Asetyylikoliini- eli AKE-estäjiä käytetään siksi, että asetyylikoliinia välittäjäaineenaan käyttävän hermoverkon heikentyminen on yksi Alzheimerin taudin varhaisimmista aivomuutoksista.
Myöhemmissä vaiheissa muutoksia tapahtuu myös muiden välittäjäaineiden käyttämissä hermoverkoissa, jolloin lääkitystä muutetaan. Esimerkiksi glutamaatti-välittäjäaineen neurotransmission pettäessä käytetään memantiini-nimistä lääkeainetta suojaamaan aivojen hermosoluja.
Alzheimerin taudin lääkehoito lievittää taudin oireita ja lykkää ympärivuorokautisen tuen tarvetta. Terveystalossa tehdään Alzheimerin taudin lääketutkimusta.
Milloin muistitutkimus on ajankohtainen?
Muistitestiin kannattaa hakeutua heti, jos epäilet alkavaa muistisairautta itselläsi tai läheiselläsi.
Muistututkimus saattaa olla ajankohtainen, jos:
- Sovitut tapaamiset unohtuvat
- Tavarat ovat jatkuvasti hukassa
- Muistin häiriöt vaikuttavat työntekoon
- Muistiin tulee toimintaa haittaavia muistiaukkoja
- Sanoja on vaikea löytää
- Raha-asioita ei saa hoidettua
- Laskutaito tai ongelmanratkaisukyky huononee
- Oma-aloitteisuus laskee
- Sosiaalisista tilanteista tekee mieli vetäytyä
- Persoonallisuus muuttuu
Terveystalossa neurologian ja geriatrian erikoislääkärit ovat perehtyneitä muistisairauksiin, mutta muistitestejä tekevät myös muistihoitajat. Neurologi tutkii työikäisten ja geriatri yli 65-vuotiaiden muistivaikeuksia.
Muistisairauden ensioireiden havaitseminen ja taudin diagnosointi ovat henkisesti haastavia tilanteita niin sairastuneelle kuin sairastuneen läheisillekin. Tilanteen kanssa ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin. Sairastuneille ja omaisille on olemassa erilaisia keskusteluryhmiä, joissa pääsee jakamaan omia tuntemuksia sekä kuulemaan muiden kokemuksia muistisairaudesta.
Psykoterapia tulee ajankohtaiseksi silloin, jos tuntuu siltä, etteivät omat voimavarat riitä. Psykoterapiassa sairastumisen tai muun elämän kriisitilanteen aiheuttamia vaikeita tunteita käsitellään ammattilaisen johdolla.
neurologian erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi neurologian erikoislääkäri Emilia Tauriala.