Alaselkäkipu on ohimenevä vaiva.

Alaselkäkipu on ohimenevä vaiva, jonka paranemisennuste on erittäin hyvä

Alaselkäkipu on hyvin yleinen vaiva. Suurin osa alaselkäkivuista on hyvälaatuisia ja ohimeneviä vaivoja, joiden paranemisennuste on hyvä. Tässä tietopaketissa kerrotaan, mistä alaselän kipu johtuu, miten kipua voi hoitaa itse ja missä tilanteessa on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen.

Sisällysluettelo

Jos alaselkäkipu aiheuttaa sinulle huolta, eikä sinulla ole riittäviä taitoja selkäsi hoitamiseen, kannattaa hakeutua ensisijaisesti selkään perehtyneen fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeutin vastaanotolle voi varata ajan ilman lääkärin lähetettä. Jos kipu muuttuu jatkuvaksi, yöunta haittaavaksi ja koet, että et saa kipua lievitettyä käytössäsi olevin keinoin, on syytä arvioida tilannetta fysioterapeutin, yleislääkärin tai työterveyslääkärin vastaanotolla. Jos raajassa on voimaheikkoutta, täytyy tilanne selvittää aina lääkärin vastaanotolla. Jos voimaheikkous on niin paha, ettei jalka liiku ollenkaan, täytyy lääkäriin hakeutua samana päivänä − ei kuitenkaan yöaikaan. Jos alaselkäkipuun liittyy ulosteen pidättämisen häiriötä, virtsaaminen ei onnistu, lantionpohjan alue on tunnoton tai kipu on hyvästä kipulääkityksestä huolimatta sietämätöntä eikä hellitä missään asennossa, on päivystykseen hakeuduttava välittömästi, myös yöaikaan. Nämä oireet ovat erittäin harvinaisia ja ne on helppo erottaa akuutin selkäkivun tyypillisistä oireista.

Alaselkäkipu

Alaselkäkipu on hyvin yleinen vaiva. Käytännössä kaikilla aikuisilla on ollut alaselkäkipua jossain elämänsä vaiheessa. Viimeisen kuukauden aikana 40 prosenttia naisista ja 35 prosenttia miehistä on kokenut alaselkäkipua − kyseessä on siis äärimmäisen yleinen ongelma.

Alaselkäkipu on hyvänlaatuinen, ja yleisimmin ohimenevä vaiva. Niiden paranemisennuste on erittäin hyvä. Alaselkäkivut voivat kuitenkin ajan kuluessa uusiutua. Tästä huolimatta vaiva on hyvänlaatuinen ja kipu menee myös silloin yleensä samalla tavalla ohi. Uusiutuva vaiva voi tuntua harmilliselta, mutta on tärkeä muistaa, että kyse on silti hyvänlaatuisesta ja vaarattomasta ilmiöstä.

Yksi alaselkäkivun ja erityisesti iskiasoireen syistä on fyysisesti kuormittava työ, johon sisältyy raskaita nostoja ja hankalia selän asentoja. Selkäkipuja saattavat lisätä myös vähäinen liikunta, ylipaino ja tupakointi. Lisäksi stressi ja tyytymättömyys työhön ovat yhteydessä selkävaivoihin.

Mistä alaselän kipu johtuu?

Melkein kaikki alaselkäkivuista ovat hyvälaatuisia, tavallisia alaselkäkipuja. Tutkimuksissa on havaittu, että näille selkäkivuille ei pystytä löytämään tarkkaa selittävää syytä. Pieni osa alaselkäkivuista on hermojuuren toimintahäiriöön viittaavaa kipua eli niin sanottua iskiaskipua, jossa alaselkäkipu säteilee jalkaan. Mahdollinen vakava selkäsairaus, kuten murtuma, tulehdus, syöpä, tai selkärankareuma, on alaselkäkipujen syynä vain alle viidessä prosentissa tapauksista.

Epäspesifiset alaselkäkivut

Melkein kaikki alaselkäkivuista (yli 90 prosenttia) ovat tavallisia alaselän alueella tuntuvia kiputiloja. Näitä kutsutaan lääketieteessä epäspesifeiksi alaselkäkivuiksi. Epäspesifiset selkäkivut ovat selkävaivoja, joiden yhteydessä ei todeta viitteitä vakavasta sairaudesta tai hermojuuren toimintahäiriöstä. Vaivat johtuvat kipua aistivien kudosten kuormittumisesta tai ärtymisestä. Epäspesifin selkäkivun aiheuttajaksi ei voida osoittaa määrättyä kudosvauriota. Selityksen on epäilty olevan välilevyssä, nivelissä tai lihaksissa. Pitkittyneissä kipuongelmissa ongelmaa ylläpitää kipua aistivan järjestelmän häiriöt.

Kansankielinen termi noidannuoli eli lumbago on yksi epäspesifin selkäkivun muoto. Noidannuoli tarkoittaa yhtäkkiä alkanutta kovaa selkäkipua, jota toisinaan edeltää selän venähdys, nitkahdus tai jokin äkillinen ja odottamaton liike.

Toisin kuin usein luullaan, alaselän kivut eivät yleensä liity röntgen- tai magneettikuvissa nähtäviin muutoksiin. Esimerkiksi selässä nähtävät kulumamuutokset ovat hyvin yleisiä myös oireettomassa väestössä. Tästä syystä tavallisia alaselkäkipuja ei ole yleensä tarve tutkia kuvantaen. Syy, miksi selkä on kipeä, ei liity kuvantaen havaittaviin löydöksiin, vaan voi selittyä sillä, miten selkä toimii.

Vaikka alaselän kivut ovat vaarattomia, voi selässä tuntuva kipu rajoittaa hyvin paljonkin sitä mitä on tottunut tekemään. Kipu on useimmiten epämukava tunne, ja se voi haitata joissain tilanteissa hyvinkin paljon elämää. Noin 60 prosentilla potilaista kipu on selvästi helpottanut ja noin 80 prosenttia on palannut työhön kuukauden kuluttua kivun alkamisesta. Kahdella kolmasosalla kipu kuitenkin uusii vuoden sisällä.

Iskias 

Iskias on kansankielinen ilmaus alaraajaan säteilevälle selkäperäiselle kivulle. Iskiaksen oireet johtuvat yleisimmin lannerangassa olevan välilevynpullistuman (välilevytyrän) puristaessa hermojuurta. Kivun paikka alaraajassa riippuu hermosta, joka on puristuksissa. Kipua esiintyy siis sillä alueella, jota puristuksissa oleva hermo hermottaa.

Iskiaskipu voi tuntua:

  • sisäreidessä
  • säären sisäosassa
  • säären ulko-osassa ja isovarpaassa
  • säären takana tai ulkoreunalla ja jalkaterän ulkoreunalla

Välilevytyrän poistuminen kestää usein viikkoja tai pikemminkin kuukausia. Vuodelepo ei paranna välilevyn pullistumaa, mutta voimakas kipu voi vaatia myös lepoa. Kivun sallimissa rajoissa kannattaa liikkua kuten ennenkin, vaikka kipu vaikeuttaisikin sitä. Raskaat nostelut suositellaan jätettäväksi pois, sillä ne voivat pahentaa pullistumaa. Muuten työhön ja urheiluun voi palata kipujen ja liikkumisen ne salliessa. Venyttelyllä ja hieronnalla ei ole vaikutusta itse välilevyn pullistumaan, mutta ne voivat helpottaa mahdollisia samanaikaisia lihaskipuja.

Lue lisää: Iskias


Mahdollinen vakava selkäsairaus 

Melkein kaikki alaselkäkivuista (90 prosenttia) ovat tavallisia alaselän alueella tuntuvia kiputiloja. Mahdollinen vakava selkäsairaus on alaselkäkipujen syynä vain alle viidessä prosentissa tapauksista.

Esimerkkejä vakavista alaselkäkivun syistä voivat olla selkäydinkanavan ahtauma, nikamasiirtymä, selkärangan murtumat, tulehdukselliset selkäsairaudet, ääreishermojen tulehdus, ääreishermon vamma, sisäelinten syöpä tai syövän etäpesäke. Vakavaa sairautta epäiltäessä alaselkäkivusta kärsivä lähetetään yleensä erikoislääkärin hoitoon.

Alaselkäkipu − itsehoito

Tavallisten alaselkäkipujen itsehoidossa tärkeintä on liikkuminen. Hyviä liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, pyöräily, vesijuoksu, uinti, jooga, hiihto tai kehonpainoharjoittelu. Liike rentouttaa kehoa ja mieltä vapauttaessaan mielihyvää tuottavia hormoneja sekä ylläpitää kudosten aineenvaihduntaa. Liikkeelle lähtiessä kipua voi tuntua, mutta kipu lievittyy yleensä liikkuessa. Tavallinen liikkuminen ei ole vaaraksi, vaikka kipua tuntuisikin liikkuessa. Vuodelepoa tai pitkäkestoista yhtäjaksoista paikallaanoloa ei sen sijaan suositella. Vuodelepo voi jopa hidastaa toipumista.

Akuutissa kipuvaiheessa kaikki liikunta ja liikuskelu nopeuttaa toipumista. Vaivojen uusiutumisen sekä lihaskunnon ja liikkuvuuden kannalta liikunnalla on vaikutusta.

Työhön voi palata, kun kipu ja liikkuminen sen sallivat. Kipua voidaan hoitaa lisäksi pitämällä tarpeeksi usein taukoja ja vaihtamalla yksitoikkoisia asentoja. Jos huomaat, että jokin tietty asento auttaa kipuun tai jopa poistaa kivun kokonaan, tähän kipua helpottavaan asentoon voi hakeutua silloin, kun pitää taukoa.

Alaselkäkipu − lääkehoito

Kipulääkkeet voivat olla joko reseptivapaita käsikauppalääkkeitä tai lääkärin sinulle määräämiä lääkevalmisteita. Kivun hoitoon voi kokeilla parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä. Kaikkea selkäkipua ei kuitenkaan tarvitse hoitaa kipulääkityksellä.

Lääkärin antamia ohjeita tai apteekista saatuja annosteluohjeita tulee aina noudattaa, jos käytetään lääkkeellistä kivunlievitystä. Jos jokin lääkehoidossa mietityttää, tai käytetty lääkitys ei auta, on syytä kysyä apua hoitavalta ammattilaiselta.

Alaselkäkipu − fysioterapia

Jokaisen selkäkivusta huolestuneen tulisi tavata fysioterapeutti ainakin kerran, sillä fysioterapeutit ovat toiminnallisten selkäongelmien asiantuntijoita.

Fysioterapeuteilla on taito arvioida tarkasti koko kehon ja sen eri osien toimintaa ja siinä esiintyviä häiriöitä. Fysioterapeutin vastaanotolle voi varata ajan ilman lääkärin lähetettä. Hoito suunnitellaan löydösten ja asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden perusteella. Fysioterapeuttisesta hoidosta on hyötyä myös toistuvien selkävaivojen ennaltaehkäisyssä.

Alaselkäkipu − milloin lääkäriin?

Jos alaselkäkipu aiheuttaa huolta, eikä sinulla ole riittäviä taitoja selkäsi hoitamiseen, voit ensisijaisesti hakeutua selkään perehtyneen fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeutin vastaanotolle voi varata ajan ilman lääkärin lähetettä.

Jos kipu muuttuu jatkuvaksi, yöunta haittaavaksi ja koet ettet saa kipua lievitettyä käytössäsi olevin keinoin, on syytä arvioida tilannetta lääkärin vastaanotolla.


Päivystykseen on hakeuduttava välittömästi, jos alaselkäkipuun liittyy seuraavia oireita:

  • ulosteen pidättämisessä on häiriöitä tai virtsaaminen ei onnistu
  • lantionpohjan alueen tunnottomuus
  • kova vatsakipu tai
  • sietämätön kipu, joka ei hyvästä kipulääkityksestä huolimatta hellitä missään asennossa

Nämä oireet ovat erittäin harvinaisia ja ne on helppo erottaa selkäkivun normaaleista oireista.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit: