Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto − tunnista hälyttävät oireet ja soita 112
26.1.2022 | Päivitetty 15.2.2024
Asiantuntija Markku Nissilä, neurologian erikoislääkäri
Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto aiheuttavat samankaltaisia oireita, kuten raajojen toispuoleisia toimintahäiriöitä, halvausoireita sekä puheentuoton vaikeuksia. Lyhytkestoisessa aivoverenkierron häiriössä eli TIA-kohtauksessa oireet ovat ohimeneviä. Aivoinfarktin, aivoverenvuodon tai TIA-kohtauksen oireiden ilmetessä on soitettava viipymättä hätänumeroon. Tässä tietopaketissa käsitellään aivohalvausta eli aivoinfarktia ja aivoverenvuotoa sekä TIA-kohtausta.
Jos epäilet aivoinfarktia, aivoverenvuotoa tai TIA-kohtausta, soita välittömästi hätänumeroon. Kaikissa oireet ilmenevät yllättäen ja kehittyvät nopeasti. Nopea hoitoon pääsy on erittäin tärkeää, jotta hoito voidaan aloittaa mahdollisimman pian.
Sisällysluettelo
Aivoinfarkti
Aivoinfarktissa verihyytymä tukkii aivovaltimon ja estää hapen pääsyn aivokudokseen. Tämän seurauksena aivoalue menee kuolioon.
Verihyytymä pääsee tyypillisesti muodostumaan ahtautuneessa aivovaltimossa. Tällöin verihyytymän aiheuttaja on tavallisesti valtimonkovettumatauti eli toiselta nimeltään ateroskleroosi. Valtimonkovettumatauti ahtauttaa valtimoita jo itsessään, ilman varsinaisten hyytymien muodostumista, joten verihyytymän syntyessä valtimo voi tukkeutua kokonaan. Aivovaltimossa muodostunutta verihyytymää kutsutaan myös aivoveritulpaksi.
Verihyytymä voi kulkeutua aivoihin myös kauempaa, esimerkiksi kaulavaltimosta tai sydämestä. Sydämestä lähtöisin olevan verihyytymän yleisin syy on sydämen eteisessä ilmenevä rytmihäiriö eli eteisvärinä. Eteisvärinä ei itsessään ole hengenvaarallinen, mutta toistuessaan tai pitkittyessään se voi aiheuttaa verihyytymiä, jotka voivat pahimmassa tapauksessa johtaa aivoinfarktiin.
Aivoinfarktin riskitekijät
Aivoinfarktin riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, suuri LDL-kolesterolin määrä, tupakointi, ylipaino sekä vähäinen liikunnan harrastaminen. Riskitekijät ovat hoidettavissa korjaamalla elintapoja. Korkeaa verenpainetta ja kolesterolia voidaan tarvittaessa hoitaa lääkityksellä.
Miehillä on naisia korkeampi riski saada aivoinfarkti. Lisäksi riskiä kasvattavat korkea ikä, diabetes, sydänsairaudet ja perinnöllisyys.
Yli 60-vuotiailla naisilla hormonikorvaushoitoon liittyy suurentunut aivoinfarktin riski. Riski perustuu hormonikorvausvalmisteen sisältämään estrogeeniin.
Aivoverenvuoto
Aivoverenvuodossa aivovaltimosta vuotaa verta ympärillä olevaan aivokudokseen. Vuoto aiheuttaa painetta vuotoalueelle, minkä seurauksena aivoalueen hermokudos ei toimi normaalisti. Verenkierto myös heikentyy sen suonen alueella, jossa vuoto on tapahtunut.
Aivoverenvuodon riskitekijät
Aivoverenvuodon aiheuttaa useimmiten korkea verenpaine. Pitkään jatkuneena korkeasta verenpaineesta seuraa muutoksia aivovaltimoiden seinämiin, mikä altistaa aivoverenvuodolle. Aivovaltimoiden seinämien muutokset voivat olla myös synnynnäisiä ja siten lisätä vuotoriskiä.
Runsas alkoholinkäyttö suurentaa merkittävästi riskiä saada aivoverenvuoto. Alkoholiongelmasta kärsivillä aivoverenvuodon riski onkin kaksinkertainen verrattuna muuhun väestöön.
Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto – oireet
Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon oireet ovat samankaltaiset, vaikka juurisyy onkin eri. Oireet alkavat yleensä varoittamatta, mutta aivoverenvuodossa ne voivat kehittyä hitaammin kuin aivoinfarktissa.
Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon oireet:
- raajojen toimintahäiriö tai puutuminen yleensä ainoastaan toispuoleisesti
- halvausoireet, kuten roikkuva suupieli
- puheentuoton hankaluus tai puheen sekavuus
- näköhäiriöt, kuten kaksoiskuvat eli kahtena näkeminen
- tasapainohäiriöt ja huimaus
Aivoverenvuodossa voi ilmetä edellä mainittujen oireiden lisäksi myös voimakasta päänsärkyä, erityisesti vuodon alkuvaiheessa.
Aivohalvauksen oireet toisella henkilöllä
Jos aivoinfarkti tai aivoverenvuoro ilmenee toisella henkilöllä, hän ei välttämättä tunnista oireita itse. Tällöin on tärkeää auttaa toista ja soittaa tarvittaessa hätänumeroon hänen puolestaan.
Pyydä oireilevaa henkilöä:
- nostamaan käsivarsia, jotta havaitset käsien voimattomuuden tai tunnottomuuden
- toistamaan yksinkertainen lause, jotta huomaat puhevaikeudet
- hymyilemään, jotta näet toisen suupielen mahdollisen roikkumisen
Jos jokin edellä mainituista oireista ilmenee sinulla itselläsi tai toisella henkilöllä, soita välittömästi hätänumeroon. Merkitse ylös myös kellonaika, jolloin oireet alkoivat.
Milloin soittaa 112?
Soita hätänumeroon välittömästi, jos havaitset aivoinfarktin tai aivoverenvuodon oireita itselläsi tai toisella henkilöllä. Aivohalvauksen saanut on kuljetettava pikaisesti ambulanssilla lähimmän sairaalan päivystykseen.
Hoito ja kuntoutus
Aivohalvauksen oireiden ilmetessä tulee hakeutua välittömästi hoitoon. Ennen hoidon aloittamista selvitetään kuvantamistutkimuksen avulla, onko kyse aivoinfarktista vai aivoverenvuodosta.
Hoito
Aivoinfarktipotilaille aloitetaan useimmiten liuotushoito, joka liuottaa verihyytymän tukkeutuneesta valtimosta. Hyytymä voidaan myös poistaa mekaanisesti tähystyksen avulla.
Aivoverenvuotopotilas on saatava hoitoon pian, jotta verenvuotoa voidaan rajoittaa. Vuoto pyritään tyrehdyttämään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja verenpurkauma voidaan joissakin tapauksissa poistaa kirurgisesti.
Aivohalvauksen jälkeen hoidetaan mahdollinen korkea verenpaine ja verensokeri sekä madalletaan ruumiinlämpöä. Sairaalahoidossa turvataan elintoiminnot sekä ehkäistään tulehdusten ja syvien laskimotukosten syntyminen.
Jos henkilöllä on jatkuva veren hyytymistaipumus, hyytymien syntyä voidaan jatkossa ehkäistä verenohennushoidolla.
Kuntoutus
Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon kuntoutuksessa on mukana fysioterapeutti sekä tarvittaessa muita terveydenhuollon ammattilaisia, kuten puhe- ja toimintaterapeutti sekä neuropsykologi. Kuntoutujan oma panos kuntoutuksessa sekä päivittäinen aktiivinen harjoittelu on toipumisessa erittäin tärkeää.
TIA-kohtaus
TIA-kohtaus on lyhytkestoinen ja ohimenevä aivoverenkierron häiriö. TIA tulee englannin kielen sanoista transient ischemic attack.
TIA-kohtaus kestää tavallisesti alle tunnin, yleisimmin 2–15 minuuttia. Kohtaus johtuu aivojen tai silmän verkkokalvon verenkiertohäiriöstä, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi sydämestä tai kaulavaltimosta lähtenyt pieni veritulppa.
TIA-kohtauksen oireet muistuttavat aivohalvauksen oireita. TIA:n oireet ovat kuitenkin ohimeneviä, joten aivokudosta ei vaurioidu eikä neurologisia vammoja aiheudu.
TIA-kohtauksen oireet:
- toispuoleinen raajan lyhytkestoinen heikkous
- kasvojen toisen puolen ohimenevä halvaantuminen tai tunnottomuus
- puhumisen tai puheen ymmärtämisen vaikeus
- näön hämärtyminen toispuoleisesti
- huimaus yhdistettynä puhumisen tai nielemisen vaikeuteen tai kaksoiskuvien näkemiseen
TIA-kohtauksen jälkeen riski saada aivohalvaus on kohonnut. Tämän vuoksi tilanne tulee aina tutkia ja oireiden syy selvittää, vaikka oireet olisivat menneet ohi. Tutkimuksissa hyödynnetään kuvantamistutkimuksia ja laboratoriokokeita.
Aivoinfarktia, aivoverenvuotoa tai TIA-kohtausta epäiltäessä tulee soittaa välittömästi hätänumeroon. Nopea hoitoon pääsy on ensiarvoisen tärkeää.
TIA-kohtauksen riskitekijät
TIA-kohtaukselle altistavat korkea verenpaine, korkea kolesteroli, keskivartalolihavuus, sydänsairaudet ja diabetes. Riskiä suurentavat myös tupakointi, runsas alkoholinkäyttö sekä pitkään jatkunut stressi.
Jos epäilet aivoinfarktia, aivoverenvuotoa tai TIA-kohtausta, soita välittömästi hätänumeroon! Oireet ilmenevät yllättäen ja kehittyvät nopeasti. Nopea hoitoon pääsy on erittäin tärkeää, jotta hoito voidaan aloittaa mahdollisimman pian.
Jos TIA-kohtaukseen viittaavat oireet ovat menneet ohi, mutta oireista on kulunut alle kaksi viikkoa, hakeudu lähimpään päivystykseen. Jos TIA-kohtaukseen viittaavista oireista on kulunut yli kaksi viikkoa, mutta et ole vielä hakeutunut tutkimuksiin, varaa aika neurologille.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
neurologian erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä.