Ahdistus on tilapäisenä normaali tunne, mutta voi johtaa pitkittyessä ahdistuneisuushäiriöön

Ahdistus tuntuu uhan tai vaaran tunteena, jonka syytä ei aina osata edes tunnistaa. Tämä onkin selittävä tekijä, joka erottaa ahdistuksen pelosta: pelon kohteena on jokin konkreettinen asia tai tilanne, kun vuorostaan ahdistuksen tunteen määrittäminen voi olla vaikeampaa. Ahdistus tunteena aiheuttaa huolta ja murehtimista sekä rauhattomuutta, levottomuutta ja jopa pelokkuutta.

Mistä ahdistus kertoo?

Lievä ja tilapäinen ahdistus saattaa lisätä suorituskykyä, kuten tärkeään suoritukseen liittyvä jännityksen sekainen ahdistuneisuus ja puskea siten meitä eteenpäin. Tällöin on normaalia, että stressitaso nousee ja lievä ahdistus on tavallista. Ahdistus tunteena on myös tärkeä, koska sen avulla pystymme tunnistamaan, että kestokykymme on ylittynyt ja on tehtävä elämään muutoksia.

Ahdistus voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Psyykkisiä ahdistuksen aiheuttamia oireita ovat esimerkiksi rauhattomuus, levottomuus, pelokkuus, jännittyneisyys sekä huoli ja murehtiminen.

Ahdistuksen aiheuttamia fyysisiä oireita voivat olla esimerkiksi sydämentykytykset, hengityksen voimistuminen, hikoilu, kasvojen punoitus, ruumiinlämmön nousu, huimaus, vatsaoireet, verenpaineen nousu sekä vapina.

Lievä ahdistuneisuus kuuluu elämään ajoittain, mutta tilanteessa, jossa ahdistuneisuus on kohtuuttoman voimakasta ja hallitsematonta, voidaan puhua ahdistuneisuushäiriöstä. 

Ahdistuneisuushäiriö – tunnusmerkit:

• voimakasta ahdistuneisuutta
• ahdistuneisuus on pitkäkestoista
• ahdistus rajoittaa toimintakykyä

Ahdistuneisuushäiriötä on erilaisia, joista yleisimpiä ovat yleistynyt ahdistushäiriö, paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja julkisten paikkojen pelko.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ilmenee kohtuuttomana huolena, jota on vaikea hallita. Ahdistuneisuuden syntyyn voi tällöin vaikuttaa esimerkiksi huoli terveydestä tai taloudellisesta tilanteesta. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö aiheuttaa siitä kärsivälle ylihuolestuneita tunteita jatkuvasti ja murehtimisen kohteena ovat usein todelliset tai tulevaisuuteen liittyvät uhat. Uhat liittyvät joko omaan elämään tai läheisiinsä ja esimerkki tämmöisestä uhasta on pelko onnettomuuteen joutumisesta. 

Paniikkihäiriö

Paniikkihäiriö aiheuttaa voimakkaita ja toistuvia ahdistuneisuuskohtauksia eli paniikkikohtauksia, jotka alkavat yllättäen. Paniikkikohtaus johtaa nopeasti pakokauhuntuntuiseen olotilaan sekä siitä kärsivälle voi tulla tunne todellisuuden vääristymisestä sekä kuoleman pelosta. Paniikkikohtaus aiheuttaa tukehtumisen tunnetta, rintakipua, huimausta ja sydämentykytystä. 

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Lievä jännittäminen ja sosiaalinen arkuus on normaali persoonallisuuden piirre, mutta tilanteessa, jossa pelko rajoittaa elämää, kuten opiskelua tai ihmissuhteita, voidaan puhua sosiaalisen tilanteen pelosta. Henkilö, joka kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta, välttelee ja pelkää tilanteita, joissa voisi joutua toisten ihmisten tarkkailun kohteeksi tai tekemisiin tuntemattomien ihmisten kanssa. Tällöin henkilö pelkää, että hän joutuu nolatuksi tai nöyryytetyksi käyttäytymisensä perusteella.

Julkisten paikkojen pelko

Julkisten paikkojen pelosta kärsivä ahdistuu voimakkaasti tilanteista, joista ei pääse nopeasti pois. Paikat, jotka voivat aiheuttaa ahdistusta ovat mm. ihmisjoukko ja suljettu tila tai paikka, josta on hidasta poistua. Julkisten paikkojen pelossa ahdistuksen kohteena on tietty paikka, kun vuorostaan sosiaalisten tilanteiden pelossa ahdistus liittyy omaan käyttäytymiseen muiden seurassa. Paikkojen välttely johtuu useassa tapauksessa pelkoon saada paniikkikohtaus. 

Lue lisää: Ahdistuneisuushäiriö

Mikäli ahdistus liittyy kuormittavaan elämäntilanteeseen, ahdistus usein poistuu myös, kun elämäntilanne helpottaa. Jos ahdistus on pitkittynyttä ja se haittaa jo normaalia elämää on hyvä hakea apua.

Ahdistuneisuudesta kärsivää hoidetaan psykologisin tai psykoterapeuttisin menetelmin tai lääkehoidolla. Hoidossa pyritään selvittämään ahdistuneisuuden syyt sekä autetaan potilasta löytämään eri keinoja ahdistuneisuuden helpottamiseksi.

Ahdistuksen hoidossa on tärkeä ymmärtää ahdistuksen luonne, opetella ahdistuksen hallintakeinoja sekä sellaisten ajatusten tarkastelu ja kyseenalaistaminen, jotka vahvistavat tai ylläpitävät ahdistusta.

Mikäli lääkehoito tulee kyseeseen, tulee lääkehoidon suunnittelua, aloitusta ja seurantaa varten varata aika lääkärille.

Kysymyksiä ja vastauksia ahdistukseen liittyen voit lukea ahdistusaiheisen webinaarimme kysymyskoosteesta. Asiantuntijamme Lotta Heiskanen ja Sami Leppämäki vastasivat kootusti webinaarin katsojien yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin.

Lue lisää: Ahdistusaiheinen webinaari, kysymyksiä ja vastauksia

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

• Ahdistuneisuushäiriö
• Stressi
• Unettomuus