Verivirtsaisuus (hematuria)
Mikroskooppinen verivirtsaisuus tarkoittaa tilannetta, jossa virtsa on silminnähden kirkasta, mutta toistetuissa laboratoriotutkimuksissa havaitaan verta eli punasoluja virtsanäytteessä. Mikäli tilanteeseen liittyy virtsaamisoireita tai kipuja, on asia syytä selvittää. Etenkin tupakoivien tai kemian teollisuudessa työskentelevien potilaiden mikroskooppinen verivirtsaisuus tulee tutkia.
Verivirtsaisuuden tutkimukset
Laboratoriossa tehtäviä virtsan tutkimuksia ovat virtsan kemiallinen seulonta (U-KemSeul) ja virtsan solut (U-solut), joista ensin mainitulla ns. testiliuskalla tehtävällä tutkimuksella saadaan suuntaa antava tulos punasolujen määrästä virtsanäytteessä. Virtsan solut -tutkimus tehdään joko koneellisesti laskien tai virtsansakan mikroskooppitutkimuksella ja antaa tarkempaa tietoa veren solujen määristä. Virtsan irtosolututkimuksella (U-syto) voidaan kartoittaa mahdollisia syöpäsoluja virtsanäytteestä. Röntgenosastolla suoritettavalla virtsateiden ultraäänitutkimuksella selvitetään ylävirtsateiden rakennetta. Joskus lisätutkimuksena tarvitaan virtsateiden tietokonekuvausta (CT, TT) tai magneettikuvausta (MRI).
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Virtsavaivat
Virtsankarkailu miehellä
Miehillä virtsankarkailu on yleensä pakkokarkailua, joka voi olla esimerkiksi virtsatieinfektion, virtsarakon yliaktiivisuuden tai eturauhassairauksien aiheuttamaa. Ponnistamisen yhteydessä ilmenevää ponnistuskarkailua esiintyy miehillä harvoin ja se liittyy yleensä aiemmin tehtyihin urologisiin toimenpiteisiin. Miehillä voi esiintyä myös niin sanottua ylivuotokarkailua, joka liittyy virtsarakon vaikeaan tyhjenemishäiriöön (virtsaumpi).
Virtsankarkailu naisella
Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on hyvin yleinen ongelma, josta kärsii yli 50 prosenttia naisista jossain vaiheessa elämää. Säännöllinen ja elämää häiritsevä virtsankarkailu lisääntyy selvästi iän myötä. Kun virtsankarkailu on toistuvaa ja haittaa tavallista elämää, on asia syytä selvittää. Naisten virtsankarkailua tutkivat ja hoitavat sekä gynekologit että urologit.
Virtsatietulehduksen hoito
Tyypilliset virtsatietulehduksen oireet ovat alavatsan kipu, tihentynyt virtsaamistarve sekä kirvely virtsatessa. Tilanteeseen voi liittyä myös yleisoireita, kuten väsymystä, kuumetta ja etenkin ikäihmisillä myös sekavuutta. Korkeakuumeinen tulehdus ja selkäkipu voivat viitata ns. ylempien virtsateiden tulehdukseen eli munuaisallastulehdukseen (pyelonefriitti), jolloin voidaan tarvita suonensisäistä antibioottihoitoa. Naisilla virtsatietulehdukset ovat yleisiä, kun taas miehillä virtsatieinfektio on harvinainen. Tulehdusepäilyssä on suositeltavaa tutkia virtsanäyte laboratoriossa (PLV ja virtsan bakteeriviljely). Naisen VTI:n hoidoksi riittää yleensä lyhyt 3-5 vrk mittainen antibioottikuuri, kun taas miehen VTI:n hoitoaika on 7-10 vrk. Miehen virtsatieinfektio edellyttää jatkotutkimuksia urologin vastaanotolla, jotta mahdollinen taustalla oleva syy voidaan hoitaa.
Sukupuolitautien hoito
Sukupuolitautia voidaan epäillä oireiden ja mahdollisen altistumisen perusteella. Vastaanotolla tutkitaan sukupuolielinten iho- ja limakalvomuutokset, virtsaputken suu, peräaukon seutu ja anaalikanava. Sinut ohjataan asianmukaisiin laboratoriotutkimuksiin ja niiden perusteella järjestetään tarvittava hoito.
Virtsasuihkun voimakkuuden ja jäännösvirtsan mittaus (flowmetria ja u-residuaali)
Virtsasuihkun voimakkuuden ja jäännösvirtsan mittaus ovat virtsaamispäiväkirjan ohella perustutkimuksia virtsaamisoireita selvitettäessä. Potilas virtsaa mittauslaitteeseen, joka rekisteröi virtsamäärän, virtsauksen keston ja virtausnopeuden sekä piirtää tilannetta kuvaavan käyrän. Tutkimusta varten potilaan tulisi olla virtsaamatta etukäteen niin, että laitteeseen virtsattu määrä olisi vähintään 1.5-2 dl. Jäännösvirtsan määrä mitataan vatsanpeitteiden päältä ultraäänilaitteella. Tutkimusta käytetään sekä virtsaamishäiriöiden diagnostiikassa että hoidon seurannassa. Tutkimus on välttämätön ennen eturauhasen liikakasvun kirurgisen hoidon valintaa ja toteutusta. Verkkoajanvarauksen kautta voit varata vastaanottoajan urologille keskustellaksesi toimenpiteestä. Huomioithan, että toimenpideaika varataan puhelimitse ajanvarauksesta.
Virtsarakon katetrointi ja virtsaumpi (retentio)
Tiheä virtsaamistarve, virtsaamisvaikeus tai jatkuva virtsahädän tunne voivat johtua virtsarakon vajaasta tyhjenemisestä. Silloin jäännösvirtsan määrä on poikkeavan suuri, yleensä yli 2,5 dl (joka vastaa noin puolta virtsarakon normaalista tilavuudesta). Tämä voidaan selvittää jäännösvirtsan tilavuuden mittaamisella joko ultraäänilaitteella vatsanpeitteiden päältä tai katetroimalla rakko tyhjäksi. Joskus rakon tyhjenemiskyky häiriintyy kokonaan, eikä tahdonalainen virtsaaminen onnistu lainkaan. Tällöin kyseessä on virtsaumpi. Akuutti virtsaumpi on kivulias ja kehittyy nopeasti. Sen sijaan krooninen virtsaumpi muodostuu hitaasti jäännösvirtsamäärän hiljalleen kasvaessa. Oireena voi olla myös virtsan tahatonta valumista ns. ylivuoto -tyyppisesti. Virtsaumpitilanteen hoitona käytetään rakon katetrointia. Tilanteen mukaan käytetään joko kertakatetrointia tai asetetaan kestokatetri määrätyksi ajaksi (1-2 viikkoa). Potilaalle tai hänen läheiselleen voidaan myös opettaa toistokatetrointi (kertakatetrointi) rakon tyhjenemisvajauden hoidoksi.