Verenpainetauti

Kohonnut verenpaine – riskit

Kohonnut verenpaine lisää vaaraa sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja se onkin merkittävin aivoverenkiertohäiriöiden vaaratekijä. Kohonnut verenpaine myös altistaa rytmihäiriöille ja sepelvaltimotaudille. Kohonnut verenpaine on lisäksi merkittävimpiä sydämen vajaatoiminnan aiheuttajia. Korkea verenpaine vaikuttaa myös muihin elimiin; se aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa ja jopa muistihäiriöitä. 

Kohonnut verenpaine – syyt 

Useimmiten korkean verenpaineen aiheuttavat elintavat. Korkealle verenpaineelle altistavia elämäntapatekijöitä ovat suolan, lakritsin ja tulehduskipulääkkeiden käyttö, ylipaino, liikkumattomuus, tupakointi sekä runsas alkoholinkäyttö. Useimmiten nämä tekijät selittävät koholla olevan verenpaineen ja kyseessä on tällöin niin sanottu primaari verenpainetauti. Mikäli kyseessä on jonkin sairauden tai tietyn tilan aiheuttama kohonnut verenpaine, puhutaan vuorostaan sekundaarisesta verenpainetaudista. Sekundaarista eli jostakin sairaudesta tai tilasta johtuvaa verenpainetautia on syytä epäillä, jos verenpaine kohoaa nuorella iällä tai jos aikaisemmin matala tai normaali verenpaine nousee ilman muuta selittävää tekijää

Joskus nuorella iällä todetun verenpainetaudin syyksi paljastuu perinnöllinen korkea verenpaine. Tilanteessa, jossa molemmilla vanhemmilla on ollut korkea verenpaine ja vanhemmalla on aloitettu aikaisessa vaiheessa lääkitys sen hoitoon, on hyvin todennäköistä, että elämäntavoista riippumatta, perintötekijöiden seurauksena kehittyy nuorella iällä verenpainetauti. 

Kohonnut verenpaine – hoito

Ennen lääkärin vastaanotolle hakeutumista on suositeltavaa, että potilas mittaa verenpainettaan esimerkiksi kahden viikon ajan useimpina iltoina ja aamuina. Verenpaineen mittausta ennen tulisi välttää liikuntaa, alkoholia, kahvia tai tupakointia. Verenpaine mitataan istuallaan 1-3 kertaa ja kirjataan tulos ylös. Lääkärin tehtävää helpottaa, jos ilta- ja aamuverenpaineista on laskettuna keskiarvo. 

Ihanne verenpaine on alle 120/80 ja kohonneeksi verenpaine katsotaan, jos kotimittausten keskiarvo on yli 135/85.

Mikäli verenpaine on koholla, sen alkuselvittelyihin kuuluu kokonaisvaltainen sydän- ja verenkiertosairauksien riskiarviointi. Laboratoriokokeilla selvitetään kolesteroliarvot, seerumin elektrolyytit (kalium ja natrium), verensokeri sekä tehdään munuaisten toimintakoe, pieni verenkuva, virtsanäyte sisältäen valkuaismäärityksen sekä EKG eli sydänkäyrä. Kun nämä tekijät ovat tiedossa, voi lääkäri laskea FINRISKI-laskurilla valtimotaudin vaaran seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Valtimotaudin vaara ohjaa suhtautumista kohonneeseen verenpainetautiin. Kohonnutta verenpainetta hoidetaan elintapamuutoksilla ja lääkkeillä.