Verenohennuslääkityksen suunnittelu, toteutus ja seuranta
Verenohennuslääkityksen suunnittelu ja seuranta
Sisätautilääkäri tai kardiologi määrittää sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksissa tarpeellisen verenohennuslääkityksen riippuen siitä, onko potilaalla esimerkiksi sydämen keinoläppä tai onko hänelle tehty sepelvaltimotoimenpide. Useimmiten nämä lääkkeet määrää toimenpiteen suorittanut lääkäri. Suositellaan kuitenkin, että näitä potilaita seurataan veren hyytymistaipumusta määrittävillä laboratoriokokeilla ja säännöllisin väliajoin tutkitaan potilas anemian eli verenvuodosta mahdollisesti aiheutuneen raudanpuutteen vuoksi.
Eteisvärinässä taas sisätautilääkäri tai kardiologi määrittää potilaan valtimotukosriskipisteet ja aloittaa tarvittaessa joko warfariinin (Marevan) tai uuden antikoagulantin valtimotukosten estoon. Päätös lääkityksen valinnasta tehdään yhdessä potilaan kanssa. Kun valtimotukoksia estävä lääke on aloitettu, seurataan potilasta säännöllisin väliajoin esimerkiksi puolivuosittain kysymyksenasettelulla, onko esiintynyt näkyvää verenvuotoa ja onko mahdollisesti kehittynyt anemiaa eli raudanpuutetta.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Sydänsairaudet ja verenkiertoelimistön sairaudet
Sydänlihassairaudet
Kardiomyopatiat eli sydänlihassairaudet ovat itse sydänlihaksen sairauksia. Osa niistä on perinnöllisiä. Kardiomyopatia voi johtaa sydänlihaksen paksunemiseen tai sydämen laajenemiseen ja sen pumppaustoiminnan heikkenemiseen. Suorituskyvyn lasku tai rytmihäiriöt voivat olla kardiomyopatian oire. Jos epäillään kardiomyopatiaa, ensisijaisena tutkimuksena on kardiologin vastaanotto sisältäen sydänkäyrän ja sydämen kaikukuvauksen, joissa nähdään sydämen sähköinen toiminta levossa sekä sydämen rakenne. Kardiomyopatian hoito riippuu siitä, mikä kardiomyopatia on kyseessä. Jos kardiomyopatia todetaan, usein on myös syytä tehdä sukuselvitykset.
Sydänlihastulehdus eli myokardiitti
Sydänlihastulehdus tulee usein hengitystieinfektion yhteydessä. Oireita ovat yleensä rintakipu, hengenahdistus ja voimattomuus. Oireiden ilmetessä kannattaa hakeutua kardiologille tai sisätautilääkärille. Tutkimuksina tehdään EKG, verikokeita ja tarvittaessa sydämen ultraääni.
Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotauti voi ilmetä akuuttina sydäinfarktina eli sydänkohtauksena, kun sepelvaltimon sisäseinämä repeää ja sepelvaltimo menee tukkoon. Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden ahtaumat haittaavat tai estävät veren virtauksen sydänlihakseen.
Verenpainetaudin seuranta ja verenpaineen mittaus
Verenpainetaudin hoidossa on tärkeää varmistaa hoidon vaikuttavuus ja siedettävyys. Arviointi tehdään yleensä vuosittain ja siihen sisältyy ennalta määrättyjä laboratoriotutkimuksia, sydänfilmi (EKG) sekä verenpaineen mittaus.
Sydäntutkimukset ja kliininen fysiologia
Sydämen ja keuhkojen eli kliinisen fysiologian tutkimuksiin kuuluvat mm. holtertutkimukset eli sydämen rytmin pitkäaikaisrekisteröinti, rasitusergometria, spirometria, bronkodilataatiokoe, altistuskokeet, ruokatorven pH:n pitkäaikaisrekisteröinti sekä PEF-seuranta. Lisätietoja eri paikkakunnilla tehtävistä tutkimuksista saa lääkäriasemilta tai asiakaspalvelusta.
Verenpainetauti
Kohonnut verenpaine eli hypertensio on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöistä. Pitkään jatkuessaan se johtaa valtimoiden vaurioitumiseen ja kovettumiseen. Yleislääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle verenpaineen kontrollimittauksia ja ruokavalio- sekä liikuntaohjausta varten.