Väsymys ja sen hoito

Väsymys voi olla fyysistä tai henkistä ja ilmetä esimerkiksi aloitekyvyttömyytenä tai muisti- ja keskittymisvaikeutena.  Väsymys voidaan jakaa kahteen ryhmään: uupumukseen ja uneliaisuuteen. Uupumuksessa nukahtamisen todennäköisyys ei ole suurentunut, kun taas uneliaisuudessa näin on.  

Yleisin päiväaikaisen väsymyksen syy on unen puute. Väsymyksen taustalla voi olla myös jatkuva stressi tai paljon urheilevalla liian runsas fyysinen harjoittelu eli niin sanottu ylikunto. Yli kolme kuukautta kestänyt väsymys voi myös liittyä johonkin krooniseen sairauteen, kuten uniapneaan, kilpirauhasen vajaatoimintaan, anemiaan, erilaisiin tulehdussairauksiin, diabetekseen tai muihin autoimmuunisairauksiin.

Koronapandemian aikana yhtenä syynä väsymyksen taustalla voi olla niin sanottu long Covid eli koronavirusinfektion aiheuttamat pitkäaikaisoireet. Pitkäkestoiseen väsymykseen liittyy usein muun muassa kognitiivisia oireita eli niin sanottua ”aivosumua”, yleiskunnon heikkenemistä, hengenahdistusta ja erilaisia kiputiloja.

Aina krooniselle väsymykselle ei kuitenkaan löydy syytä. Tällöin kyseessä voi olla esimerkiksi pitkäaikainen ahdistus- ja masennustila tai krooninen väsymysoireyhtymä. Uneliaisuustyyppinen väsymys voi johtua esimerkiksi hoitamattomasta uniapneasta, uni-valverytmin häiriöstä tai harvinaisesta narkolepsiasta. Väsymys liittyy oireena moniin sairauksiin, ja sitä esiintyy erityisesti monien pitkäaikaissairauksien yhteydessä. Väsymys voi johtua myös käytössä olevista lääkkeistä tai liiallisesta alkoholin käytöstä.

Milloin lääkäriin väsymyksen takia?

Mikäli väsymys vaikuttaa omaan toimintakykyyn alentavasti tai häiritsee normaalia elämää, on asia hyvä tutkia ja selvittää mahdollisia väsymyksen syitä.

Lääkärin vastaanotolla arvioidaan ja selvitetään kattavasti väsymyksen taustat. Terveystalossa väsymystä voidaan tutkia tarvittaessa laajasti niin laboratorio-, kuvantamis- kuin unitutkimuksillakin. Unitutkimukset antavat tarkan tiedon unen arkkitehtuurista, eri univaiheiden riittävyydestä, unen palauttavasta vaikutuksesta, unen laadusta, mahdollisesta uniapneasta, sydämen rytmihäiriöistä, unenaikaisesta verenpaineesta, raajaliikkeistä ja aivosähkötoiminnan häiriöistä. Tutkimusten jälkeen osaamme auttaa ja suunnitella sinulle entistä paremman ja kokonaisvaltaisemman jatkohoidon väsymyksesi hoitoon.

Väsymyksen hoito

Väsymyksen hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti yhdessä hoitavan lääkärin tai univalmentajan kanssa. Jos väsymyksen taustalla on unihäiriö tai joku muu sairaus tai syy, on sen hoitaminen olennainen osa väsymyksen hoitoa. Väsymyksen hoitokeinot ovat osittain samat kuin unettomuuden hoidossa, ja niihin kuuluvat niin erilaiset lääkkeettömät menetelmät kuin myös joskus lyhytkestoisena apuna unilääkkeet.

Väsymyksen itsehoidossa on tärkeää pitää kiinni säännöllisistä ja terveellisistä elämäntavoista. Kahvin ja muiden kofeiinipitoisten juomien liiallista käyttöä voi olla hyvä välttää ja alkoholin käyttämistä rajoittaa. Omaa päiväaikaista vireystilaa voi pyrkiä ylläpitämään erilaisilla keinoilla, kuten suunnittelemalla etukäteen oman päivän ja priorisoimalla hoidettavat tehtävät. On myös tärkeää muistaa pitää riittävästi lepotaukoja. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien omaan päivään voi suunnitella mukaan lyhyet päiväunet.