Vaivaisenluu
Vaivaisenluu (hallux valgus)
Vaivaisenluu eli hallux valgus on yleinen jalan vaiva erityisesti naisilla. Vaivan esiintyvyys kasvaa iän myötä. Vaivaisenluu on jalan kuormitushäiriö, jossa jalkaterän kuormitus ohjautuu isovarpaan linjalta päkiälle ja isovarvas kääntyy virheasentoon muita varpaita kohden. Vaivaisenluu aiheuttaa kipua isovarpaan tyvinivelessä ja päkiässä sekä usein myös hankausta kengissä.
Naisilla vaivaisenluu on huomattavasti yleisempi kuin miehillä. Etenkin naisilla vaivaisenluu saattaa kehittyä kapeakärkisten ja korkeakorkoisten kenkien käytön seurauksena. Reilusti yli puolella potilaista todetaan lisäksi perinnöllinen taipumus. Jalkaterän synnynnäiset ja myöhemmin kehittyneetvirheasennot ja esimerkiksi pohkeen kireys altistavat vaivalle.
Vaivaisenluun hoito
Kuormitushäiriöstä johtuen isovarpaan viereiset varpaat saattavat nousta virheasentoon vasaravarpaiksi. Ensisijainen hoito on kuntouttavaa, asentoa korjaavilla lihasharjoitteilla ja kenkävalinnoilla pärjää usein erityisesti lieväasteisen vaivaisenluun kanssa. Tasokkaan suomalaistutkimuksen mukaan leikkaushoidon on todettu olevan muuta hoitoa tehokkaampaa silloin kun oireena on kipu.
Leikkaushoidon tarkoitus on korjata virheasennon aiheuttama kuormitushäiriö ja leikkausmenetelmän valinta perustuu taustalla olevan syyn korjaukseen. Leikkausmenetelmiä on useita. Tavallisimpia ovat isovarpaan jalkapöydän luun katkaisu ja kääntö, ensimmäisen tarsometatarsaali (TMT) -nivelen luudutus sekä joissain tapauksissa isovarpaan tyvinivelen luudutus.
Vaivaisenluuleikkauksen jälkeen tarvitaan rajoituksia varaamisen ja liikkumisen suhteen noin kuuden viikon ajan, sairausloma-aika on työstä riippuen 2–3 kuukautta ja täyteen toipumiseen on varattava noin puoli vuotta.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Nilkka ja jalkaterä
Lattajalka
Nk. lattajalka ("lättäjalka", latuskajalka) on nilkan ja jalkaterän virheasento, jossa pitkittäinen jalkaholvi on laskeutunut. Tämä aiheuttaa vääränlaista kuormittumista, josta voi seurata kiputiloja. Vastaanotolla selvitetään lattajalan kehittymisen syy. Syyn selviämisen jälkeen hoitona voidaan kokeilla esimerkiksi tukiteippausta ja yksilöllisiä tukipohjallisia. Joissain tapauksissa turvaudutaan leikkaushoitoon. Lattajalkaleikkauksessa kantaluuhun tehdään asentokorjaus ja tarvittaessa toimimaton jänne korvataan jännesiirteellä. Leikkaus tehdään yleensä selkäydinpuudutuksessa.
Nilkan nivelsidevamma
Nilkan tai jalkaterän tapaturmat voivat aiheuttaa kipua ja kävelyvaikeutta. Vastaanotolla tapaturmainen jalkaterä tai nilkka tutkitaan tarvittaessa käyttäen erilaisia kuvantamismenetelmiä kuten röntgentutkimusta. Syyn selvittyä päätetään potilaan kanssa yhdessä hoidosta, joka voi pitää sisällään esimerkiksi leikkaushoitoa.
Nilkan tai jalkaterän rasitusvamma
Nilkan ja jalkaterän tyypillisin rasitusvamma on metatarsaaliluiden rasitusmurtuma. Se aiheutuu pitkään kestävästä, epätyypillisestä liikkeestä ja on tyypillinen esimerkiksi varusmiehillä. Metatarsalgia eli etujalan kiputila on myös tyypillistä erityisesti korkokenkiä käyttävillä keski-ikäisillä ja ikääntyneillä naisilla. Vastaanotolla jalkaterän tai nilkan rasitusvamman syy tutkitaan tarvittaessa käyttäen erilaisia kuvantamismenetelmiä kuten röntgentutkimusta. Syyn selvittyä päätetään potilaan kanssa yhdessä hoidosta, joka voi pitää sisällään esimerkiksi leikkaushoitoa.
Akillesjänteen repeämä
Akillesjänteen repeämän taustalla on yleensä pitkään jatkunut tendinopatia. Tilaa kutsutaan usein akillesjänteen tulehdukseksi, vaikka kyseessä on jänteen rakennetta heikentävä rappeumamuutos. Taustalla on usein rasitusperäinen syy. Tyypillisesti se liittyy kestävyysjuoksun, suunnistuksen, pallopelien tai muun ponnistusvoimaa vaativan lajin harrastamiseen. Oirekuvaan kuuluu mm. jänteessä tuntuva kipu liikkuessa tai venytellessä, akillesjänteen kosketusarkuus tai akillesjänteen seudun turvotus. Akillesjänne voi kipeytyä myös harvinaisemmissa sairauksissa kuten Haglundin deformiteetissä. Tilaa hoidetaan ensisijaisesti fysioterapeutin ohjaamalla terapeuttisella harjoittelulla. Apuna voidaan käyttää myös kantakorotuspalaa. Leikkaushoitoa ei yleensä tarvita. Akillesjänteen repeämä syntyy yleensä äkillisen ponnistusliikkeen seurauksena. Suuri osa repeämistä voidaan hoitaa ilman leikkaushoitoa. Tällöin vammaa hoidetaan kipsaamalla ja sen jälkeen erikoisvalmisteisella ortoosilla. Hoidon aikana nilkan asentoa muutetaan erillisen ohjeistuksen mukaan. Osa repeämistä vaatii akillesjänteen repeämän ompelun leikkaussalissa. Toimenpiteen jälkeen nilkka tuetaan kipsillä tai erikoisvalmisteisella ortoosilla.
Nilkan ja jalkaterän leikkaushoito
Monia nilkan ja jalkaterän ongelmista voidaan hoitaa leikkauksella. Yleisimpiä toimenpiteitä ovat mm. murtumien, jännevammojen, virheasentojen, nivelrikon, pinnetilojen ja kasvainten leikkaukset. Leikkaus suoritetaan joko avoleikkauksena tai tähystyksessä. Anestesiana käytetään yleensä joko selkä- eli spinaalipuudutusta, tai yleisanestesiaa eli nukutusta. Anestesiamuodon potilas sopii kokeneen anestesialääkärin kanssa. Pieniä toimenpiteitä voidaan tehdä myös paikallispuudutuksessa.
Nilkan nivelrikko
Nivelten kulumaa eli nivelrikkoa esiintyy myös nilkan nivelissä. Nivelkulumaa voidaan tarvittaessa hoitaa leikkauksella, jossa yleisimmin jäykistetään tuhoutunut nivel. Tarvittaessa voidaan käyttää myös liikkeen säästävää tekoniveltä. Leikkaus tehdään selkäydinpuudutuksessa. Kotiuttaminen on mahdollista seurannan jälkeen toimenpidepäivänä.