Vaihdevuosien hoito
Vaihdevuosilla tarkoitetaan sitä ajanjaksoa, jonka aikana munasarjojen hormonituotanto heikkenee ja lopulta lakkaa kokonaan. Vaihdevuodet alkavat suomalaisnaisilla tavallisesti 45–55-vuotiaana.
Hormonitoiminnan väheneminen aiheuttaa osalle naisista vaihdevuosioireita, joiden laatu ja kesto vaihtelevat yksiköllisesti.
Tyypillisiä oireita ovat
-
kuukautisten harveneminen ja loppuminen
-
kuumat aallot
-
hikoilu ja hikipuuskat
-
palelu
-
limakalvojen kuivuminen
-
unettomuus
-
mielialaoireet
-
haluttomuus
-
muistin heikentyminen
-
lihas- ja nivelkivut
-
päänsärky
-
verenpaineen nousu
Voisiko sinulla olla vaihdevuodet?
Tutustu moninaisiin vaihdevuosioireisiin ja kartoita oma tilanteesi.
Hormonikorvaushoito
Tehokkain hoito vaihdevuosioireisiin on hormonikorvaushoito eli estrogeenihoito. Vaihdevuosioireet johtuvat estrogeenitason laskusta – siksi estrogeenilääke auttaa oireisiin tehokkaasti. Estrogeenin annosteluun on monia vaihtoehtoja: tabletti, laastari, geeli ja suihke.
Estrogeenihoitoon liitetään aina keltarauhashormoni, jos kohtua ei ole poistettu. Se estää kohdun limakalvon liikakasvun ja siihen liittyvät haitat. Keltarauhashormonilla voidaan myös hoitaa esivaihdevuosiin liittyviä vuotohäiriöitä.
Ennen hormonihoidon aloitusta keskustellaan gynekologin kanssa ja punnitaan hormonihoidon hyötyjä ja mahdollisia haittoja. Hormonihoidon tehokkuutta ja sopivuutta seurataan säännöllisillä seurantakäynneillä hoitavan lääkärin arvion mukaan noin 1–2 vuoden välein.
Löydä sinulle sopiva gynekologi
Kartoita yhdessä vaihdevuosiin perehtyneen gynekologin kanssa oireitasi ja löydä sinulle parhaiten sopivat hoitomuodot.
Tutustu gynekologeihinTukea muilta ammattilaisilta
Vaihdevuosioireita voidaan hillitä myös elintapoja parantamalla. Saat apua ja tukea ammattilaisiltamme.
Univalmennus
Univalmentaja on terveydenhuollon ammattilainen, joka on erikoistunut unettomuuden lääkkeettömiin hoitomenetelmiin.
Ravitsemusterapia
Ravitsemusterapeutilta saat apua nykyisen ruokavaliosi arviointiin ja muutosten suunnittelemiseen, yksilölliset tarpeesi huomioiden.
Fysioterapia
Jos kaipaat apua sopivan harjoitteluohjelman laatimiseen, liikunnan aloittamiseen tai asiantuntijan arviota omasta tilanteestasi, voit varata ajan fysioterapeutille.
Psykologia
Vaihdevuosien mielialaoireisiin, kuten masentuneisuuteen tai ahdistuneisuuteen saat apua ja tukea psykologilta ja muilta mielen hyvinvoinnin asiantuntijoilta.
Lantionpohjan fysioterapia
Fysioterapia on tehokas hoitomuoto lantionpohjan oireisiin. Fysioterapeutille kannattaa hakeutua hyvissä ajoin, jos oireilu huolettaa tai aiheuttaa arjessa haasteita.
Seksuaaliterapia
Seksuaalisuus on osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siihen liittyviin ongelmiin on hyvä hakea apua ammattilaiselta, mikäli ne tuntuvat liian haastavilta ratkaista yksin.
Ota yhteyttä gynekologiin chatilla
Gynekologi-chatista saat apua ja neuvontaa arkisin klo 8–9 sekä lisäksi gynekologien muina vapaina aikoina. Gynekologi voi hoitaa chatissa monia vaihdevuosiin liittyviä asioita ja esimerkiksi uusia reseptejä.
Lue lisääVoit käyttää Gynekologi-chattia myös Terveystalo-sovelluksen kautta.
Lue lisää vaihdevuosiin liittyvistä teemoista
Artikkeleita aiheesta
Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisimpien käyntisyiden joukossa vaihdevuosi-ikäisissä naisissa
Vaihdevuodet tuovat mukanaan syvällisiä muutoksia naisen minäkuvaan ja tätä kautta myös parisuhteeseen, kertoo psykologi. Paras tapa kohdata uusi elämänvaihe on utelias ja aktiivinen ote elämästä.
Uusi gynekologi-chat ratkaisee loma-ajan yleisiä pulmia
Suomen ensimmäisessa gynekologi-chatissa voi kysyä matalalla kynnyksellä esimerkiksi kuukautisten siirrosta, vaihdevuosioireista tai lääkkeistä. Tänä kesänä yleisimpiä syitä hakeutua chattiin ovat todennäköisesti hormonilaastarien saatavuusongelmat, povaa gynekologian erikoisalajohtaja Anna-Mari Heikkinen Terveystalosta.
Vaihdevuodet lähestyvät: milloin ehkäisyn voi turvallisesti lopettaa?
Vaihdevuodet merkitsevät monelle naiselle uutta elämänvaihetta, jossa myös ehkäisyn tarve muuttuu. Mutta milloin on turvallista sanoa hyvästit ehkäisylle ja pitääkö ehkäisyn lopettamiseen valmistautua? Kysymyksiin vastaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Mari Heikkinen Terveystalosta.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Naisten hormonitoiminta
PMS ja PMDD
PMS on kuukautisia edeltävä oireyhtymä, jolloin esiintyy erilaisia psyykkisiä ja fyysisiä oireita eli PMS-oireita. Jopa viidesosa hedelmällisessä iässä olevista naisista kärsii häiritsevistä PMS-oireista. PMDD on PMS:n vaikeampi ja harvinaisempi muoto, johon liittyy tavallisesti voimakkaita mielialaoireita. Normaalia elämää haittaavia PMS tai PMDD -oireita voidaan hoitaa hormonivalmisteilla tai mielialalääkityksellä.
PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä
PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä on naisten yleisin hormonihäiriö. Tyypillisiä oireita ovat epäsäännölliset kuukautiset, liikakarvoitus, akne ja taipumus keskivartalolihavuuteen. PCOS saattaa myös hidastaa raskaaksi tulemista. Gynekologin vastaanotolla voidaan varmistaa, onko oireiden taustalla PCOS ja suunnitella oireisiin sopiva hoito.
Kuukautisten poisjäänti
Kuukautisten lievä epäsäännöllisyys ja yksittäisten kuukautisten ajoittainen poisjäänti on hyvin tavallista ja yleensä ohimenevää sekä vaaratonta. Ensimmäiseksi kannattaa poissulkea raskauden mahdollisuus raskaustestillä.
Liiallinen karvoitus
Syy liialliseen karvoitukseen naisella on useimmiten perintötekijöistä johtuva, eikä siihen voida tällöin lääketieteellisin keinoin vaikuttaa. Hormonitoiminnan häiriöstä voi olla kyse, jos karvoituksen lisääntymiseen liittyy muutoksia kuukautiskierrossa, painossa, äänen mataluudessa tai ihon rasvoittumisessa. Vastaanottokäynnillä tehdään gynekologinen tutkimus ja ultraäänitutkimus. Jatkotutkimuksina voidaan tarvita verikokeita.
Maidoneritys rinnoista
Jos rinnoista tai toisesta rinnasta erittyy maitoa muulloin kuin raskauden aikana tai huomattavan pitkän ajan kuluttua imetyksen lopettamisen jälkeen ilman rintojen puristelua, ovat jatkotutkimukset gynekologin vastaanotolla aiheellisia. Vastaanottokäynnillä tehdään rintojen tutkimus ja gynekologinen tutkimus. Jatkotutkimuksina voidaan tarvita verikokeita, joskus myös kuvantamistutkimuksia.