Unissakävely ja unissa puhuminen

Unissakävely ja unissa puhuminen ovat lapsilla yleisiä löydöksiä. Aikuisilla ne saattavat aktivoitua jossakin elämän vaiheessa. Lasten unissakävely ei heijasta mitään psykopatologiaa tai sairautta, mutta aikuisilla unissakävely saattaa liittyä psyykkisiin ongelmiin. Taustalla saattaa olla myös muita sairauksia, kuten uniapnea, joka voi laukaista unissakävelyn.

Asiantuntijat

Palvelu sisältyy näihin kategorioihin

Parasomniat eli unenaikaiset erityishäiriöt

Palvelut

Hampaiden narskuttelu (bruksismi)

Bruksismissa eli hampaiden narskuttelussa henkilö narskuttelee hampaitaan tavallisimmin äänekkäästi ja kuultavasti tahdosta riippumatta yöllä tai päivällä. Bruksismi voi ilmetä myös hampaiden tiukkana yhteen puremisena. Lievänä oireena narskuttelua esiintyy osana normaalia elämää, mutta hankala-asteisena se voi aiheuttaa purentaelimistön vaurioita ja vaatia hoitotoimenpiteitä. Narskuttelu voi myös häiritä petikumppania ja olla vaikeahoitoisen päänsäryn taustalla. On tärkeää muistaa, että mikäli lapsi puree yöllä toistuvasti kieleensä, voi kyseessä olla myös epilepsia. Joskus toistuva narskuttelu voi olla oire unenaikaisesta hengityshäiriöstä.

Palvelut

Behavioraalinen unihäiriö eli REM-unen käyttäytymishäiriö (RBD)

RBD:ssä (REM Behavior Disorder) eli REM-unen käyttäytymishäiriössä henkilö toimii näkemänsä unen mukaisesti. Hän voi huitoa, nyrkkeillä ja vahingoittaa itseään tai vieressä nukkuvaa unen aikana.

Palvelut

Unihalvaus

Unihalvauksessa aivot siirtyvät REM-unesta äkillisesti valveeseen, eikä lihaksisto vielä toimi. Normaalisti REM-unen aikana lihasjänteys katoaa ja ihminen on rento. Unihalvaus on tila, jossa herännyt henkilö on tietoinen ympäristöstään, mutta ei pysty liikkumaan. Ainoastaan silmät voivat liikkua. Tällaiseen äkilliseen heräämiseen saattaa liittyä harha-aistimuksia. Unihalvaus koetaan usein pelottavana ja ahdistavana.

Palvelut

Yölliset kauhukohtaukset

Yölliset kauhukohtaukset ovat vaarattomia havahtumishäiriöitä, jotka ovat lapsilla yleisiä ja aikuisilla harvinaisia. Kohtaus alkaa usein 1–2 tunnin jälkeen nukahtamisesta siirryttäessä syvästä unesta kevyempään uneen. Kauhukohtauksen aikana lapsi saattaa nousta istumaan, huutaa, itkeä ja olla levoton. Usein suositellaan, ettei lasta herätetä kohtauksen aikana. Lapset saavat kauhukohtauksia etenkin kuume- ja tulehdussairauksien yhteydessä tai rasittavan päivän jälkeen. Kohtaukset ovat pääosin ohimeneviä ja ne loppuvat lähes aina ennen puberteettia.