Unihäiriöt
Suosituimmat palvelut
-
Unettomuus
Tilapäinen, alle kuukauden kestävä, unettomuus kuuluu osana normaaliin elämään. Unettoman jakson voi laukaista esimerkiksi stressi, traumat tai elämänmuutokset. Unettomuus voi ilmetä vaikeutena nukahtaa, toistuvina yöllisinä heräilyinä tai liian aikaisena aamuheräämisenä, tai sitten näinä kaikkina.
-
Univalmentaja
Univalmentaja on terveydenhuollon ammattilainen, joka on erikoistunut unettomuuden lääkkeettömiin hoitomenetelmiin. Hän antaa unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa, tukee hoidon edistymisessä, arvioi unettomuuden syitä ja tekee yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa sinun hoitosi parhaaksi. Lisäksi univalmentajat käyvät läpi elämäntapoihin ja työhön liittyviä unettomuutta ylläpitäviä tekijöitä.
Unihäiriöitä luonnehtii esimerkiksi vaikeus nukahtaa tai pysyä unessa, liikaunisuus, unen häiriintyminen nukkuessa, vuorokausirytmin häiriöt tai unenaikaiset poikkeavat liikkeet. Unihäiriöihin lukeutuvat myös ongelmallinen käyttäytyminen ja erilaiset poikkeavat ilmiöt, jotka esiintyvät joko nukahtamishetkellä, unen aikana tai havahduttaessa unesta.
Esimerkiksi viivästyneessä unijaksossa uni tulee usein vasta myöhään aamuyöllä, eikä herääminen aamulla kouluun tai töihin välttämättä onnistu. Vuorotyöunihäiriössä voidaan saada apua myös suunnittelemalla työvuorot siten, että ne sopivat henkilön luontaiseen uni-valverytmiin.
Unihäiriöiden syyt
Unihäiriön syy on tärkeää selvittää tarkasti. Taustalla saattaa olla esimerkiksi uniapnea, joka on yleisin unenaikainen hengityshäiriö. Nukahtamisvaikeuksien syynä voivat olla myös esimerkiksi levottomien jalkojen oireet tai kiputila, joka aiheuttaa unettomuutta. Nukahtamisvaikeuksiin ja vaikeuteen pysyä unessa voivat vaikuttaa myös elämänmuutokset, stressi, ahdistuneisuus ja masentuneisuus. Unta voi olla vaikea saada, jos mieli on ahdistunut, huolet pitävät valveilla iltaisin tai elämänrytmi on epäsäännöllinen. Joskus myös vaihdevuodet voivat olla unihäiriön taustalla.
Uneliaisuustyyppisen väsymyksen tavallisin syy on unen puute, joka on usein seurausta liian lyhyeksi jääneistä yöunista. Jos aiheuttajana ei kuitenkaan ole liiallinen valvominen, tulee silloin selvittää, ettei väsymyksen syynä ole esimerkiksi hoitamaton tai huonosti hoidettu uniapnea, narkolepsia, krooninen väsymysoireyhtymä tai long Covid. Päiväaikainen uupumus voi aiheutua myös esimerkiksi liikarasituksesta tai mielialan häiriöistä.
Unihäiriöiden hoito
Unihäiriöitä hoidetaan yksilöllisesti tutkimuksessa esiin tulleiden ongelmien mukaisesti. Vastaanotolla lisätään asiakkaan ymmärrystä unesta sekä harjoitellaan yhdessä käytännön menetelmillä, kuinka unesta tulisi mahdollisimman hyvälaatuista ja palauttavaa. Kun nukkuu paremmin, on virkeämpi arjessa ja jaksaa paremmin niin kotona kuin töissäkin. Mahdolliset muistiin ja keskittymiseen liittyvät ongelmat helpottuvat, ja työ- ja ajoturvallisuus paranevat.
Elämäntapojen, unihygienian ja unirytmin neuvonta, rentoutusharjoitukset ja tarvittaessa lääkehoito kuuluvat unihäiriöiden hoidon kirjoon. Lääkehoitoa suositellaan käytettäväksi vain tilapäisesti.
Milloin lääkäriin?
Uniongelmien takia lääkäriin on syytä hakeutua silloin, kun uniongelmat jatkuvat yli viikon ajan, vaivaavat mieltä tai vaikuttavat omaan toimintaan ja vireystilaan.
Voit varata ajan arviointia varten uni- ja unettomuushäiriöiden hoitoon perehtyneeltä unen asiantuntijalta. Tuki ja hoito räätälöidään yksilöllisesti sinun tarpeidesi ja tilanteesi mukaan. Unihäiriöiden hoitoon perehtyneet asiantuntijat ovat käytettävissäsi, ja voit hakeutua heidän vastaanotolleen ilman lähetettä. Tarvittaessa sinut voidaan ohjata esimerkiksi aktigrafiaan, uniapneatutkimukseen, laajaan unitutkimukseen tai unilääketieteen erityispätevyyden omaavalle unen asiantuntijalle.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Uni ja vireys
Kuorsaus ja sen hoito
Kuorsaus on yleinen ongelma, ja se voi johtua monesta syystä. Kuorsaus ei ole sairaus, vaan lievänä esiintyessään merkki tilapäisestä lisääntyneestä vastuksesta ylähengitysteissä unen aikana. Sen aiheuttaa mekaaninen tai toiminnallinen hengitystie-este, kuten ahdas nenä, suuret kita- tai nielurisat, tai lisääntynyt limakalvon alainen rasva kielenkannan takana.
CPAP-hoito ja seuranta
CPAP-hoito tarkoittaa jatkuvaa ylipainehengityshoitoa (Continuous Positive Airways Pressure), jota käytetään uniapnean hoidossa. CPAP-hoitoa annetaan yleensä joko nenämaskin, sierainmaskin tai nenän ja suun peittävän maskin kautta. CPAP-hoidossa sisäänhengityksen aikainen ylipaine estää ylähengitysteiden tukkeutumisen sisäänhengityksen aikana.
Univalmentaja
Univalmentaja on terveydenhuollon ammattilainen, joka on erikoistunut unettomuuden lääkkeettömiin hoitomenetelmiin. Hän antaa unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa, tukee hoidon edistymisessä, arvioi unettomuuden syitä ja tekee yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa sinun hoitosi parhaaksi. Lisäksi univalmentajat käyvät läpi elämäntapoihin ja työhön liittyviä unettomuutta ylläpitäviä tekijöitä.
Hypersomnia (liikaunisuus)
Hypersomniasta eli liikaunisuudesta kärsivä henkilö nukkuu normaalisti keskimääräistä pidempään, ja siitä huolimatta kärsii päiväaikaisesta väsymyksestä. Liikaunisuus alentaa usein toimintakykyä. Liikaunisuuden taustalla voi olla useita eri syitä ja sairauksia, joista yleisin on hoitamaton uniapnea.
Lasten univaikeuksien hoito
Lasten yleisimpiä unihäiriöitä ovat nukahtamisvaikeudet, yöheräily sekä liian varhainen herääminen. Varhainen syiden selvitys ja hoito on tärkeää. Lääkäriin on syytä ottaa yhteys, jos aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa heräillä tiheästi, on kivuliaan oloinen, kuorsaa jatkuvasti tai on päivisin väsynyt. Toistuva lapsen yöheräily on pidemmän päälle raskasta, ja myös perhe voi tarvita silloin tukea.
Levottomat jalat
Levottomat jalat -oireyhtymään liittyy pakonomainen tarve liikutella jalkoja sekä epämiellyttävät tuntemukset lähinnä alaraajoissa, mutta joskus myös käsissä ja muualla kehossa. Oireyhtymään kuuluvat tuntemukset, kuten kihelmöinti, polttelu ja kutina, helpottuvat liikuteltaessa raajoja. Oireet ilmenevät tyypillisesti levossa tai istuessa, ja ne ovat aina pahimmillaan iltaisin ja öisin.