Uniapnea
Suosituimmat palvelut
CPAP-hoito ja seuranta
CPAP-hoito tarkoittaa jatkuvaa ylipainehengityshoitoa (Continuous Positive Airways Pressure), jota käytetään uniapnean hoidossa. CPAP-hoitoa annetaan yleensä joko nenämaskin, sierainmaskin tai nenän ja suun peittävän maskin kautta. CPAP-hoidossa sisäänhengityksen aikainen ylipaine estää ylähengitysteiden tukkeutumisen sisäänhengityksen aikana.
Uniapneatutkimus
Uniapneatutkimus eli suppea yöpolygafia on tärkeä tutkimus uniapnean diagnostiikassa. Tutkimuksella selvitetään, onko sinulla unenaikaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumaa. Tutkimuksen perusteella voimme suunnitella sinulle parhaan mahdollisen hoitomuodon. Varaa aika lääkärille, joka voi arvioida mikä tutkimus kannattaisi tehdä tilanteesi selvittämiseksi. Mikäli sinulle on tehty jo lähete uniapneatutkimukseen, varaa aika tutkimukseen joko verkkoajanvarauksesta tai puhelimitse asiakaspalvelumme kautta.
Uniapneakisko
Lievässä ja keskivaikeassa uniapneassa voidaan käyttää uniapneahammaskiskoa, jota kutsutaan joskus myös kuorsauskiskoksi. Uniapneakiskolla voidaan vähentää tai jopa poistaa kokonaan hengityskatkokset ja kuorsaaminen, ja näin vaikuttaa unen laatuun syventämällä ja parantamalla sitä.
Kaikki palvelut
Uniapnea on hyvin yleinen. Uniapnea ja uniapneaoireyhtymä ovat kuitenkin eri asia, mikä on hyvä tiedostaa. Jonkin asteisia uniapneoita on yli miljoonalla suomalaisella. Heistä kuitenkin vain noin 20 – 25 prosentilla on oireinen ja hoitoa vaativa uniapneaoireyhtymä.
Hoitamattomana uniapnea vaikuttaa vireystilaan, ja sillä on yhteys sydän- ja verenkiertohäiriöihin, verenpainetautiin sekä aikuisiän diabeteksen kehittymiseen. Uniapnea voi vaikeuttaa myös muiden sairauksien hoitoa.
Hoitamaton uniapnea on lisäksi kaikista sairauksista eniten vakavien liikenneonnettomuuksien riskiä lisäävä sairaus, minkä takia jo liikenneturvallisuuden kannalta uniapnea on tärkeää tunnistaa ja hoitaa hyvin. Terveystalon unen asiantuntijat ovat perehtyneet myös ajovireyden arviointiin. Tarvittaessa esimerkiksi ammattikuljettajille ja raskaan liikenteen (R2-ajokortti) kuljettajille tehdään hereilläpysymistä mittaava MWT-tutkimus.
Lue lisää: Uniapnea -tietopaketti
Uniapnean hoito
Uniapneaa voidaan joissakin tapauksissa hoitaa asentohoidoin, elintapamuutoksilla ja painon pudottamisella. Myös alkoholin ja keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttöä tulee arvioida osana uniapnean itsehoitoa. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa hoidoksi suositellaan CPAP-hoitoa. Lievän tai keskivaikean uniapnean kohdalla voidaan puolestaan käyttää myös uniapneakiskoa. Terveystalon asiantuntijat tulkitsevat aina unirekisteröintien tulokset ja sen, onko syytä aloittaa esimerkiksi CPAP-hoito, vai korjaantuuko tilanne elämäntapojen muutoksilla.
Hoidon tarvetta ja hoitomenetelmää arvioitaessa on selvitettävä aina myös se, missä määrin potilaan oireet johtuva uniapneoista, ja missä määrin niiden taustalla on olemassa muita syitä
Milloin lääkäriin?
Jos sinulla on todettu yöllisiä hengityskatkoksia, yöllisiä heräilyjä, voimakasta katkoilevaa kuorsausta, päiväaikaista väsymystä tai muutoin herää epäily uniapnean mahdollisuudesta, kannattaa varata aika lääkärille. Lääkärin kautta voidaan tehdä lähete uniapneatutkimukseen tai laajempiin unitutkimuksiin.
Mikäli olet varannut ajan univalmentajalle, ja alkukartoituksessa herää epäily uniapneasta, he ohjaavat sinut tällöin oikean asiantuntijan luokse uniapneatutkimuksia varten.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Unihäiriöt
Kuorsaus ja sen hoito
Kuorsaus on yleinen ongelma, ja se voi johtua monesta syystä. Kuorsaus ei ole sairaus, vaan lievänä esiintyessään merkki tilapäisestä lisääntyneestä vastuksesta ylähengitysteissä unen aikana. Sen aiheuttaa mekaaninen tai toiminnallinen hengitystie-este, kuten ahdas nenä, suuret kita- tai nielurisat, tai lisääntynyt limakalvon alainen rasva kielenkannan takana.
Lasten univaikeuksien hoito
Lasten yleisimpiä unihäiriöitä ovat nukahtamisvaikeudet, yöheräily sekä liian varhainen herääminen. Varhainen syiden selvitys ja hoito on tärkeää. Lääkäriin on syytä ottaa yhteys, jos aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa heräillä tiheästi, on kivuliaan oloinen, kuorsaa jatkuvasti tai on päivisin väsynyt. Toistuva lapsen yöheräily on pidemmän päälle raskasta, ja myös perhe voi tarvita silloin tukea.
Levottomat jalat
Levottomat jalat -oireyhtymään liittyy pakonomainen tarve liikutella jalkoja sekä epämiellyttävät tuntemukset lähinnä alaraajoissa, mutta joskus myös käsissä ja muualla kehossa. Oireyhtymään kuuluvat tuntemukset, kuten kihelmöinti, polttelu ja kutina, helpottuvat liikuteltaessa raajoja. Oireet ilmenevät tyypillisesti levossa tai istuessa, ja ne ovat aina pahimmillaan iltaisin ja öisin.
Parasomniat eli unenaikaiset erityishäiriöt
Parasomniat tarkoittavat unenaikaisia erityishäiriöitä kuten unessa puhumista, unissakävelyä, sekavuushavahtumisia, yöllisiä kauhukohtauksia, hampaiden narskuttelua ja REM-unen aikaisia käyttäytymishäiriöitä. Erilaiset parasomniat on tärkeää tunnistaa ja hoitaa.
Raskaudenaikaiset ja synnytyksen jälkeiset unihäiriöt
Unihäiriöt ovat hyvin tavallisia raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Uniongelmat johtuvat hormonitasojen muutoksista sekä raskauden aikana myös kohdun ja sikiön aiheuttamista painemuutoksista. Gynekologin kanssa voidaan miettiä paras mahdollinen ratkaisu juuri sinun uniongelmiisi. Jos raskausaikana herää epäily uniapneasta, kiireellinen hoitoon hakeutuminen on erityisen tärkeää. Uniapnean aiheuttamat hengityskatkokset saattavat olla vaarallisia sikiölle.
Unettomuus
Tilapäinen, alle kuukauden kestävä, unettomuus kuuluu osana normaaliin elämään. Unettoman jakson voi laukaista esimerkiksi stressi, traumat tai elämänmuutokset. Unettomuus voi ilmetä vaikeutena nukahtaa, toistuvina yöllisinä heräilyinä tai liian aikaisena aamuheräämisenä, tai sitten näinä kaikkina.