Uni-valverytmin häiriö
Aikaistunut unijakso on uni-valverytmin häiriö, jossa biologisen kellon rytmi on aikaistunut verrattuna sosiaaliseen kelloon. Aikaistuneesta unijaksosta aiheutuu aamuöisiä heräämisiä ja sosiaalista elämää haittaavaa väsymystä iltaisin. Toisin sanoen henkilö menee nukkumaan normaalia aikaisemmin ja herää varhain. Aikaistunut uni-valverytmi saattaa liittyä myös masennukseen.
Viivästynyt unijakso on melko yleinen häiriö varsinkin nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Rytmi on viivästynyt, jolloin nukahtamisvaikeudet ovat tavallisia ja aikaisin herääminen on vaikeaa. Ilta-aikaisen aktiviteetin vuoksi nukahtaminen siirtyy pitkälle yli puolenyön ja univaje kroonistuu liian lyhyiden yöunien vuoksi. Viivästynyt unijakso voidaan varmistaa uni-valvepäiväkirjalla, aktigrafilla tai erillisellä melatoniinin määritystestillä.
Uni-valverytmin häiriön hoito
Viivästynyttä unijaksoa hoidetaan muokkaamalla elämäntapoja univalmentajan ohjauksessa, kirkasvalohoidolla ja tarvittaessa melatoniinilla. Jos aikaistuneesta uni-valverytmistä on haittaa, rytmiä voidaan siirtää kirkasvalohoidolla ja elämäntapoja muokkaamalla. Kirkasvalohoitoa käytetään myös kaamosmasennuksen ehkäisemiseen ja hoitoon.
Milloin lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos uni-valverytmi haittaa arkea tai sosiaalista elämää, tai univaje on kroonistunut. Poikkeavan uni-valverytmin syyt selvitetään ja univalverytmiä arvioidaan lisätutkimuksin. Pääsääntöisesti tehdään aktigrafia-tutkimus ja pidetään unipäiväkirjaa, joiden avulla mitataan vuorokausiaktiviteetin vaihtelua.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Uni ja vireys
CPAP-hoito ja seuranta
CPAP-hoito tarkoittaa jatkuvaa ylipainehengityshoitoa (Continuous Positive Airways Pressure), jota käytetään uniapnean hoidossa. CPAP-hoitoa annetaan yleensä joko nenämaskin, sierainmaskin tai nenän ja suun peittävän maskin kautta. CPAP-hoidossa sisäänhengityksen aikainen ylipaine estää ylähengitysteiden tukkeutumisen sisäänhengityksen aikana.
Hypersomnia (liikaunisuus)
Hypersomniasta eli liikaunisuudesta kärsivä henkilö nukkuu normaalisti keskimääräistä pidempään, ja siitä huolimatta kärsii päiväaikaisesta väsymyksestä. Liikaunisuus alentaa usein toimintakykyä. Liikaunisuuden taustalla voi olla useita eri syitä ja sairauksia, joista yleisin on hoitamaton uniapnea.
Kuorsaus ja sen hoito
Kuorsaus on yleinen ongelma, ja se voi johtua monesta syystä. Kuorsaus ei ole sairaus, vaan lievänä esiintyessään merkki tilapäisestä lisääntyneestä vastuksesta ylähengitysteissä unen aikana. Sen aiheuttaa mekaaninen tai toiminnallinen hengitystie-este, kuten ahdas nenä, suuret kita- tai nielurisat, tai lisääntynyt limakalvon alainen rasva kielenkannan takana.
Lasten univaikeuksien hoito
Lasten yleisimpiä unihäiriöitä ovat nukahtamisvaikeudet, yöheräily sekä liian varhainen herääminen. Varhainen syiden selvitys ja hoito on tärkeää. Lääkäriin on syytä ottaa yhteys, jos aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa heräillä tiheästi, on kivuliaan oloinen, kuorsaa jatkuvasti tai on päivisin väsynyt. Toistuva lapsen yöheräily on pidemmän päälle raskasta, ja myös perhe voi tarvita silloin tukea.
Levottomat jalat
Levottomat jalat -oireyhtymään liittyy pakonomainen tarve liikutella jalkoja sekä epämiellyttävät tuntemukset lähinnä alaraajoissa, mutta joskus myös käsissä ja muualla kehossa. Oireyhtymään kuuluvat tuntemukset, kuten kihelmöinti, polttelu ja kutina, helpottuvat liikuteltaessa raajoja. Oireet ilmenevät tyypillisesti levossa tai istuessa, ja ne ovat aina pahimmillaan iltaisin ja öisin.
Parasomniat eli unenaikaiset erityishäiriöt
Parasomniat tarkoittavat unenaikaisia erityishäiriöitä kuten unessa puhumista, unissakävelyä, sekavuushavahtumisia, yöllisiä kauhukohtauksia, hampaiden narskuttelua ja REM-unen aikaisia käyttäytymishäiriöitä. Erilaiset parasomniat on tärkeää tunnistaa ja hoitaa.