Sydänlihastulehdus eli myokardiitti
Mikä on sydänlihastulehdus?
Myokardiitti eli sydänlihastulehdus on ylähengitystieinfektioita eli flunssia aiheuttavan viruksen tai muun tekijän aiheuttama sydänlihaksen tulehdustila. Tästä syystä liikunnan harrastamista ylähengitystieoireisena ei suositella, ja oireidenkin parannuttua liikunta kannattaa aloittaa maltilla.
Sydänlihastulehdus – oireet
Sydänlihastulehduksen oireita ovat rintakipu, hengenahdistus, heikentynyt suorituskyky, sydämen tiheälyöntiset rytmihäiriöt. Joskus sydänlihastulehdus on oireeton. Jos sydänlihastulehdus on vaikea, oireena voi olla sydämen vajaatoiminta.
Sydänlihastulehdus – toteaminen
Sydänlihastulehduksen toteamiseksi otetaan sydänfilmi eli EKG ja määritetään sydänlihasmerkkiaineiden pitoisuudet veressä. Tarvittaessa voidaan ottaa myös muita verikokeita ja tehdä esimerkiksi sydämen kaikututkimus.
Sydänlihastulehdus – hoito
Sydänlihastulehdusta vastaan ei ole olemassa erityisiä lääkkeitä. Sydänlihastulehdus on harvoin lääkkeillä parannettavissa, vaan lievä sydänlihastulehdus paranee itsestään. Raskasta liikuntaa on syytä välttää niin kauan kuin hoitava lääkäri määrää.
Vaikea sydänlihastulehdus
Jos sydänlihastulehdusta epäillessä potilaalla on rintakipuja, on hänet tuotava päivystykseen arvioon. Kyseessä saattaa olla myös muu rintakipua tai oireita aiheuttava sydänsairaus, kuten sydäninfarkti tai sydämen vajaatoiminta. Mikäli sydänlihastulehduksen lisäksi ilmenee rytmihäiriöitä tai sydämen vajaatoimintaa tai esimerkiksi tajunnan tason häiriöitä, on potilasta syytä tarkkailla sairaalassa erikoissairaanhoidossa.
Hoitamattomana vaikea sydänlihastulehdus voi johtaa henkeäuhkaaviin rytmihäiriöihin tai jopa sydämen pumppausvoiman pettämiseen ja sydämen vajaatoimintaan.
Sydänlihastulehdus – kesto
Sydänlihastulehduksen kesto vaihtelee yksilöittäin, mutta oireet saattavat muuten terveellä aikuisellakin kestää muutaman viikon. Toipuminen sydänlihastulehduksesta saattaa kestää useamman kuukauden, joten liikuntaa ei kannata aloittaa heti oireiden parannuttua. Liikuntaa tulee lisätä maltilla lääkärin ohjeiden mukaan ja omaa hyvinvointia tarkkaillen.
Sydänlihastulehdus – ehkäisy
Sydänlihastulehdusta voi yrittää ehkäistä välttämällä liikunnan harrastamista flunssaisena tai heti sen jälkeen.
Tietoa ja vinkkejä sydänsairauksiin liittyen
EKG eli sydänfilmi
EKG eli sydänfilmi tai sydänsähkökäyrä on tutkimusmenetelmä, joka mittaa sydämen sähköistä toimintaa. Sähkö leviää sydämen sähkönjohtoratoja ja sydänlihasta pitkin, ja johtaa sydämen supistumiseen. Supistumisen jälkeen sydän palautuu lepotilaan ja valmistautuu seuraavaan sydämenlyöntiin. Rasitus-EKG:ssä nähdään, miten sydänkäyrä, sydämen syketaajuus ja verenpaine käyttäytyvät rasituksessa. EKG-pitkäaikaisrekisteröinnissä eli Holter-tutkimuksessa sydämen rytmiä seurataan pidemmän aikaa, yleensä yhden tai kahden vuorokauden ajan. Sydänkäyrän tulkitsee aina lääkäri. Tässä tietopaketissa käsitellään EKG-tutkimusta, rasitus-EKG:tä ja Holter-tutkimusta.
Rintakipu
Rintakipu on yleinen oire, joka voi johtua monesta eri syystä. Yleensä kipu on peräisin rintakehän tukikudoksista, eikä se ole siten ole vaarallista. Sydänsairaus on kuitenkin usein pyrittävä poissulkemaan, sillä rintakipu voi olla myös sydänsairauden aiheuttamaa. Esimerkkejä rintakipua aiheuttavista sydänsairauksista ovat sydäninfarkti ja sydänlihastulehdus eli myokardiitti. Tässä tietopaketissa kerrotaan rintakivun eri aiheuttajista ja siitä, milloin rintakivun vuoksi tulee mennä lääkäriin.
Rytmihäiriö
Rytmihäiriö on yleisnimitys sydämen normaalissa rytmissä esiintyville poikkeavuuksille, joita on useita erilaisia. Suurin osa tervesydämisten ihmisten rytmihäiriöistä on hyvänlaatuisia, ja lähes kaikilla ihmisillä esiintyy jonkinlaisia sydämen rytmihäiriöitä jossakin vaiheessa elämää. Kardiologin vastaanotto on oikea paikka selvittää, onko kyseessä hyvänlaatuinen rytmihäiriö vai ei. Varsinkin ensimmäistä kertaa ilmestyneet rytmihäiriöt on hyvä tunnistaa ja keskustella lääkärin kanssa siitä, miten niihin tulee jatkossa suhtautua.
Sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta tarkoittaa tilaa, jossa sydämen toiminta ei riitä kehon tarpeiden tyydyttämiseen. Sydämen vajaatoiminnan aiheuttajia ovat muun muuassa kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydänlihassairaudet ja läppäviat. Tässä tietopaketissa kerrotaan sydämen vajaatoiminnan oireista ja hoidosta sekä siitä, milloin oireiden takia tulee varata aika lääkärille.
Veritulppa
Veritulppa eli laskimotukos muodostuu veren hyytyessä laskimossa. Tukos syntyy tavallisesti jalkaan ja on harvinaisempi muualla kehossa. Pohkeen tai reiden turvotus ja kipu ovat veritulpalle tyypillisiä oireita. Tässä tietopaketissa käsitellään veritulpan riskitekijöitä ja hoitoa sekä annetaan ohjeet tukoksen ennaltaehkäisyyn.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Sydänsairaudet ja verenkiertoelimistön sairaudet
Sydänlihassairaudet
Kardiomyopatiat eli sydänlihassairaudet ovat itse sydänlihaksen sairauksia. Osa niistä on perinnöllisiä. Kardiomyopatia voi johtaa sydänlihaksen paksunemiseen tai sydämen laajenemiseen ja sen pumppaustoiminnan heikkenemiseen. Suorituskyvyn lasku tai rytmihäiriöt voivat olla kardiomyopatian oire. Jos epäillään kardiomyopatiaa, ensisijaisena tutkimuksena on kardiologin vastaanotto sisältäen sydänkäyrän ja sydämen kaikukuvauksen, joissa nähdään sydämen sähköinen toiminta levossa sekä sydämen rakenne. Kardiomyopatian hoito riippuu siitä, mikä kardiomyopatia on kyseessä. Jos kardiomyopatia todetaan, usein on myös syytä tehdä sukuselvitykset.
Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotauti voi ilmetä akuuttina sydäinfarktina eli sydänkohtauksena, kun sepelvaltimon sisäseinämä repeää ja sepelvaltimo menee tukkoon. Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden ahtaumat haittaavat tai estävät veren virtauksen sydänlihakseen.
Verenpainetaudin seuranta ja verenpaineen mittaus
Verenpainetaudin hoidossa on tärkeää varmistaa hoidon vaikuttavuus ja siedettävyys. Arviointi tehdään yleensä vuosittain ja siihen sisältyy ennalta määrättyjä laboratoriotutkimuksia, sydänfilmi (EKG) sekä verenpaineen mittaus.
Sydäntutkimukset ja kliininen fysiologia
Sydämen ja keuhkojen eli kliinisen fysiologian tutkimuksiin kuuluvat mm. holtertutkimukset eli sydämen rytmin pitkäaikaisrekisteröinti, rasitusergometria, spirometria, bronkodilataatiokoe, altistuskokeet, ruokatorven pH:n pitkäaikaisrekisteröinti sekä PEF-seuranta. Lisätietoja eri paikkakunnilla tehtävistä tutkimuksista saa lääkäriasemilta tai asiakaspalvelusta.
Verenpainetauti
Kohonnut verenpaine eli hypertensio on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöistä. Pitkään jatkuessaan se johtaa valtimoiden vaurioitumiseen ja kovettumiseen. Yleislääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle verenpaineen kontrollimittauksia ja ruokavalio- sekä liikuntaohjausta varten.
Sydämen ultraäänitutkimus
Sydämen kaikukuvaus on kardiologinen perustutkimus ja saatavilla laajalti Terveystalon toimipisteissä. Tutkimus on kivuton ja se kestää 10-15 minuuttia. Tutkimuksen aikana potilas makaa vasemmalla kyljellään. Tutkimuksen suorittaa aina lääkäri. Sydämen kaikututkimuksella eli ”sydänecholla” nähdään kuinka sydän toimii veripumppuna. Tutkimuksen suorittava lääkäri levittää ultraäänigeeliä iholle ja sitten ultraäänilaitteella tutkii sydämen. Tutkimuksessa nähdään sydämen läpät ja se, kuinka veri virtaa niiden läpi. Siinä nähdään myös eteisten ja kammioiden koot ja kuinka kammiot supistuvat. Sydämen kaikukuvauksessa nähdään myös muun muuassa mahdolliset seinämäliikehäiriöt, kammioiden seinämien rakennepoikkeavuudet ja mahdolliset arpimuutokset. Sen sijaan esimerkiksi mahdollisia sepelvaltimoiden ahtaumia tutkimuksessa ei nähdä. Tutkimuksesta tehdään aina raportti asiakkaalle sairaskertomukseen ja tarvittaessa tallennetaan pysäytyskuvia tai liikkuvaa kuvaa myöhempää käyttöä varten.