Silmänpohjan rappeuma
Ikärappeuman oireet ovat moninaiset
Ikärappeumaa on kahta eri muotoa, niin kutsuttua kuivaa ja kosteaa ikärappeumaa. Kuivassa ikärappeumassa verkkokalvon kerrosten väliin vähitellen kertyy kuona-aineita ja verkkokalvon kerrokset ohentuvat niin, että näkeminen vaikeutuu. Kuivaan ikärappeumaan ei tällä hetkellä ole olemassa parantavaa lääkkeellistä hoitoa.
Kosteaa ikärappeuman muotoa on vain joka viidennellä tai joka kymmenennellä ikärap-peumaa sairastavalla potilaalla. Suurin osa näön voimakkaasta heikkenemisestä kuitenkin aiheutuu kosteasta ikärappeumasta. Verkkokalvon alle kasvaa uusia, heikkoja verisuonia, jotka aiheuttavat tarkannäkemisen alueen turvotusta, verenvuotoja ja näön huononemisen.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Silmänpohjan ikärappeuma näkyy
-
näöntarkkuuden heikentymisenä
-
lukemisen vaikeutumisena
-
suorien ääriviivojen mutkitteluna
-
keskeiseen näkökenttään voi ilmaantua tummia läiskiä
-
lukiessa osa kirjaimista voi hävitä
Kosteaa ikärappeumaa voidaan hoitaa pistoksin
Kostean ikärappeuman uudissuonien kasvua ja turvotuksen kehittymistä voidaan estää silmän sisäisesti toistuvina pistoksina annosteltavilla verisuonten kasvua estävillä lääkeaineilla. Varhaisessa vaiheessa annetulla hoidolla voidaan ikärappeumamuutoksen eteneminen noin neljällä viidestä potilaasta pysäyttää ja osalla potilaista näöntarkkuus voi parantua.
Yleisimmin hoito aloitetaan kolmella, kuukauden välein annettavalla pistoksella. Tämän jälkeen silmänpohjan tilaa seurataan ja tarvittaessa annetaan lisäpistoksia, jos rappeuma ei ole annetuilla pistoksilla rauhoittunut tai todetaan uusia muutoksia. Keskimäärin pistoksia tarvitaan ensimmäisen hoitovuoden aikana 3-6, mutta yksilöittäin määrä voi vaihdella paljonkin.
Varaa aika silmälääkärin vastaanotolta
Jos epäilee kärsivänsä ikärappeuman oireista, kannattaa varata viipymättä aika silmälääkärin vastaanotolta. Terveystalon silmälääkärin vastaanottoja on maanlaajuisesti 15 paikkakunnalla. Helsingissä ja Tampereella käytössä ovat korkealaatuiset kuvantamislaitteet tarkannäkemisen alueen kerroskuvauksia ja verisuonten väriainetutkimuksia varten. Niillä ikärappeuman toteaminen ja seuraaminen on vaivatonta ja luotettavaa. Silmän sisäisiä pistoshoitoja antaa verkkokalvosairauksiin erikoistunut silmälääkäri Helsingissä.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Silmäsairaudet ja niiden hoito
Glaukooma
Glaukooma on krooninen ja etenevä silmäsairaus, joka vaurioittaa edetessään näköhermoa ja hermosäiekerrosta. Glaukoomaa on aiemmin kutsuttu myös nimillä silmänpainetauti tai viherkaihi. Glaukooma on tärkeää todeta ja hoitaa hyvissä ajoin, sillä hoitamattomana se voi johtaa merkittävään näön heikkenemiseen, näkökentän supistumiseen ja pahimmillaan silmän sokeutumiseen. Glaukooman toteaa ja hoitaa aina silmälääkäri.
Ikänäkö ja sen hoito
Normaalin ikääntymisen myötä lähelle näkeminen yleensä vaikeutuu noin 40 vuoden iästä lähtien. Ilmiötä kutsutaan ikänäöksi eli presbyopiaksi. Ikänäkö johtuu silmän linssin ja sitä ympäröivän kapselipussin jäykistymisestä. Sen vuoksi silmän linssin (mykiön) taittokyky heikkenee ja lähelle näkeminen vaikeutuu. Oireet alkavat vähitellen ja pienen tekstin lukeminen läheltä muuttuu vaikeammaksi. Lukeminen onnistuu kuitenkin viemällä kohdetta hieman kauemmaksi normaalista lukuetäisyydestä. Ikänäköä voidaan hoitaa silmälaseilla (lähi- tai moniteholasit) tai linssileikkauksella. Silmälääkärin tai optikon vastaanotolle kannattaa hakeutua, kun pienen tekstin lukemisvaikeus alkaa häiritä enemmän. Yli 40 vuoden iässä on hyvä käydä silmälääkärissä vähintään 5 vuoden välein ja yli 60 vuoden iässä vähintään 3 vuoden välein. Silmälääkäri löytää piilevät tai alkavat silmäsairaudet, määrää tarvittavat silmälasit sekä neuvoo sinua silmiin liittyvissä kysymyksissä. Ammattilaisen opastuksella sinulle saadaan juuri sopivat silmälasit ja samalla halutessasi voidaan kartoittaa sopivuutesi mahdolliseen ikänäköleikkaukseen.
Sidekalvotulehduksen hoito
Sidekalvotulehdus eli konjunktiviitti on yleensä bakteerin tai viruksen aiheuttama. Näkyvin oire on silmän punoitus, mutta tulehtunut silmä voi myös rähmiä, vetistää tai kutista. Viruksen aiheuttamaa silmätulehdusta esiintyy usein flunssan yhteydessä. Sidekalvotulehdus voidaan yleensä tutkia ja hoitaa yleislääkärin vastaanotolla, mutta tulehduksen pitkittyessä on syytä suunnata silmätautien erikoislääkärin tutkimuksiin.
Karsastuksen hoito
Karsastus on tila, jossa silmät eivät pysty katsomaan samaan pisteeseen samanaikaisesti. Karsastusta esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla, ja se on osittain periytyvää. Karsastus voi näkyä selvästi, jos silmät katsovat eri suuntiin (ns. ilmikarsastus). Tällöin potilaalla on usein kaksoiskuvia. Karsastus voi olla myös piilevää (ns. piilokarsastus), mikä tulee esille silmälääkärin vastaanotolla peittokokeessa. Peittokoetta tehdessä silmälääkäri peittää vuorotellen potilaan toisen silmän, ja tarkkailee silmien liikkeitä. Piilokarsastuksen oireita ovat esimerkiksi päänsärky tai vaikeudet lukemisessa. Karsastus voi aiheutua myös vakavista sairauksista, jonka vuoksi asiantuntijalle hakeutuminen on oireiden ilmaantuessa tärkeää sekä lapsille että aikuisille. Noin 5% lapsista on karsastusta, joka todetaan useimmiten neuvolassa. Lapsen karsastusta hoidetaan peittohoidolla tai silmälasien avulla.Vaikeissa karsastustapauksissa käytetään myös leikkaushoitoa. Alle 10-vuotiaan lapsen karsastuksen hoito on tärkeää, koska ilman hoitoa karsastava silmä voi jäädä pysyvästi heikkonäköiseksi. Aikuisen karsastusta hoidetaan prismalaseilla tai tarvittaessa leikkauksella.
Kyyneltiesairauden hoito
Tavalisin kyyneltiesairaus on kyyneltietukos tai -ahtauma. Kyyneltietukos voi olla synnynnäinen: näistä useimmat paranevat ilman leikkaushoitoa ensimmäisen ikävuoden aikana. Aikuisiällä ilmenevä kyyneltietukos on tavallisempi potilailla, joilla on ahtaat kyyneltiehyeet tai sairastettuja silmätulehduksia. Tukoksen voi aiheuttaa myös kyyneltiekivi tai harvinaisissa tapauksissa sädehoito, eräät syöpälääkkeet tai kasvain kyynelteissä.
Retinopatia ja sen hoito
Diabeteksen aiheuttama verkkokalvosairaus, retinopatia, on yleinen diabeteksen liitännäis-sairaus. Tyypin 1 diabetesta sairastavista 80-100%:lle kehittyy silmänpohjamuutoksia ensimmäisen 20 sairastamisvuoden aikana. Tyypin 2 diabetesta sairastavilla voidaan retinopatiaa todeta jo diabeteksen diagnoosivaiheessa.