Silmänpohjan laserhoito
Diabeteksen aiheuttama verkkokalvosairaus, retinopatia, on yleinen diabeteksen liitännäissairaus. Tyypin 1 diabetesta sairastavista 80-100%:lle kehittyy silmänpohjamuutoksia ensimmäisen 20 sairastamisvuoden aikana. Tyypin 2 diabetesta sairastavilla voidaan retinopatiaa todeta jo diabeteksen diagnoosivaiheessa.
Ensimmäisiä havaittavissa olevia ns. taustaretinopatiamuutoksia ovat yleensä pienet hiussuonten pullistumat eli mikroaneurysmat, verkkokalvon verenvuodot ja muutokset verisuonten seinämissä; vakavammassa taustaretinopatiassa voi verkkokalvolle syntyä pieniä mikroinfarkteja. Retinopatian edelleen vaikeutuessa voi kehittyä ns. proliferatiivinen retinopatia, jossa verkkokalvolle kasvaa hauraita uudisverisuonia, jotka voivat aiheuttaa verenvuotoja verkkokalvolle tai silmän sisään lasiaistilaan. Uudisverisuonien kasvaessa niihin kehittyy arpikalvoa, joka aiheuttaa vetoa verkkokalvolle ja voi johtaa verkkokalvon irtaumaan. Kaikissa retinopatian vaiheissa voi näöntarkkuutta uhkaavia muutoksia kehittyä makulaan eli tarkan näkemisen alueelle.
Retinopatia voi olla täysin oireeton eikä aiheuta välttämättä lainkaan muutoksia näkökykyyn, vaikka silmänpohjassa olisikin muutoksia. Tämän vuoksi säännöllinen silmänpohjien tutkimus joko silmänpohjavalokuvin tai silmälääkärin vastaanotolla tulisi kuulua jokaisen diabetesta sairastavan seurantaohjelmaan. Silmänpohjatutkimus tulisi tehdä aina diabeteksen diagnoosivaiheessa. Tämän jälkeen yleensä suositellaan tutkimusta 1-2 vuoden välein ellei retinopatiaa todeta. Kun silmänpohjamuutoksia todetaan, kontrolleja suositellaan yleensä vuosittain tai tarvittaessa tiheämmin lääkärin tilannearvion mukaan. Raskauden aikana suositellaan tihennettyä silmänpohjaseurantaa.
Lieviä taustaretinopatiamuutoksia ei tarvitse pääsääntöisesti hoitaa. Vakavampien muutosten ensimmäinen hoito on yleensä laserhoito, jolla pyritään pysäyttämään muutosten eteneminen ja uudissuonten kehittyminen. Vaikeampien silmänpohjamuutosten hoito voi vaatia lasiais- ja verkkokalvokirurgisia toimenpiteitä.
Toteamattomana ja hoitamattomana retinopatia voi johtaa näön heikkenemiseen. Diabeettinen retinopatia onkin tärkeimpiä näkövammaisuuden aiheuttajia työikäisen väestön keskuudessa. Paras keino ehkäistä retinopatian kehittymistä ja pahenemista on hyvä perussairauden hoito, mahdollisimman lähellä normaalia olevat verensokeri ja verenpaine, säännöllinen silmänpohjien seuranta ja tarvittaessa ajoissa annettu laserhoito.
Diabeettista silmäsairautta voidaan parhaiten tutkia ja hoitaa silmälääkärin vastaanotolla. Terveystalon silmälääkärin vastaanottoja on maanlaajuisesti 15 paikkakunnalla.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Silmäsairaudet ja niiden hoito
Rähmivän silmän hoito
Toistuvasti vuotavan tai rähmivän silmävaivan aiheuttaja on usein kyyneltietukos. Tutkimusten mukaan vetistävä silmä voi aiheuttaa potilaalle suuremman näköhaitan kuin harmaakaihi.
Karsastuksen hoito
Karsastus on tila, jossa silmät eivät pysty katsomaan samaan pisteeseen samanaikaisesti. Karsastusta esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla, ja se on osittain periytyvää. Karsastus voi näkyä selvästi, jos silmät katsovat eri suuntiin (ns. ilmikarsastus). Tällöin potilaalla on usein kaksoiskuvia. Karsastus voi olla myös piilevää (ns. piilokarsastus), mikä tulee esille silmälääkärin vastaanotolla peittokokeessa. Peittokoetta tehdessä silmälääkäri peittää vuorotellen potilaan toisen silmän, ja tarkkailee silmien liikkeitä. Piilokarsastuksen oireita ovat esimerkiksi päänsärky tai vaikeudet lukemisessa. Karsastus voi aiheutua myös vakavista sairauksista, jonka vuoksi asiantuntijalle hakeutuminen on oireiden ilmaantuessa tärkeää sekä lapsille että aikuisille. Noin 5% lapsista on karsastusta, joka todetaan useimmiten neuvolassa. Lapsen karsastusta hoidetaan peittohoidolla tai silmälasien avulla.Vaikeissa karsastustapauksissa käytetään myös leikkaushoitoa. Alle 10-vuotiaan lapsen karsastuksen hoito on tärkeää, koska ilman hoitoa karsastava silmä voi jäädä pysyvästi heikkonäköiseksi. Aikuisen karsastusta hoidetaan prismalaseilla tai tarvittaessa leikkauksella.
Kuivasilmätutkimus
Silmälääkärin vastaanotolla pyritään selvittämään kuivasilmäisyyden taustalla olevat syyt. Silmätutkimuksessa kiinnitetään huomiota luomien asentoon, kyyneltiehyiden avoimuuteen, mahdollisiin kroonisiin luomireuna- tai sidekalvotulehduksiin, sarveiskalvon tilaan sekä kyynelfilmin epätasaisuuteen.
Glaukooma
Glaukooma on krooninen ja etenevä silmäsairaus, joka vaurioittaa edetessään näköhermoa ja hermosäiekerrosta. Glaukoomaa on aiemmin kutsuttu myös nimillä silmänpainetauti tai viherkaihi. Glaukooma on tärkeää todeta ja hoitaa hyvissä ajoin, sillä hoitamattomana se voi johtaa merkittävään näön heikkenemiseen, näkökentän supistumiseen ja pahimmillaan silmän sokeutumiseen. Glaukooman toteaa ja hoitaa aina silmälääkäri.
Karsastusleikkaus
Karsastusleikkauksella voidaan korjata silmien asentoa, auttaa poistamaan kaksoiskuvia tai muita häiritseviä oireita ja joskus parantaa poikkeavaa pään asentoa. Sen avulla voidaan myös tietyissä tilanteissa saada potilaalle yhteisnäköä, tai jopa syvyysnäköä. Verkkoajanvarauksen kautta voit varata vastaanottoajan silmäkirurgille keskustellaksesi toimenpiteestä. Huomioithan, että toimenpideaika varataan puhelimitse ajanvarauksesta.
Glaukooman laserhoito
Glaukoomaa eli entiseltä nimeltään silmänpainetauti tai viherkaihi hoidetaan ensisijaisesti lääkehoidolla. Osa potilaista tarvitsee silmän lasertoimenpiteen. Toimenpide suoritetaan tippapuudutuksessa silmälääkärin vastaanotolla. Toimenpiteestä kotiutuu samana päivänä. Harvinaisissa tapauksissa potilas tarvitsee myös glaukoomaleikkauksen.