Retinopatia ja sen hoito
Suosituimmat palvelut
-
Diabeteksen verkkokalvosairauden hoito
Diabetekseen liittyvän verkkokalvosairauden hoitona voidaan käyttää silmänpohjan laserhoitoa sekä silmänsisäisiä lääkeaineita. Silmälääkäri tekee diagnoosin ja hoidon tarpeen arvioinnin vastaanottokäynnin yhteydessä.
-
Silmänpohjan laserhoito
Laserhoitoon voidaan tukeutua, kun diabeettinen retinopatia on muuten vaikeasti hoidettavissa tai retinopatia on etenevää. Toimenpide tehdään yleensä tippapuudutuksessa silmälääkärin vastaanotolla.
Ensimmäisiä havaittavissa olevia ns. taustaretinopatiamuutoksia ovat yleensä pienet hiussuonten pullistumat eli mikroaneurysmat, verkkokalvon verenvuodot ja muutokset verisuonten seinämissä; vakavammassa taustaretinopatiassa voi verkkokalvolle syntyä pieniä mikroinfarkteja. Retinopatian edelleen vaikeutuessa voi kehittyä ns. proliferatiivinen retinopatia, jossa verkkokalvolle kasvaa hauraita uudisverisuonia, jotka voivat aiheuttaa verenvuotoja verkkokalvolle tai silmän sisään lasiaistilaan. Uudisverisuonien kasvaessa niihin kehittyy arpikalvoa, joka aiheuttaa vetoa verkkokalvolle ja voi johtaa verkkokalvon irtaumaan. Kaikissa retinopatian vaiheissa voi näöntarkkuutta uhkaavia muutoksia kehittyä makulaan eli tarkan näkemisen alueelle.
Retinopatia voi olla täysin oireeton eikä aiheuta välttämättä lainkaan muutoksia näkökykyyn, vaikka silmänpohjassa olisikin muutoksia. Tämän vuoksi säännöllinen silmänpohjien tutkimus joko silmänpohjavalokuvin tai silmälääkärin vastaanotolla tulisi kuulua jokaisen diabetesta sairastavan seurantaohjelmaan. Silmänpohjatutkimus tulisi tehdä aina diabeteksen diagnoosivaiheessa. Tämän jälkeen yleensä suositellaan tutkimusta 1-2 vuoden välein ellei retinopatiaa todeta. Kun silmänpohjamuutoksia todetaan, kontrolleja suositellaan yleensä vuosittain tai tarvittaessa tiheämmin lääkärin tilannearvion mukaan. Raskauden aikana suositellaan tihennettyä silmänpohjaseurantaa.
Lieviä taustaretinopatiamuutoksia ei tarvitse pääsääntöisesti hoitaa. Vakavampien muutosten ensimmäinen hoito on yleensä laserhoito, jolla pyritään pysäyttämään muutosten eteneminen ja uudissuonten kehittyminen. Vaikeampien silmänpohjamuutosten hoito voi vaatia lasiais- ja verkkokalvokirurgisia toimenpiteitä.
Toteamattomana ja hoitamattomana retinopatia voi johtaa näön heikkenemiseen. Diabeettinen retinopatia onkin tärkeimpiä näkövammaisuuden aiheuttajia työikäisen väestön keskuudessa. Paras keino ehkäistä retinopatian kehittymistä ja pahenemista on hyvä perussairauden hoito, mahdollisimman lähellä normaalia olevat verensokeri ja verenpaine, säännöllinen silmänpohjien seuranta ja tarvittaessa ajoissa annettu laserhoito.
Diabeettista silmäsairautta voidaan parhaiten tutkia ja hoitaa silmälääkärin vastaanotolla. Terveystalon silmälääkärin vastaanottoja on maanlaajuisesti 15 paikkakunnalla.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Silmäsairaudet ja niiden hoito
Glaukooma
Glaukooma on krooninen ja etenevä silmäsairaus, joka vaurioittaa edetessään näköhermoa ja hermosäiekerrosta. Glaukoomaa on aiemmin kutsuttu myös nimillä silmänpainetauti tai viherkaihi. Glaukooma on tärkeää todeta ja hoitaa hyvissä ajoin, sillä hoitamattomana se voi johtaa merkittävään näön heikkenemiseen, näkökentän supistumiseen ja pahimmillaan silmän sokeutumiseen. Glaukooman toteaa ja hoitaa aina silmälääkäri.
Silmänpohjan rappeuma
Silmänpohjan tarkannäkemisen alueen rappeumamuutokset ovat tavallisia ja ne lisääntyvät selvästi iän myötä. Ikään liittyviä rappeumamuutoksia (makuladegeneraatio) on jopa joka kolmannella yli 75-vuotiaalla suomalaisella. Rappeumamuutoksia voidaan todeta kuitenkin jo 50-vuotiailla tai nuoremmilla, erityisesti jos potilas on voimakkaasti likinäköinen tai hänen suvussaan on verkkokalvosairauksia. Rappeuman oireita ovat näöntarkkuuden heikentyminen, lukemisen vaikeutuminen, suorien ääriviivojen mutkittelu, tummat läiskät näkökentässä ja kirjaimien häviäminen lukiessa.
Ikänäkö ja sen hoito
Normaalin ikääntymisen myötä lähelle näkeminen yleensä vaikeutuu noin 40 vuoden iästä lähtien. Ilmiötä kutsutaan ikänäöksi eli presbyopiaksi. Ikänäkö johtuu silmän linssin ja sitä ympäröivän kapselipussin jäykistymisestä. Sen vuoksi silmän linssin (mykiön) taittokyky heikkenee ja lähelle näkeminen vaikeutuu. Oireet alkavat vähitellen ja pienen tekstin lukeminen läheltä muuttuu vaikeammaksi. Lukeminen onnistuu kuitenkin viemällä kohdetta hieman kauemmaksi normaalista lukuetäisyydestä. Ikänäköä voidaan hoitaa silmälaseilla (lähi- tai moniteholasit) tai linssileikkauksella. Silmälääkärin tai optikon vastaanotolle kannattaa hakeutua, kun pienen tekstin lukemisvaikeus alkaa häiritä enemmän. Yli 40 vuoden iässä on hyvä käydä silmälääkärissä vähintään 5 vuoden välein ja yli 60 vuoden iässä vähintään 3 vuoden välein. Silmälääkäri löytää piilevät tai alkavat silmäsairaudet, määrää tarvittavat silmälasit sekä neuvoo sinua silmiin liittyvissä kysymyksissä. Ammattilaisen opastuksella sinulle saadaan juuri sopivat silmälasit ja samalla halutessasi voidaan kartoittaa sopivuutesi mahdolliseen ikänäköleikkaukseen.
Sidekalvotulehduksen hoito
Sidekalvotulehdus eli konjunktiviitti on yleensä bakteerin tai viruksen aiheuttama. Näkyvin oire on silmän punoitus, mutta tulehtunut silmä voi myös rähmiä, vetistää tai kutista. Viruksen aiheuttamaa silmätulehdusta esiintyy usein flunssan yhteydessä. Sidekalvotulehdus voidaan yleensä tutkia ja hoitaa yleislääkärin vastaanotolla, mutta tulehduksen pitkittyessä on syytä suunnata silmätautien erikoislääkärin tutkimuksiin.
Karsastuksen hoito
Karsastus on tila, jossa silmät eivät pysty katsomaan samaan pisteeseen samanaikaisesti. Karsastusta esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla, ja se on osittain periytyvää. Karsastus voi näkyä selvästi, jos silmät katsovat eri suuntiin (ns. ilmikarsastus). Tällöin potilaalla on usein kaksoiskuvia. Karsastus voi olla myös piilevää (ns. piilokarsastus), mikä tulee esille silmälääkärin vastaanotolla peittokokeessa. Peittokoetta tehdessä silmälääkäri peittää vuorotellen potilaan toisen silmän, ja tarkkailee silmien liikkeitä. Piilokarsastuksen oireita ovat esimerkiksi päänsärky tai vaikeudet lukemisessa. Karsastus voi aiheutua myös vakavista sairauksista, jonka vuoksi asiantuntijalle hakeutuminen on oireiden ilmaantuessa tärkeää sekä lapsille että aikuisille. Noin 5% lapsista on karsastusta, joka todetaan useimmiten neuvolassa. Lapsen karsastusta hoidetaan peittohoidolla tai silmälasien avulla.Vaikeissa karsastustapauksissa käytetään myös leikkaushoitoa. Alle 10-vuotiaan lapsen karsastuksen hoito on tärkeää, koska ilman hoitoa karsastava silmä voi jäädä pysyvästi heikkonäköiseksi. Aikuisen karsastusta hoidetaan prismalaseilla tai tarvittaessa leikkauksella.
Kyyneltiesairauden hoito
Tavalisin kyyneltiesairaus on kyyneltietukos tai -ahtauma. Kyyneltietukos voi olla synnynnäinen: näistä useimmat paranevat ilman leikkaushoitoa ensimmäisen ikävuoden aikana. Aikuisiällä ilmenevä kyyneltietukos on tavallisempi potilailla, joilla on ahtaat kyyneltiehyeet tai sairastettuja silmätulehduksia. Tukoksen voi aiheuttaa myös kyyneltiekivi tai harvinaisissa tapauksissa sädehoito, eräät syöpälääkkeet tai kasvain kyynelteissä.