Kirjautuneena pääset mm. etävastaanotolle ja näet tulevat varauksesi, käyntikirjauksesi, avoimet lähetteesi, tutkimustuloksesi, maksut ja sairauspoissaolotodistuksesi.

Kaikki palvelut Mielen palvelut Kuntoutuspalvelut

Palvelu

Psykologi

Psykologi tarjoaa hoitoa, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa elämän muutos-, kriisi- tai ongelmatilanteissa. Hän tukee mielen hyvinvointia myös ennaltaehkäisevin, selventävien keskustelujen avulla sekä suunnittelee, toteuttaa ja ohjaa mielenterveysongelmien hoitoa ja kuntoutusta. Osa psykologeista tekee myös psykologisia tutkimuksia ja kirjoittaa niihin perustuvia lausuntoja.

Katso vapaat ajat

Suosituimmat palvelut

Lastenpsykologin vastaanotto

Osa psykologeista on perehtynyt erityisesti varhaisen vuorovaikutuksen sekä lapsuus- ja nuoruusiän psyykkisen kasvun ja kehityksen kysymyksiin. Lastenpsykologi tukee sekä lasta että muuta perhettä lapsen käyttäytymisen, tunteiden säätelyn, oppimisen tai vuorovaikutuksen pulmien kanssa sekä selvittää niiden syitä. Lapsella voi esimerkiksi olla pelkoja, jännittämistä, vaikeutta irrottautua vanhemmista tai vaikkapa vaikeutta solmia ystävyyssuhteita. Lasten ja perheiden tukemiseen perehtyneeltä psykologilta saatte tukea myös kasvatuskysymyksissä.

Psykologinen tutkimus

Tutkimuksen hinta on noin 969–2217 euroa sisältäen palvelu- ja Kanta-maksut. Hinta määräytyy tutkimuksen laajuuden mukaan. Psykologisten tutkimusten avulla voidaan selvittää psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien syitä, niiden laatua sekä vaikutusta nykyiseen elämäntilanteeseen. Lisäksi voidaan tutkia esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn tai oppimisen kannalta olennaisia vahvuuksia ja heikkouksia tai persoonallisuuden ja tunne-elämän rakennetta. Lääkärin lähetteellä tehdyistä psykologin tutkimuksista saa Kela-korvauksen.

Kaikki palvelut

Mitä psykologi tekee?

Psykologi on ajattelun, käyttäytymisen, kehityksen ja tunne-elämän asiantuntija. Psykologi on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon (PsM) ja saanut Valviralta oikeuden toimia laillistettuna psykologina.

Psykologi tarjoaa keskustelutukea, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa elämän muutos-, kriisi- tai ongelmatilanteissa. Hän tukee mielen hyvinvointia myös ennaltaehkäisevin, selventävien keskustelujen avulla sekä suunnittelee, toteuttaa ja ohjaa mielenterveysongelmien hoitoa ja kuntoutusta. Psykologi tekee tarvittaessa myös psykologisia tutkimuksia ja kirjoittaa niihin perustuvia lausuntoja.

Psykologi voi olla erikoistunut esimerkiksi lasten ja nuorten psykologiaan, neuropsykologiaan tai urheilupsykologiaan ja hänellä voi olla myös psykoterapeutin pätevyys.

Psykologi auttaa esimerkiksi silloin, kun:

sinulla on vaikea elämäntilanne
käyt läpi kriisiä
jaksamisesi on koetuksella
kärsit masennuksesta
kärsit ahdistuksesta
sinulla on univaikeuksia.

Ahdistunus mies keskustelemassa psykologin vastaanotolla.

Löydä sinulle sopiva psykologi

Tutustu psykologeihimme ja löydä juuri sinulle sopiva asiantuntija.

Tutustu psykologeihin

Ohjeet ajanvaraukseen

Tietoa mielenterveydestä ja mielen hyvinvoinnista

Potilas psykologin vastaanotolla.

Psykologi, psykoterapeutti, psykiatri – kenen puoleen kääntyä?

Psykologi, psykoterapeutti tai psykiatri voi auttaa, jos elämässä on kuormittava vaihe, töissä tuntuu raskaalta ja huoliajatukset tulevat uniin. Mutta mitä eroa on psykologilla, psykoterapeutilla ja psykiatrilla ja kenen vastaanotolle mennä? Asiantuntijamme vastaavat.

Masennus eli depressio on yleinen sairaus.

Masennus

Masennus voi aiheuttaa alakuloisen mielen lisäksi muun muassa uniongelmia ja kyvyttömyyttä kokea mielihyvää. Masennuksesta on aina mahdollista parantua ja siitä selviäminen voi jopa johtaa kohti parempaa elämänlaatua. Sairastuneen ei pidä yrittää parantua masennuksesta yksin vaan parantumisessa on tärkeää varhaisessa vaiheessa hoitoon hakeutuminen. Tässä tietopaketissa kerromme muun muassa masennuksen oireista, sen syistä sekä milloin on syytä hakea apua.

Paniikkikohtaus on voimakas pelko- ja ahdistuskohtaus, joka syntyy äkillisesti.

Paniikkikohtaus

Paniikkikohtaus on voimakas pelko- ja ahdistuskohtaus, joka syntyy äkillisesti. Paniikkikohtaus aiheuttaa psyykkisten tunnetilojen lisäksi fyysisiä oireita, kuten rintakipuja, hikoilua ja sydämentykytyksiä. Mikäli paniikkikohtauksia esiintyy toistuvasti ja ne häiritsevät arkea, voidaan puhua paniikkihäiriöstä. Tässä tietopaketissa kerromme muun muassa, miten tunnistaa paniikkikohtaus, miten sitä voi helpottaa sekä, miten paniikkihäiriötä voidaan hoitaa.

Stressi on häiriötila, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon paineita ja vaatimuksia, että hänen voimavaransa ylittyvät.

Stressi

Stressi on luonnollinen osa elämää, mutta vaatii vastapainokseen lepoa ja palautumista. Pitkittynyt stressi on monella tavalla haitallista. Krooninen ja kumuloituva, eli kasautuva stressi kuormittaa sekä kehoa että mieltä, altistaa useille sairauksille ja heikentää elämänlaatua. Opi tunnistamaan stressin oireet ja lue stressin sääntelystä.

Ahdistus on tilapäisenä normaali tunne, mutta voi johtaa pitkittyessä ahdistuneisuushäiriöön

Ahdistus

Ahdistus on yleistä ja lievä ahdistuneisuus on osa kaikkien elämää ajoittain. Ahdistus voi olla vaihtelevaa ja se saattaakin vaihdella lievästä jännityksestä paniikkikohtauksiin. Mikäli ahdistus on voimakasta ja se on pitkittynyt, voi kyseessä olla ahdistuneisuushäiriö, kuten paniikkihäiriö tai yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Tässä tietopaketissa kerromme tarkemmin, miltä ahdistus tuntuu, mitä oireita ahdistus voi aiheuttaa sekä milloin on syytä hakea apua.

Ahdistuneisuushäiriö on pitkäkestoista ja voimakasta ahdistusta, joka heikentää elämänlaatua

Ahdistuneisuushäiriö

Ahdistuneisuushäiriö eroaa arkipäiväisemmästä lievästä ahdistuksesta tai pelon tunteesta – se on jatkuvaa, kohtuuttoman voimakasta ahdistusta ja olosuhteisiin nähden liiallista huolestuneisuutta. Ahdistuneisuushäiriöitä on erilaisia, joista tavallisimpia ovat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja julkisten paikkojen pelko. Tässä tietopaketissa kerrotaan erilaisista ahdistuneisuushäiriöistä, niiden oireista ja hoidosta. Lisäksi saat myös vinkkejä ahdistuneisuushäiriön itsehoitoon.

Paniikkihäiriö on ahdistuneisuushäiriön muoto, josta kärsii noin 2–3 prosenttia väestöstä jossain elämän vaiheessa.

Paniikkihäiriö

Paniikkihäiriön keskeinen piirre on toistuvat paniikkikohtaukset, joihin liittyy pitkäkestoista pelkoa uudesta kohtauksesta. Tässä tietopaketissa kerrotaan mitkä ovat paniikkihäiriön oireet, mitkä syyt laukaisevat paniikkikohtauksia ja miten paniikkihäiriötä voi hoitaa.

Anoreksia eli laihuushäiriö (latinaksi anorexia nervosa) on vakava syömishäiriö, jossa kehonkuva ja suhde syömiseen sekä ruokaan ovat häiriintyneet.

Anoreksia

Anoreksia eli laihuushäiriö (latinaksi anorexia nervosa) on vakava syömishäiriö, jossa kehonkuva ja suhde syömiseen sekä ruokaan ovat häiriintyneet. Myös aliravitsemus ja pakonomainen laihduttaminen ovat osa taudinkuvaa. Vaikka kyseessä on vakava sairaus, anoreksiasta voi parantua oikeanlaisella hoidolla. Tässä tietopaketissa kerrotaan lisätietoa anoreksiasta ja muun muassa siitä, mitkä ovat syitä anoreksiaan sairastumiselle, mistä tunnistaa anoreksian ja milloin olisi hyvä hakeutua hoitoon.

Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö eli ADHD on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.

ADHD

ADHD on kehityksellinen aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden säätelyn häiriö, joka ilmenee tarkkaamattomuutena, ylivilkkautena ja impulsiivisuutena. Keskeisintä ADHD:n oirekuvassa on vaikeus säädellä itse omaa tahdonalaista tarkkaavaisuuttaan. Tässä tietopaketissa kerrotaan, miten ADHD voi ilmetä arjessa, kuinka ADHD diagnosoidaan ja miten sen oireita voidaan hoitaa.

Kaksisuuntainen eli bipolaarinen mielialahäiriö on pitkäkestoinen mielenterveyden häiriö, jossa sairastuneen mielialan muutokset ilmenevät jaksoina.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kaksisuuntainen eli bipolaarinen mielialahäiriö on pitkäkestoinen mielenterveyden häiriö. Sairaudelle ominaista ovat jaksottaiset mielialan muutokset, joiden välissä voi olla pitkiäkin oireettomia jaksoja. Tässä tietopaketissa käsitellään kaksisuuntaisen mielialahäiriön jaksojen, eli manian, hypomanian ja masennusjaksojen, tyypillisiä piirteitä. Tekstissä kerrotaan myös sairauden lääkityksestä sekä muista mahdollisista hoitokeinoista.

OCD eli pakko-oireinen häiriö on psykiatrinen häiriö, joka ilmenee erilaisina pakko-oireina.

OCD

OCD eli pakko-oireinen häiriö ilmenee joko erilaisina pakkoajatuksina tai -toimintoina tai näistä molempina. Häiriöön kuuluvat pakko-oireet vievät usein kohtuuttoman paljon aikaa ja energiaa sekä rajoittavat niistä kärsivän arkielämää. Apua kannattaakin hakea matalalla kynnyksellä, sillä pakko-oireiden lievittämiseen on saatavilla tehokasta hoitoa. Lue tietopaketistamme lisää pakko-oireisen häiriön oireista, toteamisesta ja hoidosta.

Epävakaalle persoonallisuushäiriölle tyypillistä on tunnetilojen ja minäkuvan epävakaus sekä impulsiivinen käyttäytyminen.

Epävakaa persoonallisuushäiriö

Epävakaa persoonallisuushäiriö on yksi yleisimmistä persoonallisuushäiriöiden muodoista. Kyseessä on itsesäätelyn ongelma, joka koskee laaja-alaisesti minäkuvaa, ihmissuhteita, tunteita, käyttäytymistä ja kommunikaatiota. Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön kannattaa hakea apua matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman varhain, sillä siihen on olemassa tehokkaaksi todettua hoitoa.

Fobia on pelkotila, joka aiheuttaa voimakasta ja järjenvastaista pelkoa tiettyä kohdetta, tilannetta tai aktiviteettia kohtaan.

Fobia

Fobia on pelkotila, joka aiheuttaa voimakasta ja järjenvastaista pelkoa tiettyä kohdetta, tilannetta tai aktiviteettia kohtaan. Pelkoreaktion voimakkuus voi vaihdella lievästä ahdistuksesta täysimittaiseen paniikkikohtaukseen. Tässä tietopaketissa käsitellään fobioiden syitä, oireita ja hoitoa.

Bulimia eli ahmimishäiriö (bulimia nervosa) on yksi yleisimmistä syömishäiriöistä.

Bulimia

Bulimia eli ahmimishäiriö on vakava syömishäiriö, jossa ahmimiskohtaukset ja niiden kompensoiminen aiheuttavat sairautta ylläpitävän noidankehän. Bulimiaan on tärkeä hakea apua sairauteen liittyvästä häpeästä huolimatta, sillä bulimia voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia niin pitkällä kuin lyhyelläkin aikavälillä. Lue tietopaketistamme lisää bulimiasta ja siitä, mistä avun hakemisen voi aloittaa.

Asiantuntijat

Palvelu sisältyy näihin kategorioihin

Ajanvaraus

Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.

Katso vapaat ajat

Varaa videovastaanotto

Asioi chatissa

Asiakaspalvelu

Maksaminen ja hinnasto

Mielen palvelut

Kriisien ja traumojen hoito

Jokainen meistä voi kohdata jossain vaiheessa elämäänsä erilaisia kehityksellisiä tai elämäntilanteeseen liittyviä kriisejä tai traumaattisia tapahtumia. Asiantuntijamme auttavat sinua rauhoittamaan oloasi, lievittämään oireitasi sekä toipumaan näistä haasteellisista tapahtumista. Kriiseihin ja traumoihin liittyvät palvelut sisältävät muun muassa kriisi- ja traumapsykoterapian, EMDR-terapian, sekä psykologin vastaanoton esimerkiksi vakavaan sairastumiseen tai suruun liittyvissä teemoissa. Palvelumme ovat kaikkien saatavilla iästä riippumatta ja palveluihin voi hakeutua myös ilman lähetettä. Kriisien ja traumojen hoitoon perehtyneiden asiantuntijoidemme vastaanotolle pääset myös etäyhteyden välityksellä. Tarjottava tuki ja hoito sovitetaan juuri sinun tilanteeseesi ja tarpeisiisi.

Psykoterapia

Psykoterapia on elämän kuormittavien vaiheiden, kriisien ja mielenterveysongelmien hoitamista keskustelun avulla. Psykoterapia pyrkii lisäämään asiakkaan itseymmärrystä, kykyä käsitellä vaikeita tunteita sekä keinoja ratkaista ongelmallisia tilanteita. Ammattilaisen luokse on hyvä hakeutua keskustelemaan, kun elämässä on hetkiä, jolloin omat voimavarat eivät riitä.

Neuropsykologi

Vastaanoton hinta on noin 154–277 euroa sisältäen palvelu- ja Kanta-maksut. Neuropsykologi on neuropsykologiaan erikoistunut psykologi. Neuropsykologi tutkii, ohjaa ja kuntouttaa ihmisiä, joilla on toimintakykyyn vaikuttavia muutoksia tai vaikeuksia tiedonkäsittelyssä sekä käyttäytymisen tai tunteiden säätelyssä. Tiedonkäsittelyllä tarkoitetaan mm. oppimista, muistia, keskittymistä ja päätelmien tekemistä. Vaikeudet voivat heijastua monin tavoin arkeen, oppimiseen, työntekoon ja ihmissuhteisiinoin Tiedonkäsittelyn eli kognitiivisten vaikeuksien taustalla voi olla esimerkiksi jokin oppimisvaikeus, neuropsykiatrinen häiriö, tapaturmainen aivovamma, keskushermoston sairaus, kuormittavat elämäntilanteet tai pitkittynyt stressi.

Riippuvuudet

Riippuvuudet eli addiktiot voivat liittyä esimerkiksi alkoholiin, tupakkaan, huumaus- ja lääkeaineisiin, pelaamiseen, netin ja somen käyttöön, ihmissuhteisiin tai seksiin. Riippuvuuksiin liittyy pakonomaisuutta, ja ne voivat heijastua kielteisesti ihmissuhteisiin, työhön, opiskeluun ja terveyteen.

Psykoterapeutti

Terveystalon monipuoliset psykoterapiapalvelut kattavat yksilö-, pari- ja perhepsykoterapian sekä lasten, nuorten ja aikuisten psykoterapiapalvelut. Psykoterapeuteillamme on laajaa osaamista eri psykoterapiasuuntauksista ja erityismenetelmistä. Psykoterapia voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista.

Keskittymiseen, muistiin tai oppimiseen liittyvät vaikeudet

Keskittymisvaikeudet, muistivaikeudet tai oppimisvaikeudet voivat heijastua arkeen, koulunkäyntiin tai työntekoon. Autamme selvittämään haasteiden taustat ja sopivan hoidon. Ethän jää huolen kanssa yksin.