Nilkan nivelsidevamma
Nilkan nyrjähdys
Nilkan nyrjähdys lienee yleisin urheiluvamma, tutkimusten mukaan nilkan nyrjähdysvammat käsittävät noin 20 % kaikista urheiluvammoista. Yleisin vamma on nilkan ulkosyrjän nivelsiteiden jonkin asteinen venähdys tai repeämä, joka paranee yleensä hyvin ilman leikkaushoitoa.
Nilkan nivelsidevamman nykyinen hoitosuositus käsittää lyhyen immobilisaation nilkkatuella, ortoosilla tai jopa kipsillä sekä aikaisin aloitetun aktiivisen kuntoutuksen. Ei-leikkauksellinen hoito ei siis tarkoita hoitamatta jättämistä ja onkin todettu, että puutteellinen alkuhoito altistaa oireiden pitkittymiselle.
Nilkan nyrjähdysvamma onkin syytä tutkia hyvin heti alkuvaiheessa myös siksi, että melko vaarattomaltakin tuntuvan nilkkavamman takaa voi löytyä heti alkuvaiheessa leikkaushoitoa vaativia vammoja, kuten rustovaurioita, murtumia tai jännevammoja. Tarvittaessa tutkimukseen liitetään tavallisen röntgenkuvauksen lisäksi joko tietokonetomografia tai magneettitutkimus jo heti alkuvaiheessa.
Rustovaurioiden ensilinjan hoito on useimmiten tähystyksessä tehtävä vaurioalueen siistiminen ja käsittely, jolla pyritään kasvattamaan arpirustoa alueelle. Laajoissavaurioissa voidaan käyttää erilaisia tekniikoita, mm. luusiirteitä tai implantteja, jotka vaativat avoleikkauksen. Jännerepeämät, osa murtumista sekä nilkan sisäsyrjän nivelsidevammoista ovat leikattavia vammoja. Tarkka kuvantaminen määrittelee kunkin vamman tarkemman hoidon.
Jos leikkausta vaativaa vammaa ei todeta, aloitetaan nilkan liikealaharjoittelu heti ja liike- ja tasapainoaistia korjaavat harjoitteet noin 3 – 4 viikkoa vammasta fysioterapeutin ohjauksessa. Juoksuaskel onnistuu useimmilla noin 6 viikon kuluttua, mutta sen palautumiseen voi mennä jopa 6 kuukautta. Jäykkyyttä ja turvottelutaipumusta
voi esiintyä useita kuukausia.
Jos nilkkaan jää hoidosta huolimatta epävakausoire eli se jää toistuvasti muljahtelevaksi ja nyrjähteleväksi, on syytä harkita nivelsiteiden korjausta leikkauksella. Mikäli nilkan asentovirhe altistaa toistuville nyrjähdyksille, se on otettava huomioon leikkausta suunniteltaessa.
Ajanvaraus
Varaa aika puhelimitse asiakaspalvelustamme.
*Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min + mpm/pvm. Jonotus on maksullista.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika puhelimitse asiakaspalvelustamme.
*Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min + mpm/pvm. Jonotus on maksullista.
Maksaminen ja hinnasto
Nilkka ja jalkaterä
Lattajalka
Nk. lattajalka ("lättäjalka", latuskajalka) on nilkan ja jalkaterän virheasento, jossa pitkittäinen jalkaholvi on laskeutunut. Tämä aiheuttaa vääränlaista kuormittumista, josta voi seurata kiputiloja. Vastaanotolla selvitetään lattajalan kehittymisen syy. Syyn selviämisen jälkeen hoitona voidaan kokeilla esimerkiksi tukiteippausta ja yksilöllisiä tukipohjallisia. Joissain tapauksissa turvaudutaan leikkaushoitoon. Lattajalkaleikkauksessa kantaluuhun tehdään asentokorjaus ja tarvittaessa toimimaton jänne korvataan jännesiirteellä. Leikkaus tehdään yleensä selkäydinpuudutuksessa.
Nilkan tai jalkaterän rasitusvamma
Nilkan ja jalkaterän tyypillisin rasitusvamma on metatarsaaliluiden rasitusmurtuma. Se aiheutuu pitkään kestävästä, epätyypillisestä liikkeestä ja on tyypillinen esimerkiksi varusmiehillä. Metatarsalgia eli etujalan kiputila on myös tyypillistä erityisesti korkokenkiä käyttävillä keski-ikäisillä ja ikääntyneillä naisilla. Vastaanotolla jalkaterän tai nilkan rasitusvamman syy tutkitaan tarvittaessa käyttäen erilaisia kuvantamismenetelmiä kuten röntgentutkimusta. Syyn selvittyä päätetään potilaan kanssa yhdessä hoidosta, joka voi pitää sisällään esimerkiksi leikkaushoitoa.
Akillesjänteen repeämä
Akillesjänteen repeämän taustalla on yleensä pitkään jatkunut tendinopatia. Tilaa kutsutaan usein akillesjänteen tulehdukseksi, vaikka kyseessä on jänteen rakennetta heikentävä rappeumamuutos. Taustalla on usein rasitusperäinen syy. Tyypillisesti se liittyy kestävyysjuoksun, suunnistuksen, pallopelien tai muun ponnistusvoimaa vaativan lajin harrastamiseen. Oirekuvaan kuuluu mm. jänteessä tuntuva kipu liikkuessa tai venytellessä, akillesjänteen kosketusarkuus tai akillesjänteen seudun turvotus. Akillesjänne voi kipeytyä myös harvinaisemmissa sairauksissa kuten Haglundin deformiteetissä. Tilaa hoidetaan ensisijaisesti fysioterapeutin ohjaamalla terapeuttisella harjoittelulla. Apuna voidaan käyttää myös kantakorotuspalaa. Leikkaushoitoa ei yleensä tarvita. Akillesjänteen repeämä syntyy yleensä äkillisen ponnistusliikkeen seurauksena. Suuri osa repeämistä voidaan hoitaa ilman leikkaushoitoa. Tällöin vammaa hoidetaan kipsaamalla ja sen jälkeen erikoisvalmisteisella ortoosilla. Hoidon aikana nilkan asentoa muutetaan erillisen ohjeistuksen mukaan. Osa repeämistä vaatii akillesjänteen repeämän ompelun leikkaussalissa. Toimenpiteen jälkeen nilkka tuetaan kipsillä tai erikoisvalmisteisella ortoosilla.
Vaivasenluu
Vaivasenluu on isovarpaan tyvinivelen virheasento, jossa isovarpaan ääriosa on kääntynyt ulospäin tyvinivelestään ja nivelen kohdalle muodostuu luukyhmy. Leikkauksessa isovarpaan niveltä lyhennetään ja asentoa oikaistaan. Toimenpide tehdään yleensä selkäydinpuudutuksessa.
Nilkan ja jalkaterän leikkaushoito
Monia nilkan ja jalkaterän ongelmista voidaan hoitaa leikkauksella. Yleisimpiä toimenpiteitä ovat mm. murtumien, jännevammojen, virheasentojen, nivelrikon, pinnetilojen ja kasvainten leikkaukset. Leikkaus suoritetaan joko avoleikkauksena tai tähystyksessä. Anestesiana käytetään yleensä joko selkä- eli spinaalipuudutusta, tai yleisanestesiaa eli nukutusta. Anestesiamuodon potilas sopii kokeneen anestesialääkärin kanssa. Pieniä toimenpiteitä voidaan tehdä myös paikallispuudutuksessa.
Nilkan nivelrikko
Nivelten kulumaa eli nivelrikkoa esiintyy myös nilkan nivelissä. Nivelkulumaa voidaan tarvittaessa hoitaa leikkauksella, jossa yleisimmin jäykistetään tuhoutunut nivel. Tarvittaessa voidaan käyttää myös liikkeen säästävää tekoniveltä. Leikkaus tehdään selkäydinpuudutuksessa. Kotiuttaminen on mahdollista seurannan jälkeen toimenpidepäivänä.