PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä
Mikä on PCOS?
PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä on naisten hormonihäiriö. Sitä esiintyy 5–15 prosentilla naisista eli yli puolella miljoonalla suomalaisella. Häiriön syytä ei toistaiseksi tunneta, mutta sekä perimällä että ympäristötekijöillä arvellaan olevan vaikutusta. PCOS periytyy äidiltä tyttärelle noin 50–70 prosentin todennäköisyydellä.
PCOS-lyhenne tulee englanninkielisestä termistä polycystic ovary syndrome eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä. Nimensä mukaisesti munasarjoihin on syntynyt monirakkulainen rakenne.
PCOS lisää naisen sairastavuutta elämän aikana; esimerkiksi verenpainetaudin ja diabeteksen riski on suurentunut. Tyypillistä PCOS-naisille on kudosten heikentynyt insuliiniherkkyys, joka voi aiheuttaa keskivartalolihavuutta ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Lisäksi PCOS saattaa aiheuttaa muun muassa masennusta ja ahdistusta.
PCOS-oireet
PCOS aiheuttaa erilaisia oireita, jotka voivat vaihdella naisen hedelmällisen iän aikana. Oireet alkavat murrosiässä ja lievittyvät tavallisesti 40 ikävuoden jälkeen.
Tyypilliset PCOS-oireet:
- epäsäännölliset tai puuttuvat kuukautiset
- ylipaino ja etenkin keskivartalolihavuus
- liikakarvoitus erityisesti ylähuulessa, leuassa, rintojen välissä, alavatsalla ja selässä
- akne
PCOS-oireisiin liittyy usein epäsäännölliset kuukautiset tai kuukautisten poisjäänti. Kuukautiset saattavat olla myös pitkittyneet tai niihin voi liittyä ylimääräistä tiputteluvuotoa. Yli puolet PCOS-potilaista on ylipainoisia. Rasvaa kertyy herkästi etenkin keskivartaloon. Miessukuhormonin ylituotanto voi aiheuttaa liikakarvoitusta ja aknea. Lisäksi PCOS saattaa hidastaa raskaaksi tulemista.
PCOS ja raskaus
PCOS on yleisin naisesta johtuva lapsettomuuden syy. Osa PCOS-naisista tulee silti raskaaksi ilman hoitoja. Raskaaksi tuleminen saattaa kestää pidemmän aikaa ja osalla avuksi tarvitaan lääkehoitoa.
Jos seksielämä on säännöllistä ja kuukutiset ovat säännölliset ja muutenkin normaalit, kannattaa gynekologin vastaanotolle hakeutua, jollei raskaus ala vuodessa.
Jos kuukautiskierto on epäsäännöllinen tai kuukautiset ovat hyvin kivuliaat, runsaat tai muuttuvat muuten, kannattaa aika gynekologille varata heti.
PCOS – diagnosointi
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä voidaan todeta gynekologin vastaanotolla. Gynekologi selvittää kuukautiskierron säännöllisyyttä ja mahdollisia merkkejä miessukuhormonin liikatuotannosta. Lisäksi vastaanotolla tehdään gynekologinen ultraäänitutkimus. Ultraäänitutkimuksella nähdään, onko kyseessä monirakkulaiset munasarjat.
PCOS-diagnoosiin vaaditaan vähintään kaksi seuraavista kriteereistä:
- epäsäännöllinen kuukautiskierto tai puuttuvat kuukautiset
- merkkejä miessukuhormonin liikatuotannosta, esimerkiksi liikakarvoitus tai akne
- monirakkulaiset munasarjat, jotka gynekologi voi todeta ultraäänitutkimuksella
Ennen munasarjojen monirakkulaoireyhtymän diagnosointia tulee sulkea pois muut hormonaaliset häiriöt, kuten kilpirauhasen toimintahäiriö ja prolaktiinin liikatuotanto.
PCOS – hoito
PCOS:n hoidossa terveelliset elämäntavat ovat avainasemassa. Painonhallinta ja säännöllinen liikunta voivat ehkäistä oireita merkittävästi. Myös tupakointi kannattaa lopettaa.
Epäsäännöllisiä kuukautisia ja miessukuhormonin liikatuotantoa sekä sen aiheuttamaa karvojen liikakasvua ja aknea on mahdollista hoitaa yhdistelmäehkäisypillereillä. Epäsäännölliseen kiertoon voi saada apua myös keltarauhashormonin jaksottaisesta käytöstä tai hormonikierukasta.
PCOS – ruokavalio
PCOS:n hoidossa monipuolinen ja riittävän kevyt ruokavalio ovat tärkeitä etenkin ylipainoisilla. Muutamilla muutoksilla ruokavaliota voi keventää huomattavasti. Katso vinkit alta ja lue lisää painonpudotuksesta laihdutuksen tietopaketista.
8 vinkkiä ruokavalion keventämiseen
- Syö energiatiheydeltään kohtuullisia ruokia.
- Lisää kasviksien, hedelmien ja marjojen käyttöä.
- Vähennä kovan rasvan käyttöä.
- Suosi täysjyvätuotteita.
- Vältä sokeripitoisia juomia.
- Syö proteiinipitoisia ruokia entiseen tapaan tai enemmän.
- Syö säännöllisesti 3–6 kertaa päivässä.
- Pidä annoskoot kohtuullisina ja noudata lautasmallia.
Milloin lääkäriin?
Gynekologin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos:
- epäsäännölliset kuukautiset häiritsevät elämää, erityisesti jos vuodot ovat pitkittyneet tai esiintyy ylimääräistä tiputteluvuotoa
- karvankasvu lisääntyy äkillisesti
- haasteena on lapsettomuus
Lisäksi munasarjojen monirakkulaoireyhtymän säännöllinen seuranta voi olla tarpeellista, jotta voidaan välttää pitkäaikaisriskejä, kuten verenpainetautia ja diabetesta.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Naisten hormonitoiminta
PMS ja PMDD
PMS on kuukautisia edeltävä oireyhtymä, jolloin esiintyy erilaisia psyykkisiä ja fyysisiä oireita eli PMS-oireita. Jopa viidesosa hedelmällisessä iässä olevista naisista kärsii häiritsevistä PMS-oireista. PMDD on PMS:n vaikeampi ja harvinaisempi muoto, johon liittyy tavallisesti voimakkaita mielialaoireita. Normaalia elämää haittaavia PMS tai PMDD -oireita voidaan hoitaa hormonivalmisteilla tai mielialalääkityksellä.
Gynekologinen endokrinologia
Gynekologinen endokrinologia tarkoittaa naisen hormonitoimintaan liittyvää gynekologian osa sisältäen sekä normaaliin naisen elämään kuuluvia asioita, kuten kuukautiskierron, murrosiän ja vaihdevuosien hormonaaliset muutokset, raskaaksi tulemiseen liittyvät tapahtumat, sekä erilaiset häiriöt naisen normaalissa hormonitoiminnassa.
Vaihdevuosien hoito
Vaihdevuodet voivat aiheuttaa monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka vaikuttavat naisen elämään laajasti. Vaikeitakin oireita voidaan hoitaa tehokkaasti, jolloin elämänlaatu voi parantua merkittävästi. Jos vaihdevuosioireet häiritsevät tavallista elämää, varaa aika vaihdevuosiin perehtyneen gynekologin vastaanotolle. Gynekologi auttaa löytämään juuri sinulle sopivan hoitomuodon helpottamaan oireita.
Kuukautisten poisjäänti
Kuukautisten lievä epäsäännöllisyys ja yksittäisten kuukautisten ajoittainen poisjäänti on hyvin tavallista ja yleensä ohimenevää sekä vaaratonta. Ensimmäiseksi kannattaa poissulkea raskauden mahdollisuus raskaustestillä.
Liiallinen karvoitus
Syy liialliseen karvoitukseen naisella on useimmiten perintötekijöistä johtuva, eikä siihen voida tällöin lääketieteellisin keinoin vaikuttaa. Hormonitoiminnan häiriöstä voi olla kyse, jos karvoituksen lisääntymiseen liittyy muutoksia kuukautiskierrossa, painossa, äänen mataluudessa tai ihon rasvoittumisessa. Vastaanottokäynnillä tehdään gynekologinen tutkimus ja ultraäänitutkimus. Jatkotutkimuksina voidaan tarvita verikokeita.
Maidoneritys rinnoista
Jos rinnoista tai toisesta rinnasta erittyy maitoa muulloin kuin raskauden aikana tai huomattavan pitkän ajan kuluttua imetyksen lopettamisen jälkeen ilman rintojen puristelua, ovat jatkotutkimukset gynekologin vastaanotolla aiheellisia. Vastaanottokäynnillä tehdään rintojen tutkimus ja gynekologinen tutkimus. Jatkotutkimuksina voidaan tarvita verikokeita, joskus myös kuvantamistutkimuksia.