Maksasairaudet
Rasvamaksa
Rasvamaksa on tila, jossa maksasoluihin kertyy ylimääräistä rasvaa. Rasvamaksasta puhutaan silloin, kun yli viidessä prosentissa maksasoluja on rasvaa. Maksan rasvoittuminen voi johtaa pahimmillaan maksakirroosiin, ellei riskitekijöiden hoitoon puututa ajoissa. Alkoholin käyttömäärän suhteen ei ole olemassa turvallista rajaa.
Rasvamaksan riskitekijöitä ovat:
- ylipaino
- suuri vyötärön ympärysmitta
- tyypin 2 diabetes
- vähäinen liikunta
- huonot veren rasva-arvot
- alkoholin kulutus
- perintötekijät
Suomessa rasvamaksaa esiintyy 25–33 %:lla väestöstä. Osalla heistä maksan rasvoittuminen voi johtaa maksakudoksen tulehdukseen ja maksan vaurioitumiseen.
Lue lisää: Rasvamaksa
Milloin lääkäriin?
Hakeudu lääkäriin, jos maksa-arvosi ovat jatkuvasti koholla. Yleislääkäri tekee perusselvitykset ja teetättää röntgenissä ylävatsan ultraäänitutkimuksen. Tarpeen vaatiessa gastroenterologi tekee jatkoarvion. Mahdollisesti todetun rasvamaksan lisäksi tulee sulkea pois muut maksaa ärsyttävät sairaudet.
Maksakirroosi
Maksakirroosi on monen maksasairauden loppuvaihe, joka kehittyy yleensä hitaasti. Yleisimmät maksakirroosin aiheuttajat ovat runsas ja vuosia kestänyt alkoholin käyttö, hepatiitti C ja ei-alkoholiperäinen rasvamaksa. Jos kirroosi havaitaan ajoissa, elämäntapamuutoksilla tai lääkityksellä voidaan hidastaa tai pysäyttää sairauden eteneminen.
Lue lisää: Maksakirroosi
Milloin lääkäriin?
Maksan kuntoa kannattaa lähteä selvittämään lääkärin vastaanotolle, jos sinua mietityttää mahdolliset elintapoihisi liittyvät riskit, maksa-arvosi ovat toistuvasti koholla tai kärsit keskivartalolihavuudesta. Maksakirroosin ensivaiheen selvitykset voidaan tehdä yleis- tai työterveyslääkärin vastaanotolla. Perusteelliset jatkotutkimukset tehdään tarvittaessa gastroenterologin vastaanotolla.
Maksatulehdus eli hepatiitti
Maksatulehdus on maksan tulehdustila, jonka aiheuttaja voi olla hepatiittivirukset, tietyt muut virukset, alkoholi, lääkkeet tai myrkyt. Ihmisillä esiintyviä hepatiittiviruksia on viisi: A, B, C, D ja E. Hepatiitti A- ja E-virukset tarttuvat suun kautta ja hepatiitti B-, C- ja D-virukset veren välityksellä.
Milloin hoitoon?
Maksatulehdus tai epäilys siitä vaatii aina hoidon tarpeen arviointia.
Maksasyöpä
Monet maksasyöpätapaukset liittyvät kroonisiin maksasairauksiin, kuten hepatiitti B- ja C-infektioihin, alkoholiperäiseen maksasairauteen ja rasvamaksasairauteen (NAFLD). Suomessa yleisin maksasyövän aiheuttaja on alkoholin aiheuttama maksakirroosi.
Maksasyövän oireet
Maksasyövän tyypillisiä oireita ovat ylävatsan kipu, ruokahaluttomuus ja täyttymisen tunne. Pidemmälle edetessään maksasyöpä voi aiheuttaa lisäksi painon laskua, keltaisuutta ja kuumeilua.
Maksasyövän toteaminen
Maksasyöpä löydetään usein sattumalta. Jos maksasyöpää epäillään, ensimmäiset tutkimukset ovat yleensä verikokeita, joista tärkeimpiä ovat maksan toimintakokeet.
Hoito
Maksasyövän hoito suunnitellaan yksilöllisesti ottaen huomioon taudin levinneisyys, maksan toimintakyky ja potilaan yleiskunto. Hoidon valintaan vaikuttavat myös mahdolliset muut sairaudet ja käytössä olevat lääkitykset. Leikkauskelpoisuuden arvioinnissa keskeisiä tekijöitä ovat kasvaimen sijainti tärkeiden verisuoni- ja sappitierakenteiden läheisyydessä sekä kasvainten koko ja lukumäärä.
Maksasyövän hoidossa voidaan käyttää seuraavia hoitoja tai niiden yhdistelmiä:
- leikkaus
- lääkehoito
- sädehoito
- TACE-hoito eli kemoembolisaatiohoito ja SIRT eli radiokemoembolisaatio
- muut paikalliset hoitomuodot
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika puhelimitse asiakaspalvelustamme.
*Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min + mpm/pvm. Jonotus on maksullista.
Maksaminen ja hinnasto
Vatsa
Tyrät ja tyräleikkaukset
Tyrällä tarkoitetaan vatsaontelon seinämän heikkoa kohtaa, josta muodostuu vatsanpeitteiden pullistama. Nivusen ja navan tyrät ovat tavallisimpia tyriä. Tyypillisimpiä tyrän oireita ovat ponnistaessa tai seistessä tuntuva kipu ja vatsanpeitteissä näkyvä pullistuma. Tyräleikkauksissa korjataan vahvistamalla tyräaukko ja heikko alue tyräverkolla. Leikkaus voideaan tehdä avo- tai tähystysleikkauksella.
Vatsan alueen tähystykset ja toimenpiteet
Terveystalossa tehdään monipuolisesti vatsan alueen tähystyksiä ja toimenpiteitä. Gastroenterologisia tähystyksiä ja toimenpiteitä ovat esimerkiksi mahalaukun ja paksusuolen tähystys, tähystyksissä todettujen polyyppien poistot sekä peräpukamien hoito kumilenkeillä.
Haimasairaudet
Yleisimpiä haimasairauksia ovat haimatulehdus, haimasyöpä ja haiman vajaatoiminta.
Vatsaoireet
Vatsaoireet ovat yleinen vaiva, jota voivat aiheuttaa monet eri tekijät. Vatsavaivojen syitä ja hoitokeinoja on hyvä selvittää silloin, jos ne alkavat häiritä arkea. Vatsaoireiden syyt tulee myös selvittää varsinkin silloin, jos ulosteessa on verta tai jos vatsakivun yhteydessä ilmenee laihtumista, yleiskunnon laskua tai pitkäaikaista, yli kaksi viikkoa kestävää ripulointia. Vatsaoireita hoitavat vatsaelinsairauksien erikoislääkärit eli gastroenterologit ja maha-suolikirurgit eli gastrokirurgit.
Peräpukamat ja peräaukon vaivat
Peräpukamat ovat erittäin tavallisia. Peräpukamat ovat verisuonten laajentamia anaalityynykkeitä. Peräpukamia on sisäisiä ja ulkoisia sekä sellaisia, joissa on sekä sisäinen että ulkoinen osa. Peräpukamat voivat aiheuttaa kipua, verenvuotoa, tuhrimista ja pukamakudoksen pullahtamista ulos anaalikanavasta. Lääkäri toteaa pukamat ja niiden vaikeusasteen peräaukon tähystyksellä. Hoito riippuu tilanteesta. Peräpukamia hoidetaan yleensä pukaman tyveen asennettavilla kumilenkeillä. Kumilenkkihoito tehdään vastaanotolla ja se vie vain muutamia minuutteja.