Levottomat jalat
Levottomien jalkojen oireyhtymä on yleinen. Levottomista jaloista kärsii 3–10 prosenttia aikuisista, ja oireyhtymä on selvästi yleisempi naisilla kuin miehillä. Kolmasosa raskaana olevista naisista kärsii etenkin raskauden viimeisen kolmanneksen aikana levottomista jaloista. Yksi keskeinen oireyhtymän syy on rautavarastojen puute eli raudanpuute ilman anemiaa.
Levottomien jalkojen diagnosointi perustuu huolelliseen oirehistorian selvittämiseen, kyselylomakkeiden täyttämiseen, lääkäriin tekemään tutkimukseen ja verikokeisiin. Jos halutaan tietoa myös yöllisistä raajaliikkeistä, voidaan samalla tehdä raajaliikkeitä rekisteröivä laaja unitutkimus tai uniapneatutkimus raajakytkennöin.
Levottomien jalkojen hoito
Levottomia jalkoja voidaan hoitaa lääkityksellä. Jos levottomista jaloista kärsivän henkilön ferritiini on alle 75 ug/l, kokeillaan hoitona yleensä rautalääkitystä. Mikäli ferritiini ei nouse seuraavien kolmen kuukauden aikana, voi lääkäri harkita raudan antamista rautainfuusiona eli suonensisäisesti. Raudanpuutteen syy selvitetään aina hoidon yhteydessä.
Alkoholi ja kofeiini voivat pahentaa levottomien jalkojen oireita. Myös monet masennuksen ja psykoosien hoidossa käytettävät lääkkeet sekä pahoinvointilääkkeet, väsyttävät antihistamiinit ja melatoniini saattavat aiheuttaa tai pahentaa levottomien jalkojen oireita.
Usein kevyt liikunta auttaa levottomien jalkojen oireyhtymään, ja jotkut saavat apua oireisiin esimerkiksi villasukista tai viilentävistä voiteista.
Milloin lääkäriin levottomien jalkojen takia?
Lääkäriin kannattaa hakeutua silloin, jos levottomien jalkojen aiheuttamat oireet haittaavat omaa elämää. Vastaanotolla lääkäri varmistaa diagnoosin ja suunnittelee sinulle sopivan hoidon.
Mikäli levottomat jalat vaikuttavat unen saantiin, aiheuttavat yöllisiä heräämisiä tai alentavat omaa toimintakykyä, on se usein syynä aloittaa lääkehoito levottomien jalkojen oireiden helpottamiseksi.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Uni ja vireys
CPAP-hoito ja seuranta
CPAP-hoito tarkoittaa jatkuvaa ylipainehengityshoitoa (Continuous Positive Airways Pressure), jota käytetään uniapnean hoidossa. CPAP-hoitoa annetaan yleensä joko nenämaskin, sierainmaskin tai nenän ja suun peittävän maskin kautta. CPAP-hoidossa sisäänhengityksen aikainen ylipaine estää ylähengitysteiden tukkeutumisen sisäänhengityksen aikana.
Univalmentaja
Univalmentaja on terveydenhuollon ammattilainen, joka on erikoistunut unettomuuden lääkkeettömiin hoitomenetelmiin. Hän antaa unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa, tukee hoidon edistymisessä, arvioi unettomuuden syitä ja tekee yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa sinun hoitosi parhaaksi. Lisäksi univalmentajat käyvät läpi elämäntapoihin ja työhön liittyviä unettomuutta ylläpitäviä tekijöitä.
Unihäiriöt
Unihäiriöt ovat yleisiä kaiken ikäisillä. Uni- ja nukahtamisvaikeuksien hoito on tarkoitettu kaikille ja kaikenlaisista uniongelmista kärsiville iästä riippumatta. Unen asiantuntijoilla on paljon osaamista ja asiantuntemusta laadukkaampaan uneen - jotta voisit nukkua yösi paremmin.
Kuorsaus ja sen hoito
Kuorsaus on yleinen ongelma, ja se voi johtua monesta syystä. Kuorsaus ei ole sairaus, vaan lievänä esiintyessään merkki tilapäisestä lisääntyneestä vastuksesta ylähengitysteissä unen aikana. Sen aiheuttaa mekaaninen tai toiminnallinen hengitystie-este, kuten ahdas nenä, suuret kita- tai nielurisat, tai lisääntynyt limakalvon alainen rasva kielenkannan takana.
Hypersomnia (liikaunisuus)
Hypersomniasta eli liikaunisuudesta kärsivä henkilö nukkuu normaalisti keskimääräistä pidempään, ja siitä huolimatta kärsii päiväaikaisesta väsymyksestä. Liikaunisuus alentaa usein toimintakykyä. Liikaunisuuden taustalla voi olla useita eri syitä ja sairauksia, joista yleisin on hoitamaton uniapnea.
Lasten univaikeuksien hoito
Lasten yleisimpiä unihäiriöitä ovat nukahtamisvaikeudet, yöheräily sekä liian varhainen herääminen. Varhainen syiden selvitys ja hoito on tärkeää. Lääkäriin on syytä ottaa yhteys, jos aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa heräillä tiheästi, on kivuliaan oloinen, kuorsaa jatkuvasti tai on päivisin väsynyt. Toistuva lapsen yöheräily on pidemmän päälle raskasta, ja myös perhe voi tarvita silloin tukea.