LDL-kolesteroli eli “huono kolesteroli” (S-Kol-LDL)

Kolesteroli on rasvaliukoista, joten se tulee sitoa kuljettajaproteiiniin. Kolesterolin kuljettajaproteiineja on kahdenlaisia, huono LDL (low density lipoprotein) ja hyvä HDL (high density lipoprotein).

Mitä suurempi LDL-kolesterolin määrä on, sitä enemmän kudoksiin kertyy kolesterolia. LDL-kolesteroli kuvastaakin yleensä paremmin valtimokovettumataudin vaaraa kuin kokonaiskolesteroli.

Huonoa kolesterolia lisäävät ruoan tyydyttyneet eli kovat, eläinperäiset rasvat. Vastaavasti tyydyttymättömät, pehmeät rasvat eli kasvi- ja kalaöljyt vähentävät sitä. Haitallisen ravinnon lisäksi LDL-kolesterolin nousu voi olla myös seurausta esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnasta, diabeteksesta tai munuaisten vajaatoiminnasta. Kun LDL-kolesteroli on koholla, voi se johtua myös geneettisestä perimästä, esimerkiksi FH-taudista.

LDL-kolesterolin määrä voi olla matala aliravitsemuksessa, imeytymishäiriössä, kilpirauhasen liikatoiminnassa sekä statiinilääkityksen (kolesterolilääkityksen) yhteydessä.

Kolesterolin kohdalla käytetään tavanomaisten viitearvojen sijaan tavoitearvoja. LDL-kolesterolin tavoitearvo on alle 3,0 mmol/l (millimoolia litrassa).

Huonon kolesterolin mittaus ja valmistautuminen

Kun haluat mittauttaa huonon kolesterolin määrän veressäsi, varaa aika laboratorioon. Pääset kolesterolin mittaukseen (S-Kol-LDL) ilman lähetettä, mutta halutessasi voit käydä ensin lääkärin vastaanotolla. Yleensä LDL määritetään samalla tutkimuskerralla (S-Lipidit) kuin HDL-, kokonaiskolesteroli- ja triglyseridiarvot.

LDL-kolesteroli on verikoe, joka ei vaadi ennakkovalmistautumista, kuten paastoa.

LDL-kolesterolin tulokset valmistuvat 1–2 vuorokauden kuluessa, minkä jälkeen pääset tarkastelemaan niitä Oma Terveys -palvelusta. Oma Terveydestä löydät muun muassa tutkimuksen tavoitearvot värikoodein merkittyinä sekä tarvittavat jatko-ohjeet. Jos haluat tietää lisää tai tulokset poikkeavat tavoitearvoista, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin.