Lasten ylipainon tutkiminen ja hoito

Ylipainon hoitaminen on usein haastavaa iästä riippumatta. Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuus jatkuu monesti myös aikuisiällä. Jo lapsen tai nuoren on mahdollista sairastua moniin ylipainosta aiheutuviin aineenvaihdunnan häiriöihin. Tästä yksi esimerkiksi on kakkostyypin eli aikuisiän diabetes. Myös riski erilaisten valtimosairauksien saamiseen aikuisiällä kasvaa. Jos paino saadaan normaaliksi tai edes lähemmäs normaalipainoa aikuisikään mennessä, sairastumisriski vähenee. Painon laskemisen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota terveellisiin elämäntapoihin eli liikuntaan, aktiivisuuteen ja terveellisiin ruokailutottumuksiin. Nämä auttavat myös painon pysymisessä normaalina.

Lapsuusiän ja nuoruuden lihavuus voi aiheuttaa monia muitakin haittatekijöitä. Esimerkiksi liikkuminen voi olla hankalampaa tai hitaampaa. Suhteessa normaalipainoisiin esiintyy ylipainoisilla lapsilla myös enemmän mielenterveysongelmia, kuten masennusoireilua tai ahdistuneisuutta. Ylipaino voi aiheuttaa ongelmia myös sosiaalisissa suhteissa: lapsi voi tulla herkemmin kiusatuksi painonsa vuoksi. Ylipainoon tuleekin suhtautua vakavasti, mutta kuitenkin rauhallisesti ja lapsen hyvinvointi edellä. Lapsen ja nuoren on helpompi muuttaa elämäntapojansa kuin aikuisen. Vanhempien tulee olla tarkkoina siitä, millaista mallia he itse antavat painonhallinnasta ja ruokailutottumuksista. Jatkuva painosta puhuminen, laihduttaminen tai oman kehon kritisointi voi heijastua myös lapseen.

Vastaanotolla selvitetään ylipainon syy mahdollisten lisätutkimusten avulla. Tämän jälkeen päätetään yhdessä hoidosta, johon voi kuulua esimerkiksi elämäntapamuutokset (enemmän liikuntaa, terveellisemmät ruoat, enemmän unta) tai ravitsemusneuvontaa. Mahdollisesti löytynyt ylipainon kertymistä osaltaan aiheuttava perussairaus hoidetaan myös. Lasten ja nuorten painonhallinnassa on erittäin oleellista, että koko perhe sitoutuu tekemään töitä hyvinvoinnin ja painonhallinnan eteen.

Miten ehkäistä ylipainoa?

Liikunta
Nuorten, alle 8-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään 3 tuntia päivässä. Tämä voi sisältää tunnin reipasta ja aktiivista liikuntaa sekä kaksi tuntia kevyempää liikuntaa. Vanhemmille lapsille liikuntasuositus on vähintään kaksi tuntia päivässä. Jo pienillä teoilla on merkitystä: portaiden käveleminen ja pyöräily tai käveleminen kouluun ovat jo erinomaisia hyötyliikunnan muotoja.

Ruokavalio
Ruokavalion tulee olla monipuolista ja sisältää paljon vihanneksia ja hedelmiä. Ravitsemuksessa tulee ottaa huomioon niin ruoan laatu, annoskoot kuin ateriarytmi. Ruokavalion muutoksissa tärkeintä on pitää fokus terveydessä ja hyvinvoinnissa, ei painossa. Perheen on hyvä syödä aina samaan aikaan ja yhdessä, sekä rauhoittaa syömishetki.

Uni
Unen määrä ja laatu vaikuttavat kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin. Kouluikäisen lapsen tulisi saada minimissään 8 mutta joissain tapauksissa jopa 11 tuntia unta. Nuorilla unentarve voi olla vieläkin suurempi. Unen tarve on kuitenkin aina yksilöllistä. Selkein mittari on se, että aamulla lapsi herää hyväntuulisena ja virkeänä.

Mistä lapsen tai nuoren ylipaino johtuu?

Lapsen ja nuoren lihavuus tai ylipaino ei tavallisesti johdu yhdestä tietystä syystä. Sekä yksilöllisillä että yhteiskunnallisilla tekijöillä on vaikutuksensa.

Yksilöllisiä tekijöitä voivat olla esimerkiksi:

• Geenit eli perimä
• Perheen (erityisesti vanhempien) ylipaino
• Aktiivisuus, liikunnan määrä
• Unen määrä ja laatu
• Totutut syömistavat, kuten epäsäännöllisyys ateriarytmissä tai liian runsaat annokset
• Sosioekonomiset tekijät, kuten vanhempien koulutusaste ja ammatit sekä tulot

Yhteiskunnallisia tekijöitä ovat muun muassa:

• Elintapojen muutokset, kuten liikunnan väheneminen sekä edullisen prosessoidun ruoan tarjolla oleva määrä
• Ylipainolle altistava elinympäristö ruoan suhteen: Ruokaa on saatavilla runsain määrin ja ruoan ravintoarvot ovat epäterveelliset (runsaasti sokeria & energiaa).