Lasiais- ja verkkokalvoleikkaukset
Yleisimmin lasiaisleikkaukset tehdään paikallispuudutuksessa päiväkirurgisesti. Leikkaus tehdään silmän kovakalvoon tehtävien pienten alle 1 mm läpimittaisten aukkojen kautta. Silmän sisäinen tarpeeton lasiaishyytelö poistetaan ja korvataan kudosnestettä vastaavalla nesteellä. Tarvittaessa silmän sisältä kuoritaan sairauden aiheuttamia arpikalvoja, annetaan laser-hoitoa verkkokalvolle ja tehdään muita sairauden vaatimia mikrokirurgisia toimenpiteitä.
Useimmilla iäkkäillä potilailla lasiaisleikkaus johtaa harmaakaihen kehityksen nopeutumiseen. Tämän vuoksi potilaalle voidaan tarvittaessa tehdä lasiaisleikkauksen yhteydessä myös kaihileikkaus, jolloin näön toipuminen nopeutuu ja lisäleikkausten tarve vähenee.
Silmän takaosaleikkauksien tavallisimpia syitä ovat:
-
verkkokalvoirtaumat
-
verkkokalvon ryppykalvo eli maculan pucker
-
makulareikä eli verkkokalvon tarkan näön alueen reikä
-
tarkan näön alueen näköä heikentävä lasiaisveto
-
diabeteksesta johtuvat silmänpohjamuutokset
-
silmävammoista aiheutuneet ongelmat
-
muut näköä alentavat lasiaisen samentumat
Verkkokalvon irtauma
Verkkokalvon irtauma on akuutti näköä uhkaava silmäsairaus. Riskitekijöinä ovat lasiaisen irtauma, vahva likitaittoisuus, silmän alueen vammat ja verkkokalvon reunaosien rappeumat sekä jotkut silmäsairaudet.
Verkkokalvon irtaumaa edeltää usein lasiaisen irtauma, joka voi aiheuttaa verkkokalvolle repeämiä tai reikiä. Repeämien kautta verkkokalvon alle pääsee silmänsisäistä nestettä, joka nostaa verkkokalvon irti alustastaan. Verkkokalvoirtauman oireita ovat salamointi tai valonvälke, tumma yhtenäinen varjo näkökentässä sekä viivojen vääristyminen ja myöhemmässä vaiheessa tarkan näön huonontuminen.
Edellä mainittujen oireiden ilmaantuessa, on syytä hakeutua nopeasti silmälääkärin tarkastukseen. Hoitotulos ja näön ennuste on sitä parempi, mitä aikaisemmin irtaumaa päästään hoitamaan.
Verkkokalvoirtauman hoitona on leikkaus. Irtauma voidaan korjata joko ulko- tai sisäkautta. Ulkokautta tehtävässä leikkauksessa hoidetaan reiän ympäristö jäädytyshoidolla ja suljetaan reikä silmän ulkopinnalle asetetulla silikonityynyllä, plombilla, tai silmää kiertävällä silikonipannalla, cerclagella.
Sisäkautta tehdyssä leikkauksessa poistetaan silmän sisältä lasiainen ja sen aiheuttama veto repeämäalueelle sekä hoidetaan verkkokalvon laserhoidolla repeämäalueen ympäristö. Laserhoidettu reikä tarvitsee tuekseen silmän sisäisen kaasutäytön.
Verkkokalvoirtaumaleikkauksen jälkeen määrätään yleensä noin viikon kestävä asentohoito. Sen tarkoitus on ohjata joko painovoima tai kaasu painamaan verkkokalvoreikää mahdollisimman tehokkaasti kiinni.
Verkkokalvon ryppykalvo
Verkkokalvon ryppykalvo eli makulan pucker ilmenee tarkan näön alueella eli makulassa. Verkkokalvon pintaan kiinnittynyt lasiaiskalvo ja muut kalvomaiset rakenteet voivat aiheuttaa makula-alueelle kiristystä.
Makulan ryppykalvoksi kutsutaan sairautta, jossa verkkokalvonpinnan sidekudosrakenteet paksuuntuvat, jolloin verkkokalvo alkaa poimuttua ja rypistyä. Ryppykalvon oireita ovat näön heikkeneminen ja kuvan vääristyminen.
Sairaus etenee yleensä hitaasti, eikä välttämättä vaadi hoitoa. Jos ryppykalvo heikentää näköä häiritsevästi, hoitona on leikkaus, jossa silmän sisältä poistetaan lasiainen ja verkkokalvon pinnasta kuoritaan paksuuntuneet kalvot pois.
Makulareikä
Makulareikä eli verkkokalvon tarkan näön alueen reikä syntyy yleensä verkkokalvon pintaan kiinnittyneen lasiaiskalvon aiheuttaman vedon seurauksena. Tällöin näöntarkkuus huononee, tähtäyskohtaan tulee sokea piste ja sen ympärillä olevat kohteet näkyvät vääristyneinä.
Makulareiän hoitona on leikkaus, jossa lasiainen poistetaan silmän sisältä, verkkokalvon pinnasta kuoritaan kiristävät kalvot ja silmän sisälle laitetaan kaasukupla, joka painaa reiän kiinni. Kaasu poistuu vähitellen silmästä noin 3–4 viikon kuluessa. Reiän sulkeutumisen edistämiseksi määrätään yleensä asentohoito joidenkin päivien ajaksi. Asentohoidossa katse tulee suunnata kohti lattiaa.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Verkkokalvolääkäri
Verkkokalvokirurginen konsultaatio
Verkkokalvokirurginen konsultaatio tarkoittaa käyntiä verkkokalvokirurgin vastaanotolla. Vastaanotolla potilaan pupillit laajennetaan silmätipoilla, joten vastaanottoa varten on saavuttava paikalle noin puoli tuntia ennen vastaanottoajan alkua. Vastaanottoa avustavat sairaanhoitajat laittavat pupillia laajentavat silmätipat potilaille.
Verkkokalvoreiän laserhoito
Verkkokalvo on silmän valoa aistiva rakenne. Sen keskeisin osa, makula, on sen tarkimmin näkevä alue ja vastaa näkökentän tähtäyspistettä. Verkkokalvon sisäpinnan ja silmän takaosaa täyttävän lasiaishyytelön ulkopinnan tasoon kehittyy joskus kiristystä. Se voi johtaa siihen, että ohut makulakudos pettää ja kiristys vetää makulassa sijainneet verkkokalvon solut loitolle toisistaan. Silloin keskelle verkkokalvoa kehittyy reikä. Tällöin näkökentän tähtäyspiste sokeutuu ja sitä ympäröivä keskeinen näkökenttä vääristyy. Pienen verkkokalvoirtauman tai hoitoa vaativan verkkokalvoreiän tyyppioireita ovat valonvälähdykset. Laajemmissa irtaumissa on myös näkökentän rajautumista ja näkökyvyn heikkenemistä. Pieni irtauma tai reikä hoidetaan lasertoimenpiteellä. Toimenpide suoritetaan tippapuudutuksessa silmälääkärin vastaanotolla, ja siitä kotiutuu samana päivänä.
Diabeteksen verkkokalvosairauden hoito
Diabetekseen liittyvän verkkokalvosairauden hoitona voidaan käyttää silmänpohjan laserhoitoa sekä silmänsisäisiä lääkeaineita. Silmälääkäri tekee diagnoosin ja hoidon tarpeen arvioinnin vastaanottokäynnin yhteydessä.
Verkkokalvon angiografia
Verkkokalvon angiografiatutkimuksella tutkitaan silmänpohjan verisuonistoa. Angiografia voidaan suorittaa tarkoitukseen sopivalla valokerroskuvauslaitteella (ns. OCT-A-tutkimus) tai varjoainetehosteisesti silmänpohjakuvauksena (ns. fluoreseiini-angiografia).