Lapsen hidastunut pituuskasvu

Normaalisti lapsen pituuskasvu menee johdonmukaisesti lapsen omaan kehityskäyrään nähden. Mikäli lapsen kasvussa kuitenkin huomataan poikkeavia tekijöitä, tulee tämän syyt aina selvittä. Pienten lasten kasvua ja kehitystä seurataan säännöllisesti, jonka avulla mahdolliset häiriöt kasvussa ja kehityksessä voidaan huomata ajoissa.

Ensimmäisten vuosien aikana lapsi kasvaa ja kehittyy nopeasti, jonka takia lapsen kehitystä seurataankin säännöllisesti. Lisäksi säännöllisellä lapsen pituuskasvun seurannalla pyritään havaitsemaan vähäoireiset krooniset sairaudet, jotka voivat vaikuttaa lapsen kasvuun.

Lapsen pituuskasvun hidastumisen syyt voivat olla moninaisia:

  • ravitsemuksen tai ruuan imeytymisen häiriöt, esimerkiksi keliakia
  • geneettiset syyt
  • hormonaaliset syyt, useimmiten kilpirauhassairaudet
  • krooniset tulehdukselliset tilat
  • muut piilevät perussairaudet
  • normaalivaihtelun äärilaidat

Lapsen pituuskasvun kehitykseen kiinnitetään erityistä huomiota lastenlääkärin vastaanotolla. Pituutta mitataan suhteutettuna lapsen ikään ja pituus ilmoitetaan poikkeamana keskipituudesta. Myös vanhempien pituudesta määritettävä "odotuspituus" otetaan huomioon.

Lastenlääkärin vastaanotolla selvitetään hidastuneen pituuskasvun syyt tekemällä tarvittavia laboratoriotutkimuksia. Näiden tulosten perusteella voidaan päättää lapselle määrätystä hoidosta. Jos kasvuhäiriön taustalla oleva syy tunnistetaan, pyritään hoito kohdistamaan ensisijaisesti siihen.

Asiantuntijat

Palvelu sisältyy näihin kategorioihin

Ajanvaraus

Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.

Lapsen kasvu ja kehitys

Palvelut

Yö- ja päiväkastelun hoito

Suomessa hoitoa vaativasta yökastelusta kärsii arviolta 30 000 lasta. Se aiheuttaa lapselle mielipahaa ja sosiaalisia rajoituksia ja vanhemmille työtä ja vaivannäköä. Jokaiselle ensimmäiselle luokalle mahtuu arviolta kaksi kastelijaa. Kyseessä on yleinen vaiva ja siihen on saatavilla tehokasta hoitoa. Vastaanotolla tarkennetaan yökastelun oireet, suljetaan pois mahdolliset muut sairaudet ja tutkitaan lapsen fyysinen status sekä yleinen kypsyysaste. Kotiin perhe saa mukaansa kastelupäiväkirjan, johon kirjataan yökastelut kahden viikon ajalta. Vaivan aktiivihoitoa ei tarvita, jos kastelua esiintyy harvemmin kuin kaksi kertaa viikossa, sillä yökastelu häviää todennäköisesti ajan myötä itsestään. Yökastelua hoidetaan lääkehoidolla, kasteluhälyttimellä tai yhdistämällä molemmat. Lääkäri räätälöi hoidon lapsen ja perheen tilanteen mukaan ja hoito määräytyy lapsen iän ja ongelman luonteen mukaisesti.

Palvelut

Lasten univaikeuksien hoito

Lasten yleisimpiä unihäiriöitä ovat nukahtamisvaikeudet, yöheräily sekä liian varhainen herääminen. Varhainen syiden selvitys ja hoito on tärkeää. Lääkäriin on syytä ottaa yhteys, jos aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa heräillä tiheästi, on kivuliaan oloinen, kuorsaa jatkuvasti tai on päivisin väsynyt. Toistuva lapsen yöheräily on pidemmän päälle raskasta, ja myös perhe voi tarvita silloin tukea.

Palvelut

Lapsen ikäkausitarkastukset

Lapsen määräaikaisissa terveystarkastuksissa arvioidaan lapsen hyvinvointia, terveydentilaa ja kehitystä. Samalla keskitytään koko perheen hyvinvointiin ja vanhempien tukemiseen sitä tarvittaessa.

Palvelut

Yölliset kauhukohtaukset

Yölliset kauhukohtaukset ovat vaarattomia havahtumishäiriöitä, jotka ovat lapsilla yleisiä ja aikuisilla harvinaisia. Kohtaus alkaa usein 1–2 tunnin jälkeen nukahtamisesta siirryttäessä syvästä unesta kevyempään uneen. Kauhukohtauksen aikana lapsi saattaa nousta istumaan, huutaa, itkeä ja olla levoton. Usein suositellaan, ettei lasta herätetä kohtauksen aikana. Lapset saavat kauhukohtauksia etenkin kuume- ja tulehdussairauksien yhteydessä tai rasittavan päivän jälkeen. Kohtaukset ovat pääosin ohimeneviä ja ne loppuvat lähes aina ennen puberteettia.