Lapsen eläinallergia
Suomessa noin 80 prosentilla maatilalla asuvista ja 50 prosentilla muualla asuvista lapsista on perheessään koira tai kissa. Noin 20 prosenttia suomalaisista koululaisista on herkistynyt koiralle tai kissalle, mutta vain puolet heistä kertoo saavansa näistä oireita. Herkistyminen myös hevoselle, lehmälle, jyrsijöille ja kanille on tavallista. Myös muut lemmikit, kuten kalat, linnut ja joskus jopa matelijat voivat aiheuttaa allergisia oireita. Lisäksi lemmikille annettava ravinto (esimerkiksi äyriäiset) tai häkin alusta (esimerkiksi heinät) voivat aiheuttaa oireita.
Tyypillisiä oireita lapsen eläinallergiassa ovat aivastelu, vetinen nuha, nenän tukkoisuus, yskä sekä silmien kutina, punoitus tai turvotus. Lisäksi eläimen nuolaistessa iho saattaa alkaa punoittaa ja kutista ja alueelle, joka on ollut hilseen, syljen tai muun eritteen kanssa tekemisissä, voi nousta nokkospaukamia.
Mikäli eläimet aiheuttavat lapselle allergiaan viittaavia oireita, mutta allergiaa ei ole vielä todettu, kannattaa hakeutua lapsia hoitavan lääkärin vastaanotolle. Lääkäri voi ohjata lapsen allergiatesteihin, joissa mitataan, onko lapsella IgE-luokan vasta-aineita kyseistä allergeenia kohtaa. Testien perusteella lapselle voidaan määrätä sopivaa allergialääkettä.
Jos lapsen altistuminen eläinallergeeneille on satunnaista, esimerkiksi kaverilla tai tuttavien luona ja oireet lieviä, voi lapselle antaa antihistamiinia muutamia tunteja ennen kyläilyä. Mikäli altistuminen taas on päivittäistä tai lähes päivittäistä ja oireet ovat jatkuvia tai pahenevia, kannattaa eläintä välttää.
Jos lapsi saa voimakkaita oireita epäsuorastakin eläinkontaktista, kuten vaikkapa luokkatoverin vaatteissa olevista allergeeneista, voidaan harkita siedätyshoitoa. Tällä hetkellä Suomessa pistossiedätetään koiralle ja kissalle.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Allergia
Allergiatutkimukset
Allergioita voidaan selvittää monen eri allergiatestin avulla. Ihopistotesteillä (prick-testi), ihon kosketustesteillä (epikutaanitesti) ja altistuskokeilla selvitetään, mitä reaktioita allergiaa aiheuttava aine aiheuttaa iholla tai limakalvoilla. Verestä puolestaan voidaan tutkia, mitä vasta-aineita allergiaa aiheuttavia aineita kohtaan löytyy. Lisätietoa eri paikkakunnilla tehtävistä tutkimuksista saa lääkäriasemilta tai asiakaspalvelusta.
Lasten siitepölyallergia
Siitepölyallergiasta kärsii noin 20 prosenttia suomalaisista. Keväällä eniten oireita aiheuttavat leppä ja koivu, mutta myös muut lehtipuut voivat aiheuttaa allergiaa. Keskikesän riesoja siitepölyallergiselle lapselle ovat heinäkasvit ja loppukesän pujo.
Atooppinen ihottuma eli ekseema
Atooppinen ihottuma on krooninen (pitkään jatkunut) ja kutiseva ihotauti. Siihen liittyy myös tulehdus. Taudinkuva voi vaihdella rajusti lähes oireettomasta hyvin oireelliseen. Se myös vaihtelee iän mukaan. Atooppinen ihottuma todetaan yleensä lapsuusaikana kliinisen kuvan perusteella. Kutiavan, kroonisen, punoittavan ihon lisäksi ihon kuivuus, raapimisjäljet, ruvet ja ihon paksuuntuminen ovat tyypillisiä oireita. Vastaanotolla ihottuma tutkitaan ja sen syyt selvitetään. Mahdollisten lisätutkimusten jälkeen päätetään yhdessä hoidosta, johon voi kuulua esimerkiksi perusvoiteita, kortisonivoidekuureja, SUP-valohoitoa sekä paikallishoidon ohjausta. Hyvin vaikeissa tapauksissa voidaan turvautua kortisonivoiteiden lisäksi muuhun lääkehoitoon.
Ruoka-aineallergiat
Usein ruoka-aineallergioissa ravitsemushoito saattaa olla ainoa sopiva hoitomuoto. Kun tarvitset apua ruoka-aineallergioiden ravitsemushoidossa, varaa aika asiaan perehtyneelle ravitsemusterapeutille. Ravitsemusterapeutin ammattitaitoa kannattaa hyödyntää erityisesti silloin, kun ruoka-aineallergioita on runsaasti tai ne kohdistuvat keskeisiin ruoka-aineisiin. Lievien allergisten oireiden tai yksittäisten ruoka-aineyliherkkyyksien kohdalla ravitsemusterapeutin antama ohjaus ei ole välttämätöntä.
Allergian siedätyshoito
Siedätyshoito on allergian syynmukaista täsmähoitoa, jolla lisätään ihmisen sietokykyä allergiaa aiheuttavaa ja hoidossa käytettävää allergeenia kohtaan. Hoidon tavoitteena on nostaa allergisen henkilön toleranssia saamalla hänet kosketuksiin allergeenin kanssa hallitusti ja turvallisesti.
Astmatutkimukset ja astman hoito
Astma on yleinen keuhkoputkien tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien supistelutaipumus. Astman oireina voi esiintyä limaisuutta, yskää, hengenahdistusta, hengityksen vinkunaa ja painon tunnetta rinnassa. Oireita voivat aiheuttaa allergeenit, pölyt, rasitus, pakkanen sekä bakteeri- ja virusperäiset tulehdukset että jotkut lääkkeet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Varhainen toteaminen ja hoidon aloittaminen on tärkeää. Astman selvittely ja hoito onnistuu astmahoitajan ja yleislääkärin vastaanotolla.