Imeväisiässä hengenahdistus liittyy usein virusperäiseen hengitystieinfektioon ja hengitettävien lääkkeiden annostelu voi olla haastavaa. Iso osa imeväis- ja leikki-ikäisistä oireilee vain satunnaisesti ja monilla astmaoireet väistyvät kouluikään mennessä. Jos lapsella on allergioita, atooppista ihottumaa tai lähisukulaisella on astma, säännöllisen astmalääkityksen tarve on todennäköisempää.

Lapsen astman oireet

Hengenahdistus on lapsen astman selkein oire. Silti se voi lievänä jäädä vanhemmilta huomaamatta. Lapsi ei myöskään itse välttämättä tunnista hengenahdistusta tai osaa kertoa, miltä hänestä tuntuu.

Kaikilla lapsilla ei ole varsinaisia astmakohtauksia, vaan suurimmalla osalla astman oireet ovat lieviä. Lapsen astmalle tyypillinen yskä kestää pitkään, ainakin neljä viikkoa, ja siihen liittyy usein myös limaisuutta.

Lapsen astma voi edellä mainittujen lisäksi oireilla myös uloshengityksen vinkunana ja painon tunteena rinnassa. Oireita lapselle voivat aiheuttaa hengitettävät allergeenit (esimerkiksi siitepölyt tai eläimet), rasitus, pakkanen, bakteeri- ja virusperäiset hengitystieinfektiot sekä joskus hengitysilman epäpuhtaudet.

Lapsen astman hoito

Jos epäilette lapsen sairastavan astmaa, kannattaa varata aika lapsia hoitavan lääkärin vastaanotolle.

Astmadiagnoosin tekeminen vaatii perusteellista selvitystä. Diagnoosi perustuu oireiden lisäksi siihen, että lapselle tehtävissä keuhkofunktiotutkimuksissa havaitaan keuhkoputkien supistumiseen viittaavia muutoksia, jotka ovat kumottavissa keuhkoputkia avaavilla lääkkeillä.

Lapsen aiemmat oireet, lääkärin havainnot, keuhkofunktiotutkimukset ja vaste lääkehoidolle muodostavat kokonaiskuvan lapsen astmasta. Lääkäri arvioi myös lapsen perinnöllistä astmariskiä ja selvittää, onko lapsella muita atooppisia sairauksia, kuten atooppista ihottumaa tai allergioita. Lapsen astman varhainen toteaminen ja hoidon aloittaminen on tärkeää.

Lapsen astmadiagnoosin jälkeen suunnitellaan turvallinen hoito. Tärkeimpiä lääkkeitä ovat tulehdusta hoitavat lääkkeet, joilla hoidetaan keuhkoputkien tulehdusta. Mahdollista keuhkoputkien supistumisesta johtuvaa hengitysvaikeutta taas hoidetaan keuhkoputkia avaavilla lääkkeillä. Lääkehoidolla pyritään oireettomuuteen ja astman hyvään hallintaan.

Astmalääkkeiden käyttötekniikat opetetaan lapselle joko lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Lapsen astman hyvään hoitoon kuuluvat lääkityksen lisäksi säännölliset lääkärikäynnit sekä aktiivinen oireiden seuranta myös pitkällä aikavälillä, esimerkiksi astmaoirepäiväkirjan muodossa.