Kuorsaus ja sen hoito

Kuorsaus on yleinen ongelma, ja se voi johtua monesta syystä. Kuorsaus ei ole sairaus, vaan lievänä esiintyessään merkki tilapäisestä lisääntyneestä vastuksesta ylähengitysteissä unen aikana. Sen aiheuttaa mekaaninen tai toiminnallinen hengitystie-este, kuten ahdas nenä, suuret kita- tai nielurisat, tai lisääntynyt limakalvon alainen rasva kielenkannan takana.

Ennen mahdollisia toimenpiteitä kartoitetaan, mistä kuorsaus johtuu. Kartoituksen voi tehdä esimerkiksi korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri tai unen asiantuntija (lääkäri). Kuorsauksen taustalta kannattaa poissulkea uniapnea erityisesti silloin, jos kuorsaus on katkoilevaa, esiintyy hengityskatkoksia tai kuorsauksen lisäksi ilmenee päiväaikaista väsymystä. On kuitenkin huomattava, että joskus uniapneaan liittyvä kuorsaus voi olla hyvinkin hiljaista. Jos uniapnean takia on tehty pehmeän suulaen avarrusleikkaus (uvulopalatoplastia), voi kuorsausääni puuttua kokonaan, vaikka uniapnea alkaisikin uudelleen.

Kun tiedetään, mistä kuorsaus johtuu, voimme hoitaa kuorsauksen tarkempaa syytä. Välillä elämäntapamuutokset ja nukkumisasennon muutokset voivat riittää hoitokeinoksi. Nykyään voidaan käyttää myös uniapneakiskoa kuorsauksen vähentämiseksi. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit voivat arvioida toimenpiteitä vaikean kuorsauksen hoidoksi. Yöpolygrafialla voidaan sulkea pois mahdollinen uniapnea. Laajassa unitutkimuksessa nähdään puolestaan myös se, miten kuorsaus vaikuttaa yöunen laatuun ja määrään sekä sydämen toimintaan ja verenpaineeseen.

Milloin lääkäriin?

Apua kuorsaukseen kannattaa hakea silloin, jos kuorsaus on voimakasta ja katkoilevaa, tai jos kuorsaus aiheuttaa haittaa muille samassa huoneessa nukkuville. Myös yön aikaiset hengityskatkokset tai aamu- tai päiväaikainen väsymys ovat syitä tutkimuksiin hakeutumiselle.

Ajanvaraus

Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.

Asiantuntijat

Palvelu sisältyy näihin kategorioihin

Ajanvaraus

Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.

Uni ja vireys

Palvelut

CPAP-hoito ja seuranta

CPAP-hoito tarkoittaa jatkuvaa ylipainehengityshoitoa (Continuous Positive Airways Pressure), jota käytetään uniapnean hoidossa. CPAP-hoitoa annetaan yleensä joko nenämaskin, sierainmaskin tai nenän ja suun peittävän maskin kautta. CPAP-hoidossa sisäänhengityksen aikainen ylipaine estää ylähengitysteiden tukkeutumisen sisäänhengityksen aikana.

Palvelut

Univalmentaja

Univalmentaja on terveydenhuollon ammattilainen, joka on erikoistunut unettomuuden lääkkeettömiin hoitomenetelmiin. Hän antaa unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa, tukee hoidon edistymisessä, arvioi unettomuuden syitä ja tekee yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa sinun hoitosi parhaaksi. Lisäksi univalmentajat käyvät läpi elämäntapoihin ja työhön liittyviä unettomuutta ylläpitäviä tekijöitä.

Palvelut

Unihäiriöt

Unihäiriöt ovat yleisiä kaiken ikäisillä. Uni- ja nukahtamisvaikeuksien hoito on tarkoitettu kaikille ja kaikenlaisista uniongelmista kärsiville iästä riippumatta. Unen asiantuntijoilla on paljon osaamista ja asiantuntemusta laadukkaampaan uneen - jotta voisit nukkua yösi paremmin.

Palvelut

Hypersomnia (liikaunisuus)

Hypersomniasta eli liikaunisuudesta kärsivä henkilö nukkuu normaalisti keskimääräistä pidempään, ja siitä huolimatta kärsii päiväaikaisesta väsymyksestä. Liikaunisuus alentaa usein toimintakykyä. Liikaunisuuden taustalla voi olla useita eri syitä ja sairauksia, joista yleisin on hoitamaton uniapnea.

Palvelut

Lasten univaikeuksien hoito

Lasten yleisimpiä unihäiriöitä ovat nukahtamisvaikeudet, yöheräily sekä liian varhainen herääminen. Varhainen syiden selvitys ja hoito on tärkeää. Lääkäriin on syytä ottaa yhteys, jos aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa heräillä tiheästi, on kivuliaan oloinen, kuorsaa jatkuvasti tai on päivisin väsynyt. Toistuva lapsen yöheräily on pidemmän päälle raskasta, ja myös perhe voi tarvita silloin tukea.

Palvelut

Levottomat jalat

Levottomat jalat -oireyhtymään liittyy pakonomainen tarve liikutella jalkoja sekä epämiellyttävät tuntemukset lähinnä alaraajoissa, mutta joskus myös käsissä ja muualla kehossa. Oireyhtymään kuuluvat tuntemukset, kuten kihelmöinti, polttelu ja kutina, helpottuvat liikuteltaessa raajoja. Oireet ilmenevät tyypillisesti levossa tai istuessa, ja ne ovat aina pahimmillaan iltaisin ja öisin.