Kuivat silmät

Silmän pinta on normaalisti kyynelnesteen kosteuttama. Jos kyynelnestettä erittyy liian vähän tai se ei leviä tasaisesti silmän pinnalle, silmä voi kuivua. Oireena kuivumisesta ovat mm. kirvely, kutina, punoitus, valonarkuus ja roskan tunne sekä siitä aiheutuva vetistys. Silmän kuivuus voi johtua erilaisista perussairauksista (esim. Sjögrenin syndrooma, allergia, ruusufinni) tai niiden hoidossa käytettävistä lääkeaineista. Silmä on usein hieman normaalia kuivempi myös muutaman kuukauden laserleikkauksen jälkeen. Kuivat silmät voivat aiheutua myös itsestään. Kuivan silmän hoidon tavoitteena on oireiden lievittäminen. Itsehoitona voi kokeilla kosteuttavia silmätippoja. Lääkäriin on syytä hakeutua, jos oireet eivät lievity tai on epäily jostain taustalla olevasta sairaudesta. Mahdollisesti taustalla oleva perussairaus pyritään hoitamaan pois. Oireita voidaan lievittää silmävoiteilla tai silmätipoilla.

Kyynelfilmi koostuu pääosin kolmesta kerroksesta: lipidikerros, vesimäinen kerros ja musiinikerros, joilla kaikilla on oma tehtävänsä. Pääosa vesimäisestä komponentista erittyy pääkyynelrauhasesta ja muut komponentit ns. apukyynelrauhasista. Häiriöt kyynelerityksessä tai kyynelnesteen koostumuksessa sekä anatomiset syyt, kuten luomien tai silmän pinnan rakenteelliset poikkeavuudet ja räpytysrefleksin puutteellisuus voivat aiheuttaa silmän pinnan kuivumista.

Oireet

Kuivasilmäisyyden tavallisimpia oireita ovat silmien punoitus, roskan tunne, kirvely ja polttava tunne silmissä. Näöntarkkuus voi vaihdella ja välillä näkö voi tuntua sumealta. Silmissä saattaa esiintyä vetistystä, etenkin ulkona ja tuulisella säällä. Oireet ovat usein selvimpiä heti aamulla sekä iltapäivisin ja iltaisin, usein työpäivän jälkeen. Yleensä kuivasilmäoireet ilmenevät molemmissa silmissä.

Kuivasilmäisyyttä voivat lisätä pitkäaikainen päätetyöskentely, kuiva sisäilma ja koneellinen ilmastointi.

Taustatekijät

Tavallisesti kuivasilmäisyyden taustalta ei löydy erityisiä sairauksia, mutta oireet ovat varsin yleisiä henkilöillä, joilla on reuma- tai sidekudossairaus. Hormonaalisilla tekijöillä on myös vaikutusta; kuivasilmäoireet lisääntyvät vaihdevuosi-iässä ja imetyksen aikana. Myös eräät lääkkeet, joista tavallisimpina e-pillerit, verenpainelääkkeet ja antihistamiinit, voivat lisätä kuivasilmäisyyttä. Allergioihin ja atopiaan liittyy usein kuivasilmäoireita. Taitto-virheleikkauksen (LASIK) jälkeen sarveiskalvojen kuivuutta esiintyy ensimmäisen vuoden ajan, mutta oireet helpottavat tavallisesti sen jälkeen. Moniin silmäsairauksiin voi liittyä kuivasilmäisyyttä, kuten side- ja sarveiskalvoarpiin, kroonisiin tulehduksiin ja kyynelrauhasen sairauksiin. Silmäleikkausten jälkeen silmän pinta saattaa olla epätasainen ja aiheuttaa kyynelnesteen liiallista haihtumista. Kasvohermohalvaukseen liittyvä silmän sulkeutumishäiriö voi johtaa vakavaan silmän pinnan kuivumiseen. Silmänpainetaudin hoitoon käytettävät silmätipat voivat niin ikään lisätä kuivasilmäisyyttä.

Tutkimukset

Silmälääkärin vastaanotolla pyritään selvittämään kuivasilmäisyyden taustalla olevat syyt. Silmätutkimuksessa kiinnitetään huomiota luomien asentoon, kyyneltiehyiden avoimuuteen, mahdollisiin kroonisiin luomireuna- tai sidekalvotulehduksiin, sarveiskalvon tilaan sekä kyynelfilmin epätasaisuuteen. Kyynelnesteen eritystä voidaan tarvittaessa mitata Schirmerin testillä, jossa pienet mittaliuskat asetetaan alaluomitaskuun ja mitataan silmien kyyneleritys viiden minuutin aikana.

Hoito

Kuiva silmä potilas voidaan parhaiten tutkia ja hoitaa silmälääkärin vastaanotolla. Terveystalon silmälääkärin vastaanottoja on maanlaajuisesti 14 paikkakunnalla.

Asiantuntijat

Palvelu sisältyy näihin kategorioihin

Ajanvaraus

Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.

Silmälääkäri

Palvelut

Erityistyölasit

Erityistyölasit ovat silmälasit, joita työntekijä tarvitsee näyttöpäätetyössä. Ne poikkeavat normaaleista silmälaseista voimakkuuden, linssityypin tai linssien asennuksen suhteen.

Palvelut

Silmälääkärin ajokorttitodistus

Ajokorttilupaan liittyy näkövaatimuksia, jotka koskevat näön tarkkuutta, näkökenttää, silmien yhteisnäköä ja kontrastiherkkyyttä. Yleislääkäri voi selkeissä tapauksissa tehdä lausunnon myös näkövaatimusten osalta. Jos näkövaatimusten täyttyminen on epävarmaa, tarvitaan silmälääkärin lausunto. Silmälääkäri tekee täydellisen silmätutkimuksen sekä tarvittaessa tehdään koneellisia lisätutkimuksia, kuten näkökenttätutkimus.

Palvelut

Silmälasit ja silmälasiresepti

Silmä- ja piilolaseilla voidaan korjata taittovirhettä. Taittovirheitä ovat likinäkö, kaukonäkö, hajataitto sekä ikänäkö. Pluslasit auttavat näkemään lähelle ja miinuslasit kauas. Moniteholasien avulla ikänäköinen potilas näkee sekä lähelle että kauas. Silmälaseja käytetään myös tiettyjen tautitilojen hoitoon. Silmälasiresepti on lääkärin kirjoittama ohje potilaan henkilökohtaisten silmälasien linssejä varten. Se sisältää erikseen oikean ja vasemman silmän tietoja, joiden perusteella linssit valmistetaan. Silmälasireseptin lisäksi silmälääkärin vastaanotolla tehdään täydellinen silmätutkimus.

Palvelut

Näöntarkastus

Näöntarkastuksessa tutkitaan näöntarkkuus yleensä kauas ja lähelle. Toimenpide vie aikaa noin 15–20 minuuttia. Ota mukaan käytössä olevat silmälasit ja lasimääräys. Näöntarkkuuden mittauksen voi suorittaa sairaanhoitaja, yleislääkäri tai silmälääkäri. Jos näkö ei ole normaali tai silmässä on ollut oireita, on hyvä varata aika silmälääkärille. Oireettomankin yli 40-vuotiaan on suositeltavaa käydä silmälääkärissä vähintään viiden ja yli 60-vuotiaan vähintään kolmen vuoden välein. Silmälääkärin vastaanotolla näöntarkkuus tutkitaan tarkasti ja potilaalle kirjoitetaan tarvittaessa silmälasiresepti. Lisäksi silmälääkäri tekee täydellisen silmätutkimuksen ja pystyy diagnosoimaan ja hoitamaan silmäsairaudet, joista osa voi olla alkuvaiheessa oireettomia.

Palvelut

Verkkokalvokirurginen konsultaatio

Verkkokalvokirurginen konsultaatio tarkoittaa käyntiä verkkokalvokirurgin vastaanotolla. Vastaanotolla potilaan pupillit laajennetaan silmätipoilla, joten vastaanottoa varten on saavuttava paikalle noin puoli tuntia ennen vastaanottoajan alkua. Vastaanottoa avustavat sairaanhoitajat laittavat pupillia laajentavat silmätipat potilaille.

Palvelut

Ikänäkö ja sen hoito

Normaalin ikääntymisen myötä lähelle näkeminen yleensä vaikeutuu noin 40 vuoden iästä lähtien. Ilmiötä kutsutaan ikänäöksi eli presbyopiaksi. Ikänäkö johtuu silmän linssin ja sitä ympäröivän kapselipussin jäykistymisestä. Sen vuoksi silmän linssin (mykiön) taittokyky heikkenee ja lähelle näkeminen vaikeutuu. Oireet alkavat vähitellen ja pienen tekstin lukeminen läheltä muuttuu vaikeammaksi. Lukeminen onnistuu kuitenkin viemällä kohdetta hieman kauemmaksi normaalista lukuetäisyydestä. Ikänäköä voidaan hoitaa silmälaseilla (lähi- tai moniteholasit) tai linssileikkauksella. Silmälääkärin tai optikon vastaanotolle kannattaa hakeutua, kun pienen tekstin lukemisvaikeus alkaa häiritä enemmän. Yli 40 vuoden iässä on hyvä käydä silmälääkärissä vähintään 5 vuoden välein ja yli 60 vuoden iässä vähintään 3 vuoden välein. Silmälääkäri löytää piilevät tai alkavat silmäsairaudet, määrää tarvittavat silmälasit sekä neuvoo sinua silmiin liittyvissä kysymyksissä. Ammattilaisen opastuksella sinulle saadaan juuri sopivat silmälasit ja samalla halutessasi voidaan kartoittaa sopivuutesi mahdolliseen ikänäköleikkaukseen.