Kivespussin leikkaukset
Kiveskohju eli varikoseele
Kiveskohju eli varikoseele on tavallisin laskimoiden vajaatoiminnan (suonikohjutaudin) ilmentymä miehillä, ja varsin yleinen kivespussin resistenssin syy. Kiveskohjun esiintyvyys miehillä on 15–24 %. Kiveslaskimon läppien vajaatoiminnan seurauksena kivestä ympäröivä laskimoverkosto laajenee, ja tyypillinen ilmentymä on kiveksen ympärillä ja yläpuolella kivespussissa tuntuva pehmeä resistenssi (Kuva). Noin 90 % kiveskohjuista on vasemmanpuolisia. Jos kiveskohju on oikealla puolella tai jos se ilmenee yllättäen ilman aiempia oireita tai löydöksiä aikuisiällä, on poissuljettava vatsakalvon takaisen tilan mahdolliset kasvaimet tai muut syyt, jotka saattavat lisätä yllättäen laskimopainetta.
Oireet
Usein kiveskohju todetaan koululääkäri- tai kutsuntatarkastuksessa. Toisinaan potilas hakeutuu tutkimuksiin todettuaan sattumalta turvotusta tai resistenssin kivespussissa. Kiveskohju aiheuttaa oireita harvoin. Oireina voi esiintyä kipua, painon- ja kuumotuksen tunnetta, tai harvoin kutinaa ja kihelmöintiä kivespussissa ja nivusalueella. Tyypillistä oireille on, että ne pahenevat fyysisen ponnistelun seurauksena ja kohti iltaa, lievimmillään oireet ovat levossa ja aamulla. Joskus kiveskohjuun voi liittyä lapsettomuutta.
Diagnostiikka
Kiveskohjun diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen: Tyypillinen tunnustelulöydös on pehmeä resistenssi kiveksen ympärillä ja yläpuolella. Lisäksi potilaan ponnistessa todetaan laskimoiden pullistuvan ja resistenssin suurenevan. Epäselvissä tapauksissa ja kliinisen diagnoosin ollessa epävarma esim. erittäin lievässä kiveskohjussa, saattaa ultraäänitutkimus varmistaa diagnoosin.
Hoito
Aikuisen oireetonta kiveskohjua ei tarvitse hoitaa. Kasvu- ja murrosiässä hoidolla pyritään estämään kiveksen kasvun häiriintyminen ja hoitoa suositellaan, mikäli kohjun puoleisen kiveksen koko jää 20 % tervettä puolta pienemmäksi. Lapsettomuustutkimuksissa ilmi tullut kiveskohju kannattaa yleensä hoitaa, sillä useimpien tutkimusten mukaan siemen-nesteen laatu ja raskausluvut paranevat hoidolla. Perinteinen leikkausmenetelmä on vuotavan kiveslaskimon sitominen vatsakalvon takaa. Leikkaus voidaan tavallisesti tehdä päiväkirurgisena ja se tuottaa toivotun tuloksen yli 90 %:lla. Leikkaushoitoa on paljolti korvannut röntgenlääkärin tekemä ns embolisaatiohoito. Tässä kiveslaskimon varjo-ainekuvaukseen liitetään suonen tukkiminen joko hyydyttävällä aineella tai mekaanisesti. Embolisaatiohoidon etuna on nopea toipuminen toimenpiteestä ja vähäinen sairausloman tarve, mutta haittana se, että vain noin 70 % hoitoyrityksistä onnistuu.
Kivessyöpä
Vaikka kivessyövän osuus kaikista miesten pahanlaatuisista kasvaimista on vain noin 1 %, 15–34 -vuotiailla se on yleisin pahanlaatuinen kasvain. Vuonna 2013 Suomessa todettiin 173 uutta kivessyöpää, ja vaikka lukumäärä on nousussa, on ilmaantuvuus maailman pienimpiä (n. 6.4 / 100 000).
Etiologia
Kivessyövän syytä ei tiedetä, mutta yksilönkehityksen varhaisvaiheilla on ajateltu olevan keskeinen merkitys kivessyövän synnyssä. Piilokiveksisyys lisää kivessyövän riskiä 3-14 -kertaiseksi, ja noin 7-10 %:lla kivessyöpäpotilaista on ollut laskeutumaton kives. Perintö-tekijät vaikuttavat kivessyövän riskiin, sillä riski oli nelinkertainen mikäli isällä ja yhdeksän-kertainen mikäli veljellä oli kivessyöpä. Elinympäristön estrogeeniyhdisteillä saattaa myös olla osuutta kivessyövän synnyssä ja esiintyvyyden lisääntymisessä.
Oireet
Yleisin syy hoitoon hakeutumiseen on toisen kiveksen suureneminen. Noin 20 % kivessyöpäpotilaista hakeutuu hoitoon pelkästään kiveskivun vuoksi. Kaikkia kiveksen sisäisiä poikkeavia muutoksia on pidettävä kivessyöpänä kunnes toisin on osoitettu.
Diagnostiikka
Kivessyöpää epäiltäessä tärkein tutkimus on kivesten tunnustelu, joka kannattaa aloittaa normaalista kiveksestä. Normaali kives on sileä, liikkuva ja siitä erottaa lisäkiveksen hyvin. Kiveskasvain tuntuu tyypillisesti kiinteänä tai kumimaisena muutoksena kiveksen sisällä. Kivespussin läpivalaisu taskulampulla on avuksi erotettaessa valoa läpäisemätöntä syöpäkasvainta valoa läpi päästävästä vaarattomasta muutoksesta.
Kivesten ultraäänitutkimus tulisi tehdä kaikille potilaille, joilla epäillään kivessyöpää. Sen herkkyys kiveskasvaimen osoittamisessa on lähes 100 %, ja sen avulla voidaan selvittää luotettavasti onko muutos kiveksen sisä- vai ulkopuolella. Kiveksen ulkopuolella olevat muutokset ovat lähes aina hyvänlaatuisia.
Tietokonekerroskuvauksen (TT) herkkyys etäpesäkkeiden osoittamisessa on hyvä ja se tuleekin tehdä levinneisyysselvittelynä kaikille kivessyöpäpotilaille.
Kivessyöpä on yksi harvoista syövistä, joille on olemassa luotettavia merkkiaineita: AFP (alfafetoproteiini), B-hCG (istukkagonadotropiini) ja LDH (laktaattidehydrogenaasi). Suurentuneet merkkiainepitoisuudet viittaavat kasvaimen olemassaoloon ja niistä on apua diagnostiikassa ja seurannassa. Negatiiviset merkkiainepitoisuudet eivät kuitenkaan poissulje kivessyövän mahdollisuutta.
Hoito
Kivessyövän ensivaiheen hoito on nivusviillosta tehtävä kiveksen ja siemennuoran poisto. Poistettu kives voidaan korvata proteesilla. Levinneisyysasteen mukaan leikkaukseen liitetään tarvittaessa säde- tai solunsalpaajahoito, imusolmukkeiden poisto tai näiden yhdistelmä. Kivessyövän ennuste on nykyään erinomainen ja keskimäärin noin 95 % potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Urologiset leikkaukset
Miehen sterilisaatio eli vasektomia
Vasektomia eli miehen sterilisaatio on kirurginen, paikallispuudutuksessa tehtävä toimenpide, jossa miehen siemenjohtimet katkaistaan. Toimenpiteen seurauksena siittiöiden pääsy siemennesteeseen estyy. Vasektomia on tehokas ehkäisykeino, ja siihen päädytään usein pariskunnan yhteisellä päätöksellä. Verkkoajanvarauksen kautta voit varata vastaanottoajan urologille keskustellaksesi leikkauksesta. Toimenpideaika varataan puhelimitse ajanvarauksesta.
Esinahan ahtauden korjausleikkaus (circumcisio)
Ahdas esinahka (fimoosi) tarkoittaa tilaa, jossa esinahan liukuminen terskan taakse on vaikeaa ja kivuliasta tai mahdotonta. Se vaikeuttaa hygieniasta huolehtimista ja altistaa toistuville tulehduksille. Ahdas esinahka voi kiristää erektiossa johtaen haavoihin, repeämiin ja arpeutumiseen. Pahimmillaan tiukka fimoosi voi myös vaikeuttaa ja jopa estää virtsaamista. Lievässä ahtaumassa hoidoksi voidaan kokeilla kortisonivoidetta, mutta usein miten tarvitaan leikkaushoitoa. Joskus toimenpiteeksi riittää kireän esinahan halkaisu. Paras lopputulos saavutetaan kuitenkin ympärileikkauksella eli circumcisiolla. Toimenpiteessä ahdas esinahka poistetaan ja haava suljetaan sulavin ompelein paikallispuudutuksessa. Sairausloman pituus on 7-10 päivää. Verkkoajanvarauksen kautta voit varata vastaanottoajan urologille keskustellaksesi toimenpiteestä. Huomioithan, että toimenpideaika varataan puhelimitse ajanvarauksesta.
Eturauhasen laserleikkaus (prostatalaser)
Eturauhasen liikakasvun aiheuttamia virtsaamisoireita voidaan hoitaa joko lääkityksellä tai kirurgisella hoidolla kuten eturauhasen höyläys tai eturauhasen viherlaser-hoito. Terveystalo Kampissa Helsingissä eturauhasen liikakasvun hoitamiseksi on käytettävissä moderniin teknologiaan perustuva GreenLight-viherlaserhoito. Tätä leikkaushoitoa tarjoavat asiaan perehtyneet ja kokeneet urologit Verkkoajanvarauksen kautta voit varata vastaanottoajan urologille keskustellaksesi toimenpiteestä. Huomioithan, että toimenpideaika varataan puhelimitse ajanvarauksesta.
Siemennesterakkulan poisto (spermatoseele)
Lisäkiveksen siemennesterakkula eli spermatoseele on yleensä harmiton muutos. Mikäli se on suuri tai moniosainen ja aiheuttaa kipua tai paineoiretta, se voidaan leikkauksella poistaa. Toimenpide tehdään leikkaussalissa päiväkirurgisesti joko selkäydinpuudutuksessa tai nukutuksessa. Sairasloman tarve on 1-2 viikkoa. Verkkoajanvarauksen kautta voit varata vastaanottoajan urologille keskustellaksesi leikkauksesta. Toimenpideaika varataan puhelimitse ajanvarauksesta.
Vesikiveksen poisto (hydroseele)
Vesikives tarkoittaa ylimääräisen nesteen kertymistä kiveksen ympärille kivespussiin. Jos tämä kivespussin suureneminen aiheuttaa haittaavaa paineoiretta, se voidaan hoitaa joko punktiolla ja skleroterapialla tai leikkauksella. Vesikivesleikkaus tehdään leikkaussalissa päiväkirurgisesti joko selkäydinpuudutuksessa tai nukutuksessa. Leikkauksessa nestettä tuottava kalvorakenne avataan ja neste poistetaan. Kalvo käsitellään niin, ettei se enää muodosta pussimaista tilaa. Kirurgisen hoidon jälkeen vesikiveksen uusiutuminen on melko harvinaista. Sairausloman tarve on 1- 2 viikkoa. Verkkoajanvarauksen kautta voit varata vastaanottoajan urologille keskustellaksesi leikkauksesta. Toimenpideaika varataan puhelimitse ajanvarauksesta.
Miehen sterilisaation eli vasektomian purkaminen
Miehen vasektomialla pyritään pysyvään raskauden ehkäisyyn, mikä asia tulee huomioida kyseessä olevaan toimenpiteeseen hakeutuessa. Sterilisaation purkaminen on tarvittaessa mahdollista, mutta se ei aina palauta hedelmällisyyttä. Vasektomian purkaminen on leikkaussalissa tehtävä mikrokirurginen leikkaus, joka vaatii perehtyneisyyttä andrologiaan. Tampereen Terveystalossa tämä leikkaus on mahdollista toteuttaa kokeneen urologin (andrologi) toimesta. Verkkoajanvarauksen kautta voit varata vastaanottoajan urologille keskustellaksesi leikkauksesta. Toimenpideaika varataan puhelimitse ajanvarauksesta.