Kaularangan välilevyn pullistuma

Kaularangan välilevyn pullistuman oireet

Kaularangan välilevyn pullistuman ensimmäinen oire on tavallisesti äkillinen, voimakas kipu niska-hartia-alueella. Usein jonkin aikaa tämän jälkeen alkaa tuntua kipua yläraajassa. Monet potilaat kokevat myös puutumista ja pistelyä sormissa tai koko yläraajassa.

Oireet voivat vaihdella lievästä epämukavuudesta vaikeaan kipuun. Joskus oireisiin liittyy myös käden puristusvoiman heikkenemistä, niska-hartiaseudun lihasjännitystä, päänsärkyä ja huimausta.

Mistä kaularangan välilevyn pullistuma johtuu?

Kaularangan välilevyn pullistuma voi kehittyä useista eri syistä. Lähes aina taustalla ovat ikääntymiseen liittyvät kulumamuutokset. Myös toistuva niskaan kohdistuva rasitus ja huono ryhti voi altistaa pullistumalle. Joskus syynä on äkillinen vamma tai tapaturma. Osalla ihmisistä on myös perinnöllinen alttius välilevyjen rappeutumiselle.

Hoito

Valtaosa potilaista paranee konservatiivisella eli ei-kirurgisella hoidolla muutaman viikon tai kuukauden kuluessa. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti oireiden vakavuuden mukaan. Alkuvaiheessa hoito keskittyy kivun lievittämiseen ja hermojuuren ärsytyksen rauhoittamiseen. Tähän käytetään usein tulehduskipulääkkeitä ja tarvittaessa muita kipulääkkeitä.

Akuutissa vaiheessa voidaan käyttää lyhytaikaisesti tukikaulusta. Fysioterapeutin ohjaama kuntoutus ja ergonomian korjaaminen ovat keskeinen osa hoitoa.

Leikkaushoito

Leikkaushoitoa harkitaan, jos kipu on sietämätöntä tai jos se kroonistuu ja ei lievity konservatiivisella hoidolla, tai jos yläraajassa ilmenee etenevää lihasheikkoutta tai tuntopuutokset pahenevat tai laajenevat. 

Leikkaus tehdään nukutuksessa, ja siinä poistetaan hermoa painava välilevypullistuma. Useimmat potilaat pääsevät kotiin jo leikkauspäivänä, ja toipuminen alkaa välittömästi. Kuntoutuminen työelämään kestää työn fyysisestä vaativuudesta riippuen yleensä 3–6 viikkoa.

Ennaltaehkäisy

Vaikka kaikkia välilevypullistumia ei voida ehkäistä, riskiä voi merkittävästi pienentää kiinnittämällä huomiota arkisiin asioihin. Hyvän ryhdin ylläpitäminen ja säännölliset niska-hartiaseudun lihaskuntoharjoitteet ovat tärkeitä.

Erityisesti näyttöpäätetyössä ergonomiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. On myös tärkeää välttää pitkäkestoisia, niskaa kuormittavia asentoja ja muistaa pitää taukoja staattisessa työskentelyssä.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on syytä hakeutua, jos niska-hartiakipu on voimakasta tai pitkittynyttä. Myös käsivarteen tai sormiin säteilevä kipu, yläraajojen puutuminen tai pistely tai jonkin yläraajan lihaksen selkeä heikkeneminen ovat syitä hakeutua tutkimuksiin.