Hampaiden narskuttelu (bruksismi)
Hampaiden narskuttelua pidetään keskushermoston säätelemänä tapahtumana ja sen on todettu olevan vahvasti perinnöllistä. Muita bruksismille altistavia tekijöitä ovat stressi, tupakointi, alkoholin käyttö ja kahvin juonti. Joissakin tapauksissa hampaiden narskuttelu on yhteydessä suun kuivumiseen, uniapneaan tai refluksitautiin. Bruksismi voi aiheuttaa yöllisiä havahtumisia ja heikentää unen laatua.
Bruksismia voidaan arvioida anamneesin ja suun kliinisten löydösten perusteella. Bruksismia voidaan tutkia myös laajalla unitutkimuksella. Tutkimukseen lähettävälle lääkärille täytyy tällöin mainita, että tutkimus tehdään bruksismi-lisäkytkennällä. Purentalihasten alueelle asetetaan lihasanturi, jonka avulla saadaan informaatiota yönaikaisesta poikkeavasta narskuttelutaipumuksesta ja sen mahdollisista aiheuttamista yöllisistä havahtumista.
Bruksismin hoito
Bruksismi kuormittaa purentaelimistöä ja voi johtaa pään, kasvojen ja niskan alueen kiputiloihin. Oireita voidaan lievittää oikeanlaisella hoidolla. Hoito koostuu ohjatusta omahoidosta, kuten liikerataharjoitteista ja venytyksistä, purentakiskon käytöstä sekä purentaelinfysioterapiasta. Niin kutsuttu stabilisaatiokisko tasapainottaa ja korottaa purentaa, venyttää pieniä lihaksia ja suojaa hampaita kulumiselta. Myös lääkehoitoa ja psykologisia hoitomenetelmiä voidaan hyödyntää. Jos henkilöllä on uniapnea, voidaan käyttää uniapneakiskoa.
Milloin lääkäriin?
Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos leukanivelten tai puremalihasten kipua, arkuutta tai jäykkyyttä, tai muita hampaiden narskuttelun oireita esiintyy toistuvasti. Tutkimuksiin kannattaa mennä myös silloin, jos esiintyy selittämättömiä päänsärkyjä tai hampaiden narskuttelu vaikuttaa unen laatuun.
Hammaslääkärit sekä unen asiantuntijat (lääkäri) tutkivat bruksismia sekä kartoittavat mahdollisia jatkotutkimus- ja hoitotarpeita.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Parasomniat eli unenaikaiset erityishäiriöt
Behavioraalinen unihäiriö eli REM-unen käyttäytymishäiriö (RBD)
RBD:ssä (REM Behavior Disorder) eli REM-unen käyttäytymishäiriössä henkilö toimii näkemänsä unen mukaisesti. Hän voi huitoa, nyrkkeillä ja vahingoittaa itseään tai vieressä nukkuvaa unen aikana.
Unissakävely ja unissa puhuminen
Unissakävely ja unissa puhuminen ovat lapsilla yleisiä löydöksiä. Aikuisilla ne saattavat aktivoitua jossakin elämän vaiheessa. Lasten unissakävely ei heijasta mitään psykopatologiaa tai sairautta, mutta aikuisilla unissakävely saattaa liittyä psyykkisiin ongelmiin. Taustalla saattaa olla myös muita sairauksia, kuten uniapnea, joka voi laukaista unissakävelyn.
Unihalvaus
Unihalvauksessa aivot siirtyvät REM-unesta äkillisesti valveeseen, eikä lihaksisto vielä toimi. Normaalisti REM-unen aikana lihasjänteys katoaa ja ihminen on rento. Unihalvaus on tila, jossa herännyt henkilö on tietoinen ympäristöstään, mutta ei pysty liikkumaan. Ainoastaan silmät voivat liikkua. Tällaiseen äkilliseen heräämiseen saattaa liittyä harha-aistimuksia. Unihalvaus koetaan usein pelottavana ja ahdistavana.
Yölliset kauhukohtaukset
Yölliset kauhukohtaukset ovat vaarattomia havahtumishäiriöitä, jotka ovat lapsilla yleisiä ja aikuisilla harvinaisia. Kohtaus alkaa usein 1–2 tunnin jälkeen nukahtamisesta siirryttäessä syvästä unesta kevyempään uneen. Kauhukohtauksen aikana lapsi saattaa nousta istumaan, huutaa, itkeä ja olla levoton. Usein suositellaan, ettei lasta herätetä kohtauksen aikana. Lapset saavat kauhukohtauksia etenkin kuume- ja tulehdussairauksien yhteydessä tai rasittavan päivän jälkeen. Kohtaukset ovat pääosin ohimeneviä ja ne loppuvat lähes aina ennen puberteettia.