Endometrioosi
Endometrioosi lyhyesti
Endometrioosi on gynekologinen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella esimerkiksi munasarjoissa tai vatsakalvon pinnalla.
- Endometrioosille tyypillisiä oireita ovat muun muassa voimakkaat kuukautiskivut, alavatsakivut ja yhdyntäkivut. Endometrioosi voi aiheuttaa myös lapsettomuutta.
- Endometrioosia hoidetaan ehkäisy- tai muilla hormonivalmisteilla. Jos lääkehoidosta ei ole riittävää apua oireisiin, endometrioosipesäkkeitä voidaan poistaa tähystysleikkauksessa.
- Gynekologin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos sinulla on voimakkaita kuukautiskiertoon liittyviä tai arjessa häiritseviä lantion alueen kipuja.
Endometrioosi eli kohdunlimakalvon sirottumatauti
Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa myös kohdun ulkopuolella. Vaikka taudin syytä ei tunneta, siihen liittyy merkittävä perinnöllinen alttius. Äidillä tai sisarella todettu endometrioosi nostaa omaa sairastumisriskiä jopa seitsenkertaiseksi.
Endometrioosia esiintyy noin 10 prosentilla naisista. Sairauden ensimmäiset oireet saattavat ilmetä jo teini-iässä.
Endometrioosin oireet
Endometrioosipesäkkeet reagoivat kuukautiskierron hormonaalisiin muutoksiin ja voivat aiheuttaa erityisesti kuukautisten aikaan niukkaa verenvuotoa vatsaonteloon. Endometrioosin tyypillisin oire on kipu, joka alkaa tai voimistuu jo pari päivää ennen kuukautisia. Kipua voi olla myös ovulaation aikaan ja pitkin kuukautiskiertoa. Kivun paikka vaihtelee sen mukaan, missä muutoksia esiintyy. Endometrioosi voi olla myös oireeton.
- alavatsakipu, joka voi alkaa jo päiviä ennen kuukautisia ja jatkua vuodon ajan
- kuukautiskivut, joihin särkylääke ei auta
- yhdyntäkivut
- kipu virtsatessa
- ulostamiskipu
- vuotohäiriöt kuten tiputteluvuoto
- lapsettomuus
Endometrioosi saattaa hidastaa raskaaksi tulemista tai aiheuttaa lapsettomuutta. Valtaosa endometrioosia sairastavista naisista tulee kuitenkin raskaaksi ongelmitta. Mikäli endometrioosia sairastavan naisen raskaus ei ala puolen vuoden yrittämisen jälkeen, lisätutkimukset ovat tarpeen.
Endometrioosin toteaminen
Endometrioosi todetaan tyypillisten oireiden ja gynekologisen sisätutkimuksen perusteella. Endometrioosia voidaan epäillä, jos gynekologisessa tutkimuksessa tuntuu kipua ja arkuutta emättimessä, kohdussa, kohdun takapinnalla tai munasarjoissa. Gynekologinen ultraäänitutkimus auttaa toteamaan isoimmat pesäkkeet ja endometrioosin kohtuun liimaamat kudokset. Normaali ultraäänitutkimus ei kuitenkaan poissulje endometrioosin mahdollisuutta.
Joskus endometrioosin toteamiseksi voidaan tehdä magneettitutkimus tai vatsaontelon tähystysleikkaus eli laparoskopia. Magneettitutkimuksesta voi olla apua, jos epäillään syvää endometrioosia muualla kuin kohdun läheisyydessä. Diagnostista laparoskopiaa eli nukutuksessa tehtävää tähystysleikkausta käytettiin aiemmin endometrioosin toteamisessa, mutta nykyisin se on tarpeen endometrioosin toteamiseksi vain epätyypillisten tai huonosti hoitoon reagoivien oireiden takia. Jos laparoskopiaan päädytään, pyritään pesäkkeet samalla leikkaamaan.
Endometrioosi voidaan jakaa neljään eri muotoon:
- Pinnallinen vatsakalvon endometrioosi eli peritoneaalinen endometrioosi: pesäkkeet ovat pieniä muutoksia vatsakalvon pinnalla ja niitä ei havaita ultraäänitutkimuksella.
- Munasarjaendometrioosi: munasarjoissa on kystia eli endometrioomia, jotka on yleensä helppo havaita ultraäänitutkimuksella.
- Syvä endometrioosi: esiintyy emättimen ja peräsuolen välisessä tilassa tai suolen ja virtsarakon seinämässä. Muutokset ovat usein tunnettavissa gynekologisessa tutkimuksessa sekä ainakin osin havaittavissa ultraäänitutkimuksella.
- Kohtulihaksen endometrioosi eli adenomyoosi: todetaan ultraäänitutkimuksella.
Endometrioosin hoito
Endometrioosi on krooninen sairaus, mutta endometrioosipesäkkeiden kasvua ja kipuja on mahdollista hoitaa. Endometrioosia hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä, tavallisimmin ehkäisyvalmisteilla. Jos lääkkeet eivät auta, voidaan harkita endometrioosileikkausta.
Endometrioosin oireet voivat joskus myös rauhoittua itsestään. Endometrioosi rauhoittuu lähes poikkeuksetta viimeistään naisen tullessa vaihdevuosi-ikään. Vaihdevuosien aikana munasarjojen estrogeenituotanto vähenee, minkä seurauksena myös endometrioosin oireet usein helpottuvat.
Vaikea endometrioosikipu vaatii myös muuta tukihoitoa kuin lääkitystä tai leikkauksen. Lantionpohjan kipua hoidetaan kivun hoitoon perehtyneen fysioterapeutin toimesta. Endometrioosin moniammatillisen ryhmän palveluja tarjoavat vaikean endometrioosin hoitoon keskittyneet julkisen puolen sairaalat.
Gynekologisi ohjaa sinut tarvittaessa Terveystalosta lähetteellä endometrioositiimin hoitoon.
Lääkityksellä pyritään siihen, ettei kuukautisia tulisi ollenkaan. Hormonilääkityksellä eli esimerkiksi hormonikierukan tai ehkäisypillereiden avulla voidaan helpottaa endometrioosin oireita ja kasvua. Hormonilääkitys ei kuitenkaan sovi raskautta toivoville.
Jos ehkäisyvalmisteista ei ole apua, voidaan aloittaa hoito keltarauhashormoneilla tai hormonitoimintaa salpaavilla lääkkeillä.
Endometrioosin leikkaushoito voi tulla kyseeseen silloin, kun lääkkeet eivät auta endometrioosista aiheutuviin oireisiin. Lääkäri arvioi leikkaushoidon tarpeen aina tapauskohtaisesti. Leikkauksesta voi olla apua endometrioosin hoidossa esimerkiksi silloin, jos munasarjassa on endometrioosikysta tai jos syviin endometrioosipesäkkeisiin liittyy kipuja tai ulostamis- tai virtaamisvaivoja.
Leikkauksessa endometrioosipesäkkeet pyritään poistamaan tai tuhoamaan polttamalla. Kohtulihaksen endometrioosi eli adenomyoosi voi vaatia kohdunpoistoleikkauksen siinä vaiheessa, kun raskaus ei enää ole suunnitelmissa. Leikkauksen jälkeenkin tarvitaan tavallisesti hormonihoitoa. Kohdun ja munasarjojen poisto voi tulla kyseeseen silloin, jos potilas ei halua enää lapsia.
Milloin lääkäriin?
Mikäli sinulla on kuukautiskiertoon liittyviä ja arjessa häiritseviä kipuja, kannattaa varata aika gynekologin vastaanotolle.
Kirjaa ylös kuukautiskiertosi ja se, missä kierron vaiheessa kipuja esiintyy ja milloin ne ovat pahimmillaan. Kirjaa myös ylös käyttämäsi hormoni- ja ehkäisyvalmisteet ja niiden vaikutus kipuun. Kirjaa ylös, mitä kipulääkettä olet ottanut, milloin, kuinka paljon ja oliko siitä apua. Endometrioosi voidaan yleensä todeta näiden tietojen, gynekologisen sisätutkimuksen ja emättimen kautta tehtävän ultraäänitutkimuksen avulla. Hoitokokeilu hormonilääkkeillä varmistaa diagnoosin.