Tiedon hyödyntäminen mullistaa perusterveydenhuollon työtä

Tiedon systemaattinen hyödyntäminen on vielä lapsen kengissä julkisessa terveydenhuollossa. Potilasdataa tarkastelemalla voisi selvittää esimerkiksi suomalaisten kansansairauksien hoidon tasoa. Terveysaseman toimintadataa analysoimalla voisi tutkia nykyistä tarkemmin, toimiiko tapa, jolla palvelut tuotetaan.

”Väestön terveystietojen analysointi tulee muuttamaan perusterveydenhuollon työtä. Olemme tunnistaneet esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat, joiden lääkitys ei ole kunnossa. Luvut ovat pysäyttäviä,” ylilääkäri Emil Heinäaho sanoo.

Potilaat tunnistamalla lääkäri voi ehdottaa yksilöllistä hoitoarvioita ja siirtymistä optimaalisempaan hoitoon. Tehokas lääkehoito vähentäisi Heinäahon mukaan sydämen vajaatoiminnasta kärsivien potilaiden sairaalaan joutumisen riskiä 30-50 prosenttia. Sairauden arvioidut kustannukset ovat yli 400 miljoonaa euroa, joista suurin osa aiheutuu erikoissairaanhoidon kustannuksista.

”Panostamalla lääketieteellisesti tehokkaaseen hoitoon jo perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidon kuluja voisi säästyä miljoonia euroja. Lisäksi inhimillinen kärsimys vähenisi,” Heinäaho sanoo.

Sydämen vajaatoiminnan esiintyvyys lisääntyy jyrkästi iäkkäillä, joten odotettavissa on, että kustannukset kasvavat edelleen.

Toimintadataa seuraamalla selville hoidon pullonkaulat

Perusterveydenhuollon hoitotakuu tiukentuu vaiheittain vuosina 2023-2024. Tavoitteena on, että kiireettömään hoitoon pääsee nykyisen kolmen kuukauden sijaan seitsemässä päivässä loppuvuodesta 2024 lähtien. Hyvinvointialueet joutuvat pohtimaan, miten tavoitteeseen päästään.

”Perusterveydenhuollossa pitäisi pystyä selvittämään, mitkä ovat hoidon saatavuuden pullonkaulat. Jos terveysasemalle tulee päivässä sata puhelua, mikä on riittävä määrä henkilökuntaa vastaamaan?” Heinäaho kysyy.

Terveystalo seuraa säännöllisesti toimintadataa niillä terveysasemilla, joiden palvelut se tuottaa: mm. hoitoon pääsyn T3 -aikaa, henkilökunnan määrää ja resurssien käyttöä. Terveysasemilla on otettu mittausten perusteella käyttöön moniammatillinen työskentelytapa: hoitajat, lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset työskentelevät tiimissä, joka ratkoo yhdessä asiakkaan terveyshuolia. Näin potilaan asia voidaan ratkaista aiempaa useammin jo ensipuhelussa.

”Sairaanhoitaja voi yksin ratkaista 30 prosenttia hoidon tarpeesta. Kun mukaan otetaan lääkäri, ratkaisuaste nousee 60-70 prosenttiin. Tuottamaton työ vähenee, kun asiakas päätyy lääkärin lähivastaanotolle vain todellisessa tarpeessa ja valmistelevien tutkimusten jälkeen,” Heinäaho kuvailee.

T3 -lukujen seuraaminen ei riitä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vaatii säännöllistä raportointia vain kiireettömään hoitoon pääsyä mittaavasta T3 –ajasta. Terveystalon julkisten palveluiden ylilääkärin Emil Heinäahon mielestä pelkkää hoidon saatavuutta mittaamalla unohdetaan valtaosa terveysaseman työstä.

”Mielestäni pitäisi mitata myös hoidon jatkuvuutta. Jos käytössä olisi lisäksi keskeisten kansansairauksien hoitoa sekä alueen väestön päivystyspalveluiden käyttöä kuvaavat mittarit, terveysaseman toiminnasta saisi jo varsin hyvän kuvan.”

Hyvinvointialueilla tulee olemaan kirjo eri tavoin toimivia terveysasemia. Yhdellä terveysasemalla on hyvä näppituntuma, miten siellä toimitaan, toisella ei.

”Jos terveysasemien kesken tehtäisiin vertailua perustuen yhtenäisiin mittareihin, saataisiin selville, miten eri toimintamallit vaikuttavat terveysasemien toimintaan. Näin voitaisiin päästä yhdenvertaiseen hoitoon, johon sote-uudistus tähtää,” Heinäaho sanoo.

Lue kokemuksistamme julkisen terveydenhuollon kumppanina ja hyvinvointialueiden tarpeisiin suunnatuista digiratkaisuistamme.

Emil Heinäaho toimii Terveystalossa julkisten palveluiden ylilääkärinä.