Ahdistusaiheinen webinaari: kysymyksiä ja vastauksia

Onko aikaansaamattomuus yksi ahdistuksen oireista?
On tavallista, että ahdistunut saattaa vältellä sellaisiin tehtäviin tarttumista, jotka herättävät ahdistusta. Esimerkiksi opiskelija saattaa vältellä vaikeaa tehtävää, johon tarttuminen herättää ahdistusta: Suoriudunko? Joudunko arvostelluksi? Välttely voi nopeasti ja lyhytkestoisesti lievittää ahdistusta. Pitkäkestoisesti välttely kuitenkin helposti ylläpitää ja voimistaa ahdistusta. Jos tehtävät jäävät tekemättä, käy helpommin niin, että tulee kielteisesti arvostelluksi ja epävarmuus omasta suoriutumisesta voimistuu.

Mistä johtuu, että iän karttuessa myös positiiviset muutokset aiheuttavat selvästi enemmän ahdistusta kuin nuorempana?
Ajatukset ja tunteet saattavat "urautua" iän myötä, jolloin muutoksia voi olla hankalampi sietää. Kaikenlainen muutos - myös positiiviset muutokset – voivat olla stressitekijöitä. Toisaalta tämäkin on yksilöllistä – on myös mahdollista, että iän karttuessa muutosten sietäminen helpottuu.

Onko sairauksien pelko ahdistuneisuushäiriötä?
Ahdistuneisuus voi ilmetä erilaisina pelkoina. On myös normaalia pelätä sairastumista. Sairauden pelko eli hypokondria on elimellisoireinen psykiatrinen häiriö. Hypokondriasta on kyse silloin, kun ihminen pelkää häiritsevän voimakkaasti jotakin sairautta, jonka mahdollisuus on asianmukaisin lääketieteellisin tutkimuksin suljettu pois.

Onko normaalia, että verenpaineet nousevat ahdistuneena?
Ahdistuneisuus aktivoi autonomista hermostoa eli ahdistuneena elimistö on "stressitilassa". Tällöin syketaso ja verenpaine saattavat nousta.

Mitä oikeastaan tapahtuu kehossa silloin, kun ahdistus tuntuu fyysisenä oireena? Miten kipu tai tuntemus syntyy?
Ahdistus saattaa herkistää aistimuksia, jolloin esimerkiksi kipu voi tuntua voimakkaampana kuin muulloin. Elimistö reagoi ahdistukseen aktivoitumalla, ja hermoston "lisäkierrokset" voivat tuntua kehossakin. Esimerkiksi lihasjännityksen lisääntyminen voi laukaista jännityspäänsäryn. Ahdistus tuntuu kaikkialla.

Mitä pitkään jatkunut ahdistuneisuus aiheuttaa elimistössämme?
Pitkään jatkunut ahdistuneisuus on kuormittavaa ja verottaa jaksamista. Samalla on tärkeä muistaa, että ahdistus ei ole tunteena sinänsä vaarallinen tai haitallinen. Ahdistuksen tunteella on aaltoileva kaari. Ahdistus nousee, sitten se on, ja tämän jälkeen se alkaa laskea. On tärkeää, että ahdistuksen kanssa ei jää yksin. Ahdistukseen on saatavilla apua.

Kuinka pitkään esimerkiksi vapina voi kestää yhtäjaksoisesti viikoissa? Vapinan voimakkuus vaihtelee päivittäin käsissä ja säärissä.
Vapina voi olla ahdistuksen oire esimerkiksi paniikkikohtauksen aikana, tai jos jännittää sosiaalisia tilanteita. Jos vapina on pitkäkestoista ja jatkuvaa tai lähes jatkuvaa, on syytä hakeutua lääkäriin muiden mahdollisten syytekijöiden poissulkemiseksi.

Voiko ahdistuneisuus nostaa kuumeilua, esim. 37,5 astetta? 
On mahdollista, että ahdistus tai stressi voivat nostaa elimistön lämpötilaa väliaikaisesti. Tällainen reagointi ei ilmeisesti kuitenkaan ole kovin yleistä.

Voivatko traumat alitajuisesti ahdistaa? 
Ahdistus rakentuu mielen sisäisenä kokemuksena yksilöllisesti. Ahdistuksen taustalla saattaa olla turvattomuuden kokemuksia tai eriasteisesti traumaattisia kokemuksia. Traumaattiset kokemukset voivat laukaista ahdistusta esimerkiksi tilanteissa, jotka muistuttavat aiemmasta kokemuksesta. Esimerkiksi traumaattisesta tilanteesta muistuttavat äänet, hajut tai maut voivat herättää ahdistusta myös silloin, kun tilanne on turvallinen. Ahdistuksen hoidossa pyritään erottamaan se, milloin ihmisen kokema uhka on todellinen havainto ympäristöstä, ja milloin enemmänkin oman mielen tuottama kokemus.  

Voisitteko kertoa ahdistuneisuuden psykosomaattisista oireista, kuten kurkun ja nielemisen ongelmista? 
Palan tunne kurkussa on tyypillinen ahdistuksen oire. Ahdistus voi tyypillisesti tuntua erilaisina oireina: möykkynä vatsassa, hikoiluna, rinnan alueella paineen tunteena, itkuherkkyytenä, unettomuutena ja vapinana. Samojen oireiden taustalla voi olla myös fyysisiä taustatekijöitä. Jos omat oireet huolestuttavat, voi hakeutua lääkärin arvioon.

Mistä syntyy tunne, että kaikesta pitää selvitä yksin? Miksi pitää tuntea, että kaikki on omaa syytä? 
Ahdistuksen taustalla voi olla uskomuksia, kuten "minun pitää selviytyä kaikissa tilanteissa yksin" tai "kaikki on omaa syytäni". On mahdollista, että tällaiset uskomukset ovat perua aiemmasta elämänhistoriasta ja oppimiskokemuksista. Toisaalta ahdistus tunteena kaventaa ja yksinkertaistaa ajattelu- ja huomiokykyä.  Ahdistus voi ohjata ihmisen ajattelusta mustavalkoiseen suuntaan ja asiat saattavat näyttäytyä vaihtoehdottomina. "Kaikki", "ei koskaan" ja "aina" ovat silloin tyypillisiä ajatuksia. Mustavalkoisuus ja vaihtoehdottomuus puolestaan voivat voimistaa ahdistusta. Onkin hyvä pysähtyä uudelleenarvioimaan ajatuksiaan. Uusien näkökulmien löytäminen usein helpottaa ahdistusta. 

Ahdistukseni tuntuu "möykkynä" vatsassa, onko tämä tyypillinen oire? 
Ahdistus voi tuntua missä kohtaa kehoa tahansa. Aika moni kokee ahdistuksen tuntuvan nimenomaan vatsan alueella!

Onko yöhikoilu ahdistuksen oire? 
Yöllinen hikoilu voi olla ahdistuksen oire, mutta sille voi olla muitakin syitä. Hikoilu voi lisääntyä esimerkiksi monien lääkkeiden haittavaikutuksena.

Mistä voi tietää, että esimerkiksi rintakipu on ahdistusta eikä sydänkohtaus? 
Etenkin paniikkikohtauksen tullessa ensi kertaa on syytä tehdä huolellinen fyysisen terveydentilan kartoitus. Vasta kun muut mahdolliset syyt, kuten sydänkohtaus, on suljettu pois, voidaan tehdä paniikkikohtauksen diagnoosi. Jos kohtauksia tulee toistuvasti, useimmat oppivat tunnistamaan paniikkikohtauksen oireet. 

Miten erottaa vaihdevuosiin mahdollisesti liittyvä oireilu ja ahdistus: yöllinen hikoilu, ahdistava olo ja ajatukset? 
Jos oireilun alkamisella on selvä ajallinen yhteys vaihdevuosiin, niin vaihdevuodet on todennäköinen syy, etenkin jos elämän aikana aiemmin ei ole ollut ihmeemmin ahdistusoireilua. Varsinaiset ahdistuneisuushäiriöt, kuten paniikkihäiriö, puhkeavat yleensä nuorilla aikuisilla.

Onko itkuherkkyys ahdistuneisuuden oire? 
Tunneherkkyys vaihtelee ihmisten välillä – toiset ovat herkempiä kuin toiset, eli kyseessä voi olla normaali ilmiö, luonteenpiirre. Jos itkuherkkyydessä on tapahtunut muutos, eli ennen ei ole ollut erityisen herkkä, mutta nyt on, kyse voi olla masennusoireesta, etenkin jos herkkyyteen yhdistyy surun tai alakuloisuuden tunnetta. Yleensä itkuisuus ja surullinen olo liittyvät enemmän masennuksen kuin ahdistukseen. 

Onko se ahdistusta, jos vähänkin herkät kohtaukset elokuvissa tai missä ikinä saa heti kyynelet vuotamaan? (Myöhemmin miettien ihan naurettavatkin tilanteet)
Tämänkaltainen tunneherkkyys on yleensä pikemminkin luonteenpiirre kuin oire ahdistuksesta, eli siitä ei tarvitse olla huolissaan!

Miten voi erottaa paniikkikohtauksen ahdistuskohtauksesta? Olisiko hoito näissä erilainen?
Ahdistuskohtausta kutsutaan paniikkikohtaukseksi silloin kun se on odottamaton ja yllättävä, eli tulee "kuin salama kirkkaalta taivaalta" tilanteessa, jossa ei edeltävästi ole ollut ahdistusta. Paniikkikohtaus on siis ahdistuskohtaus, mutta kaikki ahdistuskohtaukset eivät ole paniikkikohtauksia!

Miten stressin ja ahdistuksen erottaa? Onko edes tarpeen erottaa koska hoitokeinot ovat osin samat.
Ahdistus voi olla seurausta stressistä, siinä mielessä kyse on vähän eri asioista. Kun ahdistaa, on hyvä miettiä, löytyykö sille syytä – esimerkiksi työstressiä tai muuta vastaavaa. Elimistö reagoi samalla tavalla niin stressiin kuin ahdistukseenkin, eli autonomisen hermoston vireystila nousee. Siinä mielessä stressi ja ahdistus ovat samanlaisia.

Mitä jos en oikein tunnista ahdistusta? On vain epämääräisesti paha olla, onko se ahdistusta?
Epämääräinen paha olo voi olla ahdistusta, mutta se voi olla myös esimerkiksi surua tai masennusta. Aina tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen ei ole helppoa, mutta sitä voi harjoitella, esimerkiksi psykoterapiassa.

Mitä jos ahdistus tuntuu lähes fyysisenä kipuna, ei niinkään pelkona? Onko se ahdistusta?
Ahdistus aiheuttaa elimistössä samanlaisen fysiologisen reaktion kuin pelko, mutta ahdistukseen ei välttämättä liity pelkoa. Ahdistuksen tunne voi tuntua henkisenä tuskana tai jopa fyysisinä oireina.

Miten voisi lähteä oppimaan ahdistuksen tunnistamista, jos sitä ei oikein osaa tunnistaa?
Aina tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen ei ole helppoa, mutta sitä voi harjoitella, esimerkiksi psykoterapiassa.

Entä jos ahdistus ei liity tulevaan, vaan on jatkuva paha olo ja menneet ikävät tapahtumat pyörivät mielessä lakkaamatta? Onko tämä ahdistusta ja mitä sille voi tehdä?
Menneiden tapahtumien pyöriminen mielessä jatkuvasti liittyy yleensä enemmän masennukseen kuin ahdistukseen.

Jos ei pelkää mitään, mutta on tuskainen olo henkisesti, onko se ahdistusta?
Ahdistus aiheuttaa elimistössä samanlaisen fysiologisen reaktion kuin pelko, mutta ahdistukseen ei välttämättä liity pelkoa. Ahdistuksen tunne voi tuntua henkisenä tuskana tai jopa fyysisinä oireina.

Mitä hoito maksaa, esimerkiksi 10 terapiakäyntiä?
Psykoterapeutit hinnoittelevat itse yksityisasiakkaiden psykoterapiakäynnit. Yksi psykoterapiakäynti maksaa noin 100–140 € riippuen alueesta ja asiantuntijasta. 10 käyntiä maksaa noin 1000–1400 €. 10–20 psykoterapiakäyntiä on monelle riittävä ja hyvä ahdistuksen hoito. Joskus hyvä hoitotulos saadaan lyhyemmässäkin ajassa. Joskus tarvitaan pitkää kuntoutuspsykoterapiaa (1–3 v.), johon voi tietyin edellytyksin saada Kelan myöntämää tukea. Kuntoutuspsykoterapiasta Kela korvaa 57,60 €/käyntikerta aikuisten yksilöpsykoterapiassa. Työterveyden lyhytpsykoterapian maksaa työnantaja osana työterveyshuoltoa.

Mitä tehdä, jos kynnys lähteä lääkäriin ahdistuksen takia on korkea? Vaikka se häiritsee jo pahasti normaalia elämää ja työntekoa. Onko väärin pelätä diagnoosia ja sitä, että töissä tulee tämä esimerkiksi esimiesten tietoon.
Diagnoosissa sinänsä ei ole pelättävää – diagnoosi helpottaa ymmärtämään mistä on kyse ja auttaa oikean hoitomuodon löytämisessä.

Mitä tehdä, kun ei pysty poistumaan kotoa eikä puhumaan puhelimessa, kun ahdistus estää kaiken kanssakäymisen ihmisten kanssa? Eli ei pysty edes hakemaan apua.
Kiitos rohkeudesta tässä yhteydenotossa. Se on tärkeä ensimmäinen askel. Olisiko ketään läheistä tai sukulaista, jolta voisi pyytää apua? Läheinen tarvittaessa voi tulla saattajaksi mukaan vastaanotolle. Jos työterveyssopimukseesi kuuluu Mielen chat -palvelu, voit asioida chatin välityksellä nimettömästi. Monet, joiden on vaikea ahdistuksen vuoksi mennä vastaanotolle, kokevat videovastaanoton helpommaksi. Jos kaikenlainen vuorovaikutus tuntuu mahdottomalta, voisi yrittää tutustua itseapukirjallisuuteen, esimerkiksi "Vapaaksi ahdistuksesta" -nimiseen kirjaan. Ahdistukseen on mahdollista saada apua.

Voiko ahdistus "levitä" eri osa-alueille elämässä, kuten ensin työpaikalla työasioista ja sitten pikkuhiljaa vapaa aikaan to do -listana? Mikä neuvoksi, jos näin käy? Pitääkö hakea heti apua, kun tuntee, että alkaa joku osa-alue ahdistamaan? Saako/pitääkö kierteen alku katkaista?
Työkuormitus voi olla ahdistuksen laukaiseva ja sitä ylläpitävä tekijä. Ahdistus saattaa levitä myös muille elämän osa-alueille. Ahdistusta voisi ajatella merkkinä siitä, että jokin asia kuormittaa ehkä liikaa, ja silloin kannattaa pohtia ahdistuksen mahdollista syytä.

Voiko Terveystalosta varata etätapaamisia tai chattitapaamisia psykologille?
Jos työterveyssopimukseesi kuuluvat Mielen chat ja Mielen sparri –palvelut, voit ottaa ensiksi yhteyttä Mielen chatin digihoitajaan hoidon tarpeen arvioita ja ajanvarausta varten. Tarvittaessa ajanvaraus voidaan tehdä Mielen sparri -palveluun, jossa psykologi tai psykoterapeutti tapaa etäyhteyden välityksellä asiakasta 1–5 kertaa. Itsemaksavat asiakkaat voivat varata aikaa psykologin etä- ja puhelinvastaanotolle ilman lähetettä.

Miten auttaa ahdistunutta tai masentunutta läheistä, joka ei kuitenkaan halua puhua ahdistuksestaan muille? Kuitenkin käyttää esimerkiksi ahdistuslääkkeitä.
Läheiseltä voi kysyä, voiko olla jotenkin avuksi ja voi ilmaista, että on valmis olemaan tukena ja kuuntelevana korvana, jos toinen tarvitsee. On kuitenkin myös hyvä välttää tungettelemista ja kunnioittaa sitä, jos toinen ei koe halua puhua ahdistuksestaan.

Missä vaiheessa apua kannattaisi lähteä hakemaan? 
Apua kannattaa hakea aina, kun tuntuu, ettei itse pärjää oireiden kanssa tai jos oireet alkavat heikentää toimintakykyä.

Millainen ennuste on pitkäaikaisella yleistyneellä ahdistuneisuushäiriöllä reilu 50-v. ihmisellä? Terapiaa on saatu ja mielialalääkitys menee. Onko odotetavissa, että oireet jatkuvat vanhuuteen asti. Lievenevätkö yleensä vai pahenevat?
Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön kulku on yleensä aaltoileva. Oireet saattavat väistyä, mutta niillä on myös taipumus palata. Hoidolla on usein myönteinen vaikutus ennusteeseen ja iän myötä oireet saattavat jossain määrin lieventyä tai oireiden kanssa tuntuu olevan helpompi pärjätä.

Mitä jos ei saa ahdistukselta nukuttua, eikä ole läheistä kenelle puhua?
Apua kannattaa lähteä hakemaan, jos ahdistuksen kanssa ei pärjää tai ahdistus alkaa heikentää toimintakykyä.

Could you answer in Engish for your international customers about ways to naturally reduce anxiety (before we book an appointment with a professional)? Such as exercise, music, breathing, meditation, what else?
Your list actually includes many of the most important ways to reduce stress & anxiety. First, you should look at possible causes of anxiety; are you stressed? What stresses you; work, financial problems etc? If you can pinpoint a reason for your anxiety, consider whether it is something that you can change to reduce anxiety. If you can not influence the reason of the anxiety, or there does not seem to be any reason for your feelings, you should find a way to stand the anxiety. If the anxiety is continuous, or generalized, you could try using a "worry moment" to limit the anxiety. There are of course individual differences, so you should experiment with different ways to distract your mind away from the anxiety – what works for You? Going out for a walk, reading your favourite book or listening to your favourite artist, taking a brief moment to meditate, washing the dishes or cleaning your living room – if it works for you, use it!

Kuinka tulisi toimia, jos illalla nukkumaan mennessä ja yöllä tulee ahdistus asiasta, jonka päivällä pystyy käsittelemään?
Öisin mieltä painavat asiat saattavat nousta mieleen aika herkästi, vaikka yöaika hyvin harvoin on kovin otollista ongelmien ratkaisemiseksi. Jos asioiden pohtiminen yöllä tuntuu kuormittavalta, asioiden käsittelemistä mielessä voi tietoisesti pyrkiä siirtämään ja rajaamaan päivään. Levännyt mieli löytää helpommin näkökulmia ja voimavaroja vaikeiden asioiden käsittelyyn.

Jos noin 50 % ahdistuksiin voi toimia lääkkeet, mikä toimii siihen toiseen 50 %? Pystyykö lääkehoitoa jotenkin ennakoimaan tai välttämään?
Hoitomuoto valitaan aina yksilöllisesti, mahdollisia ovat esimerkiksi psykoterapia, lääkehoito tai niiden yhdistäminen.

Olisiko lisää konkreettisia neuvoja ahdistuksesta selviytymiseen, kun katastrofiajattelu kytkeytyy päälle? Entä miten reagoida, kun läheiset moittivat siitä, että pelkää ja ahdistuu usein?
Ensimmäinen askel on se, että tunnistaa katastrofiajatukset. Sen jälkeen voi pyrkiä tunnistamaan erilaisia vaihtoehtoisia näkymiä tilanteeseen. Mitä pahimmillaan tapahtuisi? Entä mitä parhaimmillaan voisi tapahtua? Entä mikä olisi neutraali vaihtoehto? Mikä vaihtoehto olisi todennäköisin? Mitä mahdollisuuksia olisi selviytyä vaikeista tilanteista? Tilanteessa voi pyrkiä kehollisesti rauhoittamaan itseään, esimerkiksi hengittämällä hitaasti ja syvään. Ahdistuksen tunteet tarttuvat ja liiallinen huolestuneisuus voi kuormittaa läheisiä ihmissuhteita. Onkin tärkeää, että ahdistunut pyrkii itse säätelemään tunnetta siten, että ahdistus ei kohtuuttomasti kuormittaisi läheisiä ihmissuhteita. Samalla on hyvä muistaa, että ahdistus kertoo vaikeudesta säädellä tunteita, ja ihminen tarvitsee tukea tunteiden säätelyyn toisilta ihmisiltä läpi elämänsä. Läheisten moittiva suhtautuminen saattaa jopa pahentaa ahdistusta. Läheisiä voi kiittää ymmärtävästä ja lohduttavasta suhtautumistavasta.

Aika monella läheisellä on ns. kaamosmasennus. Se otetaan vakavasti ja siitä voi rauhassa puhua esimerkiksi työyhteisössä. Miksi kevätahdistusta ei oteta vakavasti, vaikka voimat ovat todella loppu ja olo jatkuvasti erittäin ahdistava?
Kevätahdistus ei ole niin yleisesti tunnettu kuin kaamosmasennus, mutta se on silti todellinen ilmiö. Keväistä masennus- ja ahdistusoireilua saattaa pahentaa juuri tämä ristiriita – valon määrän lisääntyessä ja luonnon herätessä oletetaan, että ihmismielenkin pitäisi puhjeta kukoistukseen. Kun näin ei olekaan ja tätä pitää vielä yrittää vakuutella muille, se vie voimia entisestään. Apua kannattaa hakea – älä jää yksin kärsimään!

Luokitellaan OCD vielä ahdistuneisuushäiriöihin?
Pakko-oireinen häiriö eli OCD ei enää uusimmassa luokituksessa kuulu ahdistuneisuushäiriöihin, vaan OCD ja sen kaltaiset häiriöt (joihin luokitellaan mm. Karvojennyppimishäiriö) muodostavat oman diagnostisen ryhmänsä.

Voiko ahdistus johtaa masennukseen?
Ahdistus voi johtaa masennukseen – samalla ihmisellä voi olla sekä ahdistushäiriö että depressio.

Milloin on syytä epäillä kilpirauhasesta johtuvaa ahdistusta? Onko se kilpirauhasen vajaatoimintaan vai liikatoimintaan liittyvää?
Yleisimmin ahdistus ehkä liittyy kilpirauhasen liikatoimintaan, kun taas kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy useammin masennusta. Tämä ei kuitenkaan ole mikään ehdoton sääntö ja siitä on paljon poikkeuksia. Kilpirauhasen toimintahäiriön oireiden erottaminen psyykkisten sairauksien oireista ei aina ole helppoa, tästä syystä kilpirauhasen toimintakokeet on usein syytä tarkistaa.

Voitteko kertoa mielialahäiriöiden kroonistumisesta?
Mikäli oireita ei tunnisteta / hoideta, on vaarana niiden pitkittyminen eli kroonistuminen. Mitä pidempään masennusoireet ovat jatkuneet, sitä haastavampaa niiden tehokas hoitaminen on. Ja tietysti pitkään jatkuvat oireet aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä.

Ahdistus, masennus ja paniikkihäiriö - Voitteko kertoa näiden erot ja miten ne toisistaan?
Ahdistus ja masennus ovat tunnetiloja, jotka sinänsä kuuluvat normaaliin elämään aika ajoin – ahdistus on murehtimista, huolta tulevasta (ilman selvää syytä), masennus taas menneiden märehtimistä, surua ilman selvää syytä.

Paniikkihäiriö on ahdistuneisuushäiriö, jonka oireena ovat toistuvat paniikkikohtaukset ja niihin liittyvä välttämiskäyttäytyminen tai uusien paniikkikohtausten pelko.

Kuinka usein ahdistuneisuus kulkee käsikädessä muiden (neuro)psykologisten ongelmien kanssa, esim. ADHD, masennus, autismi?
Ahdistuneisuushäiriöt esiintyvät hyvin usein samanaikaisesti erityisesti depression ja ADHD:n kanssa (30–50 %).

Jos minulla on omaan lääkitykseen liittyviä kysymyksiä (esim. reseptin muuttaminen, annoskoot), kenen puoleen kääntyä?
Lääkehoidosta vastaa lääkäri, eli ensisijaisesti kannattaa ottaa yhteyttä lääkkeen määränneeseen lääkäriin.

Voivatko lääkkeet aiheuttaa tai pahentaa ahdistusta?
Kaikki lääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia. Jotkut lääkkeet voivat etenkin hoidon alkuvaiheessa lisätä ahdistusta. Yleisin ahdistusta pahentava aine Suomessa taitaa olla kofeiini.

Milloin kannattaa turvautua lääkehoitoon ahdistuneisuushäiriön kanssa?
Lääkehoidon aloittamisesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Hoito on aina kokonaisuus, ja lääkehoito voi olla osana tätä kokonaisuutta.

Kysymys koskee ahdistusta ja päihteiden käyttöä. Julkisella puolella ei käsittääkseni voi saada apua, jos ei ensin lopeta päihteiden käyttöä. Miten yksityisellä puolella?
Päihteiden väärinkäyttö voi aiheuttaa ja pahentaa ahdistusta, ja tällöin ahdistuksen hoidosta ei välttämättä ole apua. Hoitosuunnitelmassa tulee huomioida kaikki todetut mielenterveyden häiriöt, mukaan lukien päihdehäiriö.

Vaikuttaako nuuskankäyttö ahdistukseen?
Nuuskaaminen voi pahentaa ahdistusta.

Kuinka usein yleistynyt ahdistuneisuushäiriö vaatii lääkityksen, tarvitaanko lääkitystä?
Hoitomuoto valitaan yksilöllisesti – joskus psykososiaaliset hoitomuodot, kuten psykoterapia, ovat riittäviä, joskus tarvitaan lääkehoitoa ja joissain tapauksissa molempia.

Onko pitkäaikaisesta mielialalääkkeiden käytöstä jotain haittaa (esim. useita vuosia putkeen)?
Nykytiedon mukaan lääkkeet ovat turvallisia myös pitkäaikaisessa käytössä.

Jos on käyttänyt vuosia mielialalääkkeitä, miten niistä olisi helpointa päästä eroon? Voiko pärjätä ilman lääkitystä?
Lääkityksen lopettamisesta tulee keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

Kuinka moni työikäisistä tuntee ahdistusta? Onko ikäluokissa jotain eroja? Missä iässä podetaan eniten?
Lähes kaikki ihmiset kokevat jonkinlaista ahdistusta elämänsä aikana. Jopa viidesosalla ihmisistä on elämänsä aikana paniikkikohtaus, mikä ei siis tarkoita samaa kuin paniikkihäiriö. Ahdistuneisuushäiriöiden (kuten paniikkihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuus) elämänaikainen esiintyvyys on noin 2–3 %. Yleisimpiä ahdistuneisuushäiriöt ovat nuorilla ja nuorilla aikuisilla.

Jos on käynyt jokin traumaattinen tapahtuma, josta on seurannut shokki, masennus ja ahdistus, voiko shokki estää tekemästä surutyötä ja ahdistuksen käsittelyä?
Sokkivaihe on normaali ensireaktio traumaattisessa tilanteessa. Sokkivaiheessa mieli keskittyy suojaamaan itseään eikä pysty käsittelemään tapahtunutta, sen aika tulee vasta myöhemmin.

Miten voisi auttaa opiskelevaa jälkikasvuaan, joka tuntuu olevan ahdistuskierteessä? 
Jos hän on itse halukas asioita selvittelemään, niin muutamakin käynti psykologilla tai psykoterapeutilla voisi lisätä ymmärrystä mistä on kyse.

Voitteko kertoa pakkoajatuksista? Mitä niillä tarkoitetaan?
Pakkoajatus on mieleen työntyvä, epämiellyttävän tuntuinen ja usein ahdistusta aiheuttava ajatus. Esimerkiksi ajatus siitä, että tekisi pahaa jollekulle toiselle, vaikkei oikeasti haluakaan. Myös "bakteerikammo" on esimerkki pakkoajatuksista. Pakkoajatuksista ja -toiminnoista löytyy lisätietoa esimerkiksi suomalaisesta kirjasta "OCD ja pakko-oireet".

Mitä voidaan pitää vielä normaalina ahdistuksena ajallisesti tarkasteltuna? Esimerkiksi kerran päivässä vai kerran viikossa?
Tällaista aikarajaa ei oikein voi asettaa, koska ahdistuksen kokemus ja sen aiheuttama haitta on niin yksilöllistä.

Mikä olisi paras tapa käsitellä koronaan liittyviä pelkoja? Milloin ahdistus ei ole enää normaalia?
Korona-aika on lisännyt epävarmuutta tulevasta ja ahdistusta hyvin monissa ihmisissä, mikä on sinänsä hyvin ymmärrettävää ja jopa "normaalia". Jos ahdistus tuntuu sietämättömältä tai jos ahdistus alkaa heikentää arjen toimintakykyä, olisi hyvä ottaa yhteys asiantuntijaan.

Onko ahdistus enemmän tunnollisten ihmisten vaiva eikä huolettomien ihmisten riesa? Pitäisikö opetella olemaan murehtimatta liikaa asioita?
Persoonallisuudenpiirteistä kielteisillä tunteilla reagointi ja korostunut estyneisyys altistavat varsinaisten ahdistuneisuushäiriöiden kehittymiselle. Tunnolliset ihmiset pohtivat tai murehtivat asioita enemmän, mikä voi olla hyödyllinenkin piirre!