Yhdenvertainen työelämä lisää sujuvuutta, työtehoa ja sitoutuneisuutta
Työn äärellä vietetään iso osa elämästä ja tasa-arvo ja yhdenvertaisuus töissä on siksi erityisen tärkeää. Tuomme koko potentiaalimme töihin vain, jos koemme olevamme turvallisessa ympäristössä ja että töissä saa olla kokonainen oma itsensä. Jos arjessa kokee joutuvansa piilottelemaan itseään se nakertaa myös jaksamista. Yhdenvertaisuudella ja monimuotoisuudella ja näiden edistämisellä on näin suora yhteys henkilöstön hyvinvointiin, suoritukseen, organisaation maineeseen ja tulokseen sekä työnantajakuvaan. Terveystalon työterveyspsykologi Anu Harjumaaskola kertoo, millaisilla teoilla työyhteisöissä voidaan varmistaa ja vaalia yhdenvertaisuutta.
Yhdenvertaisuus on yhteiskunnassamme, suomalaisessa työelämässä sekä yhä laajemmin myös globaalisti lähtökohtana yhteistyölle. Monessa organisaatiossa yhdenvertaisuuskysymyksiä on arvioitu aikaan sidonnaisesti ja aikaisempina vuosikymmeninä keskitytty muun muassa sukupuolten tasa-arvoon, ikäsyrjintään ja etnisiin kysymyksiin.
– Parhaillaan olemme kehitysmatkalla omaksumassa ja ottamassa haltuun moninaisuuteen liittyviä kysymyksiä, joiden voi tulevaisuudessa odottaa olevan yhtä arkipäiväisiä ja itsestään selviä asioita kuin ympäristövastuuseen liittyvät kysymykset tänä päivänä, Harjumaaskola sanoo.
Työssään työterveyspsykologina Harjumaaskola on huomannut, että viime aikoina sukupuolisensitiivisyyden, moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden saralla on tapahtunut paljon edistystä ja esimerkiksi turvallisen tilan konsepti näkyy yhä useammin erinäisissä tapahtumissa ja kohtaamispaikoissa. Samoin monessa työyhteisössä sukupuolineutraali terminologia huomioidaan paremmin ja tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat on päivitetty kattamaan myös sukupuolen moninaisuuden käsite.
– Enenevässä määrin organisaatioiden toimintaympäristö ja asiakaskunta edellyttävät moninaisuuden huomioimista. Yritykset eivät voi ulospäin antaa tällaista asiakaslupausta ennen kuin sama lupaus on annettu henkilöstölle. Esimerkiksi, jos ravintola lupaa asiakkailleen olla turvallinen tila, täytyy sen uskottavuuden nimissä olla sitä samaa myös henkilöstölleen, Harjumaaskola kertoo.
Yhteiskunnassa on vielä havaittavissa rakenteellista epätasa-arvoa ylläpitäviä säädöksiä ja käytänteitä, joita on hankala tunnistaa, jos ne eivät kosketa omaa arkea. Esimerkiksi translaki määrittää ihmiselle sen mikä elämässä on mahdollista ja mikä ei. Organisaatioissa voi olla vastaavia rajoitteita ja reunaehtoja, jotka sulkevat joitain henkilöitä toiminnan ulkopuolelle, vaikka tämä ei olisi tarkoitus. Muutosmatkalla yhdenvertaiseksi organisaatioksi työnantajan vastuulla on moninaisuutta kunnioittavan tahtotilan osoittaminen, sekä sen normittaminen kuinka menetellään, jos toimitaan vastoin tahtotilaa.
– Normien määrittäminen kannattaa, sillä niissä työpaikoissa, missä kaikki jo perehdytysvaiheessa omaksuvat vuorovaikutuksen pelisäännöt ja yhteisen toimintamallin epäasiallisen käyttäytymisen ja häirinnän tilanteisiin, on tunnetusti havaittu olevan muita organisaatioita vähemmän epäasiallista käyttäytymistä, Harjumaaskola valottaa.
Yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen kannattaa, sillä se vahvistaa yksilöiden työkykyä, työmotivaatiota ja sitoutumista organisaatioon.
– Jokaisella työntekijällä on työssänsä tarve tulla kohdelluksi reilusti ja oikeudenmukaisesti ja kokea työpaikka turvalliseksi. Näin työelämän psyykkinen kuormitus pysyy hallinnassa ja onnistutaan ehkäisemään haitallista stressiä, mikä pitkäkestoisena altistaa työuupumukselle ja sairastumiselle, Harjumaaskola kertoo.
Sanoilla luomme maailman
Yhdenvertaisen työyhteisön rakennuspalikoina toimii oikea asenne – halu oppia, tietoisuus omasta tahattomastakin toiminnasta ja ymmärrys moninaisuudesta. Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi työympäristöissä tulisi pelkän velvoitteet täyttävän toiminnan lisäksi kiinnittää huomioita puhuttuun kieleen ja sanoitusten käytäntöön viemiseen.
1) Älä oleta muuta kuin moninaisuutta
Me kaikki ihmiset olemme ainutlaatuisia yksilöitä. Puhe seksuaalivähemmistöistä pitää sisällään tahattomasti oletuksen enemmistön olemassaolosta. Todellisuudessa jokainen meistä kuuluu johonkin vähemmistöön, joten on yhdenvertaisempaa puhua moninaisuudesta.
2) Ota terminologia haltuun
Kaikkein ratkaisevinta on myönteinen ja kiinnostunut suhtautuminen oppimiseen. Tutustu Setan sivuilta löytyvään sateenkaarisanastoon ja opi lisää moninaisuudesta ja turvallisesta ja sukupuolisensitiivisestä terminologiasta.
3) Tutki omaa puhettasi ja tee siitä yhdenvertaista
Usein puhuttu kieli voi tiedostamattomasti olla asenteellisesti latautunutta, joten tutki omaa kieltäsi ja mieti kuinka sanoittaisit asiat yhdenvertaisemmin. Mieti esimerkiksi onko teillä työpaikka, jossa sallitaan ja suvaitaan erilaisuutta. Erilaisuuden hyväksyminen pitää sisällään ajatuksen, että jokainen meistä ei olisi ainutlaatuinen yksilö. On yhdenvertaisempaa linjata, että teillä on työpaikka, jossa arvostetaan moninaisuutta.
4) Vie moninaisuutta arvostavat sanoitukset käytäntöön
Sanoitukset ja julkilausumat tulisi näkyä käytännön valintoina kuten esimerkiksi sukupuolineutraaleina tiloina ja mahdollisuutena määrittää sukupuoli itse eri kyselyissä ja lomakkeissa. Erityisesti kaikilla aloilla, joissa kohdataan ihmisiä, olisi hyvä kouluttaa omaa henkilöstöä huomioimaan moninaisuus kohtaamisissa ja sopia yhteisesti sukupuolineutraaleiden termien käytöstä.
Harjumaaskolan mukaan on pääasia, että organisaatioissa herätään aiheeseen ja lähdetään omien voimavarojen mukaisesti matkalle kohti moninaista ja hyvinvoivaa työyhteisöä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ylläpitämiseksi on tehtävä jatkuvasti työtä, sillä sellaiset organisaatiot, joita ei kehitetä, taantuvat.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Terveystalolle tunnustus monimuotoisuudesta
Kestävän kehityksen konsultointiyritys Impaktly analysoi pohjoismaisten pörssiyritysten ylimmän johdon monimuotoisuutta Nordic Business Diversity Index 2025 -tutkimusraportissaan. Tutkimuksen mukaan Terveystalo oli Suomen kolmanneksi monimuotoisin organisaatio keskisuurten yritysten sarjassa. Tutkimuksessa oli mukana yli 840 yritystä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.