Voimia ja joustavaa mieltä arkeen kriisin keskellä
Nykyinen tilanne Ukrainassa koskettaa koko maailmaa ja etsimme jokainen tapaa auttaa, elää tässä hetkessä, käsitellä vaikeita tunteita ja tilanteita, sekä ylläpitää mahdollisimman mielekästä arkea.
On monenlaisia keinoja helpottaa oloa ja auttaa jaksamaan:
1) Tilaa kaikenlaisille tunteille ja ajatuksille
Jokainen reagoi poikkeukselliseen tilanteeseen hyvin yksilöllisellä tavalla. Onkin tärkeä antaa tilaa ja ymmärrystä sekä omille että toisen tunteille ja pohdinnoille. Ei ole yhtä oikeaa tapaa kokea tällainen tilanne. Tunteet voivat olla voimakkaita ja vaihtelevia, ole lempeä itselleni niiden keskellä. On tärkeä antaa itselle ja myös toiselle lupa puhua mieltä vaivaavista asioista, mutta on myös hyvä puhua muistakin asioista, etteivät sota-aiheet täytä koko päivää.
2) Panosta arkirutiineihin
Mahdollisimman normaalin arjen eläminen kriisin keskellä luo turvallisuutta ja ennustettavuutta. Pidä huoli ruokailuista, tauoista, palautumisesta ja unesta sekä liikunnasta ja mielekkäästä tekemisestä. Tee niitä asioita, jotka tuovat mielihyvää ja joista pidät. Huolehdi myös fyysisesti kunnostasi mahdollisuuksien mukaan. Jos teet etätöitä, pidä kiinni yhteydestä työkavereihin.
3) Keskity siihen mihin voit vaikuttaa
On ymmärrettävää että asiat, jotka ovat vaikutusvaltamme ulkopuolella luovat epävarmuutta, huolta ja jopa pelkoa. Omaa oloa voi helpottaa keskittyminen niihin asioihin joihin voi vaikuttaa, olivatpa ne sitten läheisten auttamista, yhteydenpitoa ystäviin tai itsestä huolehtimista kotona.
4) Huolehdi sosiaalisista kontakteista
Pidä huolta sosiaalisesta verkostoasi ja ylläpidä ihmissuhteitasi niin hyvin kuin mahdollista, älä jää yksin. Jos et voi olla fyysisesti muiden ihmisten kanssa, hyödynnä puhelin- ja videoyhteyksiä, sosiaalista mediaa ja sähköpostia kommunikoinnin tukena. Anna ja ota välillä myös ihan omaa aikaa ja tilaa.
5) Pidä huolta myös työkavereista
Sota Ukrainassa koskettaa meitä kaikkia, vaikka reagoisimmekin siihen erilaisin tavoin. Uudessa tilanteessa on tärkeä ylläpitää yhteiseen hiileen puhaltamista ja on hyvä vahvistaa työnteon jatkumista mahdollisimman normaalilla tavalla. Kysykää toistenne jaksamista ja kuulumisia ja pitäkää yhteisiä taukoja (myös etäyhteyden avulla).
6) Rajoita median käyttöä ja mieti tietolähteesi tarkkaan
Jatkuva median ja sosiaalisen median tutkiminen voi lisätä ahdistusta, huolia ja kuormittuneisuutta. Rajaa median käyttöä ja hyödynnä viranomaislähteitä niinä hetkinä kun tietoa tarvitset. Suojele erityisesti lapsia uutistulvalta.
7) Keskity toivoon
Solidaarisuus ja yhdessä toimiminen ja auttaminen on mahtava voima jonka avulla toivoa saadaan pidettyä yllä.
Tutustu muihin sisältöihimme
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Terveystalolle tunnustus monimuotoisuudesta
Kestävän kehityksen konsultointiyritys Impaktly analysoi pohjoismaisten pörssiyritysten ylimmän johdon monimuotoisuutta Nordic Business Diversity Index 2025 -tutkimusraportissaan. Tutkimuksen mukaan Terveystalo oli Suomen kolmanneksi monimuotoisin organisaatio keskisuurten yritysten sarjassa. Tutkimuksessa oli mukana yli 840 yritystä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.