Voiko minulla olla vaihdevuodet alkamassa? Pidä silmällä näitä oireita

Vaihdevuosilla tarkoitetaan koko sitä ajanjaksoa naisen elämässä, jonka aikana munasarjojen hormonitoiminta heikkenee ja lopulta loppuu. Suomalaisnaisilla vaihdevuodet koittavat keskimäärin 51 vuoden iässä, mutta vaihtelua ilmenee 45–55 ikävuoteen. 

Esivaihdevuosista puhutaan, kun vaihdevuosityyppisiä oireita ja kuukautiskierron muutoksia esiintyy alkuun vaihtelevasti, etenkin jos käytössä ei ole mitään hormonaalista valmistetta tai ehkäisyä. Useimmiten esivaihdevuosista kärsivät yli 40-vuotiaat naiset, mutta ne voivat koittaa aikaisimmillaan jopa 35-vuotiaana.

– Tällöin oireet voivat hiipiä arkeen pikkuhiljaa. Siinä missä vaihdevuosissa oireet voivat olla jatkuvia, esivaihdevuosissa oireita voi ilmetä sykleittäin, painottuen etenkin kuukautisiin ja kuukautisia edeltävään aikaan, kertoo gynekologimme Paula Turtiainen. 

Tyypillisimpiin arkea haittaaviin oireisiin, joiden tiimoilta hoitoon hakeudutaan lukeutuvat lämmönsäätelyn häiriöt ja univaikeudet. Esivaihdevuosista kärsivä nainen saattaa havahtua siihen, että hikoilu hankaloittaa yöunia aina tiettyyn aikaan kuukaudesta – myöhemmin vaihdevuosissa nämä oireet voivat olla jatkuvia. Esivaihdevuosissa myös esimerkiksi kuukautisia edeltävät mielialaoireet voivat voimistua. Toinen selkeä tunnusmerkki on luonnollisen, aiemmin säännöllisen kuukautiskierron pidentyminen tai lyheneminen.

Yksikin oire riittää

Vaikka erilaisia vaihdevuosioireiksi lukeutuvia vaivoja on olemassa pitkä liuta, esivaihde- tai vaihdevuosista voi kärsiä, vaikka oma oirelista olisi lyhytkin.

– Ei ole olemassa tiettyä oireiden lukumäärää, joka pitäisi olla, jotta esivaihde- tai vaihdevuosien määritelmä täyttyisi. Potilaiden kanssa käydyissä keskusteluissa kuitenkin usein ilmenee, että valtaosalta potilaista löytyy useampi kuin yksi oire: jotkin oireet voivat olla sellaisia, ettei niitä ole itse osannut ajatella vaihdevuosista johtuviksi, Turtiainen sanoo.

– Toisaalta esimerkiksi univaikeus voi etenkin pitkään jatkuessaan ainoanakin oireena olla niin kuormittava ja elämänlaatua madaltava vaiva, että se kannattaa ehdottomasti hoitaa kuntoon, hän jatkaa.

Voiko minulla olla esivaihde- tai vaihdevuodet alkamassa? Pidä silmällä näitä oireita:

Kuukautiskierron häiriöt

Vaihdevuosi-ikää lähestyvällä naisella kiertohäiriöiden taustalla on usein se, että anovulatorisia kiertoja eli kiertoja, joissa ovulaatiota ei tapahdu ollenkaan, alkaa olla aiempaa useammin. Tämän seurauksena kierrot voivat lyhentyä, jolloin kuukautiset tulevat aiempaa useammin. Toisaalta jos kierto venähtää kovin pitkäksi, vuotojakso voi kestää selvästi aiempaa pidempään.

Lämmönsäätelyn häiriöt

Moni havahtuu vaihdevuosi-iässä lisääntyneeseen hikoiluun. Kuumat aallot voivat yllättää päiväsaikaan sekä nakertaa unia yöaikaan. Moni villasukat jalassa nukkumaan tottunut nainen ihmetteleekin vaihdevuosi-iässä vastaanotolla, ettei nukkumisesta meinaa yhtäkkiä tulla mitään, vaikka vaatetusta miten vähentäisi ja peittoa vaihtaisi kevyempään.

Mielialan muutokset

Hormonitoiminnasta johtuvat mielialamuutokset voivat ilmetä esimerkiksi ilottomuuden tunteena, masennusoireina, ärtyneisyytenä tai keskittymisvaikeuksina. Vaikka mielen haasteita esiintyy ikään katsomatta, vaihdevuosia elävä voi hämmentyä oireista, joita ei ole ilmennyt koskaan aiemmin elämässä.

Uniongelmat

Unihaasteet voivat ilmetä vaikeutena nukahtaa, unen katkonaisuutena, aamuöisenä heräilynä – tai yhdistelmänä näistä kaikista. Univaikeudet voivat olla jopa naisen ainoa, mutta yksi arkea eniten haittaava vaihdevuosioire.

Nivelkivut

Moni nainen kärsii vaihdevuosi-iässä nivelkivuista. Kipua voi tuntua etenkin pienissä nivelissä, kuten käsissä ja jalkaterissä: jalkaterät voivat esimerkiksi tuntua kipeiltä aamulla sängystä noustessa. Jäykkyyttä voi silti ilmetä myös lonkan kaltaisissa isoissa nivelissä. Oireet voivat olla monille tuttuja synnytyksen jälkeiseltä ajalta, jolloin kipujen syynä ovat niin ikään hormonitoiminnan muutokset. Iän karttuessa kasvaa toki myös nivelrikon todennäköisyys – onkin hyvä muistaa, että jos nivelsärky ei häviä muutamassa viikossa estrogeenihoidolla, voi olla kyse jostakin muusta.

Painonhallinta

Vaihdevuosi-iässä naisen aineenvaihdunta muuttuu niin, että rasva alkaa aiempaa herkemmin kertyä erityisesti keskivartalolle, vaikka liikkuisi aiempaa enemmän ja söisi terveellisemmin. Moni nainen raportoikin painonhallinnan vaikeutumisesta ja ylimääräisten senttien ja kilojen kertymisestä: kokemus siitä, ettei voi enää syödä kuten aiemmin, on erittäin yleinen. Univaikeudet itsessään myös vaikeuttavat painonhallintaa.

Limakalvojen oheneminen

Vaihdevuosien aiheuttama estrogeenihormonin puutos aiheuttaa kaikilla naisilla limakalvojen ohenemista ja sen myötä tulevaa kuivuuden, kirvelyn ja epämukavuuden tunnetta. Tämän lisäksi nainen saattaa huomata sairastuvansa aiempaa herkemmin virtsatientulehduksiin sekä emätintulehduksiin, sillä limakalvojen oheneminen lisää näiden sairauksien riskiä.

Rytmihäiriöt

Moni nainen kokee keski-iässä myös sydämen lyöntitiheyden muutoksia. Sydämen lisälyönnit ovat yleisiä monessa ikäryhmässä. Vaihdevuosissa näitä saattaa esiintyä tavanomaista enemmän, ja ne voivat tuntua epämiellyttäviltä. Edellä olevien ohella voi esiintyä myös tiheälyöntisyyttä. Moni vaihdevuosia elävä onkin näiden oireiden vuoksi ehtinyt käydä sydäntutkimuksissa, ja tunnistaa vasta myöhemmin myös muita vaihdevuosiin sopivia oireita. Rytmihäiriöoireet ovat tavanomaisia myös esivaihdevuosissa.

Seksuaalinen haluttomuus

Osa naisista kokee vaihdevuosien yhteydessä seksuaalista haluttomuutta. Halukkuuden ja estrogeenitasojen välillä ei ole selvää yhteyttä, mutta vaihdevuosioireet yhdessä elämäntilanteeseen ja ikääntymiseen liittyvien asioiden kanssa voivat lisätä haluttomuutta. Esimerkiksi uupumus ja muutokset omassa vartalossa voivat olla osana seksuaalista haluttomuutta. Toisaalta myös emättimen limakalvon ohentuminen ja kuivuminen voi aiheuttaa yhdyntäkipua sekä hankaloittaa seksuaalisen nautinnon kokemista.