Vinkkejä henkilöstöä suojaaviin työn mukauttamiskeinoihin
Poikkeustilanteen mutkistaessa arkea on työpaikoillakin kannattavaa joustaa silloin, kun se on mahdollista. Etätyö ei suinkaan ole ainoa keino vähentää sairastumisriskiä.
Maailmanlaajuinen koronapandemia on saanut monen suomalaisenkin arjen päälaelleen.
Epidemiatilanteessa suositellaan etätöiden lisäämistä mahdollisuuksien mukaan, mutta muitakin keinoja henkilöstön suojaamiseksi on tarjolla. Jos toimistolle on pakko tulla, tulee ainakin suuremmat kokoontumiset työpaikalla laittaa pannaan.
– Työpaikalla tulee välttää isompia kokouksia ja siirtyä pitämään suuremman porukan palaverit esimerkiksi Skypellä, Teamsilla tai muulla etäyhteydellä. Fyysisen etäisyyden lisääminen vähentää tartuntariskiä merkittävästi, sanoo Terveystalon Länsi-ja Keski-Suomen alueen johtava työterveyslääkäri Kaisu Norbäck.
– Lisäksi työmatkoja ulkomaille tulee välttää. Mikäli matka on välttämätön, matkan jälkeen on suositeltavaa tehdä kahden viikon ajan etätöitä.
Ota etäisyyttä työkaveriin
Työpaikalla voidaan myös työskennellä porrastetusti eri aikoihin. Tavoitteena on, että työpaikalla olisi samaan aikaan läsnä mahdollisimman vähän työntekijöitä. Jos tilat sallivat, voidaan työpisteitä myös hajauttaa niin, etteivät ihmiset istuisi niin lähellä toisiaan. Jos toimistolla on normaalia vähemmän väkeä, voi esimerkiksi vähälle käytölle jääneet palaveritilat valjastaa väliaikaisesti työskentelytiloiksi.
Jos kyseessä on monitilatoimisto, jossa nimettyjä työpisteitä ei ole, voi työntekijöille mahdollisuuksien mukaan järjestää käyttöön yhteiskäytössä olevien hiirten ja näppäimistöjen sijaan omat henkilökohtaiset työskentelyvälineet. Vaihtoehtoisesti työpaikalle voi varata hiirten ja näppäimistöjen puhdistamiseen tarkoitettuja aineita, jotta ne on mahdollista desinfioida aina työskentelyn aluksi.
Lue lisää aiheesta
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Terveystalolle tunnustus monimuotoisuudesta
Kestävän kehityksen konsultointiyritys Impaktly analysoi pohjoismaisten pörssiyritysten ylimmän johdon monimuotoisuutta Nordic Business Diversity Index 2025 -tutkimusraportissaan. Tutkimuksen mukaan Terveystalo oli Suomen kolmanneksi monimuotoisin organisaatio keskisuurten yritysten sarjassa. Tutkimuksessa oli mukana yli 840 yritystä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.