Kivuliaasta nivustyrästä eroon – Viikossa leikkauspöydälle ja kuukaudessa kuntoon
Henrik Forssenin diagnoosista ei ollut kulunut kuukauttakaan, kun nivustyrä oli jo hoidettu. Nyt hän pystyy taas liikkumaan, reissaamaan ja hakkaamaan mökillä halkoja kuten ennenkin.
Oli Henrik Forssenin vuoro syöttää tennispelissä, kun hän yhtäkkiä tunsi viiltävää kipua oikean puolen nivusissa.
Forssen oli joskus hiihtäessään ja spinning-tunnilla tuntenut samalla alueella paineen tunnetta. Yskäistessä ja aivastaessa vatsassa oli tuntunut epämääräistä pullotusta. Nyt tuntemus yltyi kuitenkin tuskaksi.
Forssen oli varma, että kipu ei johtunut revähdyksestä. Heti seuraavana päivänä hän varasi ajan Terveystalon työterveyslääkärille.
Kipeä kohta oli turvonnut, mutta mitään pattia siinä ei tuntunut. Siksi Forssen ei myöskään ehtinyt pelästyä.
– Minulla on ikää sen verran, että suhtaudun sairauksiin niin, että jos jotain tulee, niin on tullakseen. Lisäksi aavistelin jo, että kipu johtuu tyrästä.
Yleinen kiireetöntä leikkausta vaativa vaiva
Työterveyslääkäri vahvisti epäilyn. Hän oli lähes varma siitä, että Forssenilla on nivustyrä. Hän kuitenkin lähetti Forssenin ultraäänitutkimukseen, jossa diagnoosi varmistui jo seuraavana päivänä.
Sitä seuraavana päivänä Forssen palasi saman työterveyslääkärin vastaanotolle.
Forssen on ollut puolitoista vuotta eläkkeellä IT-alan diplomi-insinöörin töistä, mutta tekee osa-aikaisesti konsulttitöitä ja käy sen vuoksi vielä työterveyslääkärin vastaanotolla.
Lääkäri kertoi, että vaiva on yleinen – Suomessa tehdään Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin mukaan vuosittain kymmenisen tuhatta nivustyräleikkausta.
Forssen on tyypillinen nivustyrästä kärsivä potilas: kuusissakymmenissä oleva mies. Tyrää ei tarvinnut leikata kiireellisesti, mutta ilman leikkausta se ei paranisi. Nivustyrä on miehillä naisia yleisempi johtuen nivusten anatomiasta. Iän myötä kudokset alkavat löystyä, ja lihaskalvoon saattaa muodostua reikä, josta pääsee työntymään vatsaontelon rasvaa. Siitä muodostuu tyrä.
Hinta ei tuntunut kohtuuttomalta
Forssenia huolestutti vain yksi asia. Lääkäri arvioi, että julkisella puolella leikkausjono olisi kuudesta kuukaudesta vuoteen.
Forssen kammoksui ajatusta, että liikunta tuottaisi hänelle tuskaa niin kauan. Hän on tottunut harrastamaan liikuntaa jopa kuusi kertaa viikossa.
– Jäljellä olevia elinvuosia on tilastollisesti alle 20. Siihen nähden odotusaika olisi ollut pitkä, etenkin kun tyrä esti minua liikkumasta.
Hän päätti kysyä, mitä leikkaus yksityisellä maksaa. Hinta, vajaat 5 000 euroa, mahtui hänen etukäteen asettamaansa hintahaarukkaan. Jos leikkaus olisi ollut kalliimpi, hän olisi jäänyt odottamaan julkiselle puolelle.
– Hampaiden hoito voi maksaa saman verran.
Odotusaika olisi ollut pitkä, etenkin kun tyrä esti minua liikkumasta. “
Aamulla leikkaukseen, iltapäivällä kotiin
Viikon päästä diagnoosista Henrik Forssen saapui yhteen Terveystalon 17 sairaalasta, Kampin sairaalaan Helsingin keskustassa. Toimenpiteeseen oli helppo valmistautua. Edellisenä iltana sai syödä, mutta aamulla enää ei. Forssenia oli pyydetty saapumaan sairaalaan kello kymmeneltä. Puoliltapäivin hänet heräteltiin nukutuksesta.
Suurin osa nivustyräleikkauksista tehdään Suomessa avoleikkauksella, mutta Forssenin lääkäri leikkasi tähystyksellä. Tähystysleikkaus vaatii lääkäriltä vankkaa kokemusta. Forssenin leikannut Terveystalon yleis- ja vatsaelinkirurgi Timo Heikkinen on tehnyt tuhansia tyräleikkauksia tähystystekniikalla.
Usein tähystysleikkaus on potilaalle miellyttävämpi. Siinä leikkaushaava on pienempi ja toipuminen nopeampaa. Leikkausmenetelmä valitaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti potilaan, hänen toiveidensa, tyrän koon ja tyrän aiheuttamien vaivojen mukaan. Esimerkiksi jos tähystysleikattu tyrä uusiutuu tai potilasta ei voida nukuttaa, leikataan avoleikkauksena.
Terveystalon sairaaloissa tehdään vuosittain vajaa tuhat tyräleikkausta, osa avoleikkauksena ja osa tähystyksellä. Nivustyräleikkauksen hinta on yleensä 3 000‒5 500 euroa, riippuen valittavasta leikkausmenetelmästä.
Muutama särkylääke ja pari päivää lepoa
Leikkauksen jälkeen Henrik tunsi olonsa luonnollisesti tokkuraiseksi. Kun hän oli parin tunnin kuluttua syönyt välipalaa ja pystyi käymään vessassa, hän sai lähteä kotiin.
Iltapäivällä Forssen meni itsekseen taksilla kotiinsa Espooseen, jossa hänen puolisonsa oli häntä vastassa. Illalla ja seuraavana päivänä Forssen otti muutaman särkylääkkeen. Sen jälkeen hän ei tarvinnut kivunlievitystä.
– Liikkumaankin pystyin heti lähes normaalisti. Esimerkiksi sohvalta nouseminen ei tehnyt tiukkaa leikkauspäivänäkään.
Pari päivää hän otti rauhallisesti, vaikka ei vuodepotilaana ollutkaan. Pikku hiljaa hän alkoi liikkua parin kilometrin kävelylenkeillä. Spinning-tunnille hän meni heti, kun kahden viikon sairausloma päättyi.
Pystyin liikkumaan heti lähes normaalisti. Esimerkiksi sohvalta nouseminen ei tehnyt tiukkaa leikkauspäivänäkään. “
Leikkaus soviteltiin Henrikin aikatauluihin
Leikkauksesta on kulunut alle kolme viikkoa, kun Henrik Forssen pakkailee kotona laukkujaan. Hän on lähdössä lomalle Dubrovnikiin Kroatiaan.
Matka oli tiedossa jo silloin, kun hän sopi leikkausajasta lääkärin kanssa. Aika soviteltiin niin, että Forssen voisi huoletta lähteä reissuun.
– Jos komplikaatioita olisi tullut, ne olisivat tulleet ennen matkaa. Tosin minulle kerrottiin, että komplikaatiot ovat harvinaisia.
Nopeimmillaan nivustyräleikkaukseen voi Terveystalossa päästä muutamassa vuorokaudessa, mutta potilaan toiveesta odotusaika voi olla paljon pidempikin, jotta se on mahdollista sovitella omaan elämään ja aikatauluihin.
Leikkauksen jälkeen oli mukava huomata, että hoito on joka tilanteessa vain yhden soiton päässä. “
Hoitokokemus oli Forssenin mielestä loistava. Olokin on nyt huomattavasti parempi.
– Kaikki toimi niin kuin pitää. Sain selkeät ohjeet, eikä minun missään vaiheessa tarvinnut odottaa pitkään. Kaikki olivat selvästi ammattilaisia.
Erityisesti Forssen iloitsee siitä, että hän sai hoidettua asian nopeasti pois päiväjärjestyksestä.
– Toivottavasti joku muu pääsee nyt nopeammin julkisen jonossa eteenpäin.
Leikkaus Terveystalo Sairaalassa
Meillä pääset huipputason sairaalapalveluihin 17 sairaalassa 15 eri paikkakunnalla. Monipuoliset leikkauspalvelumme kattavat laajasti eri erikoisalat. Yleisimmät tekemämme leikkaukset ovat gynekologisia, ortopedisiä ja vatsan alueen leikkauksia, mutta teemme myös muun muassa silmäleikkauksia ja korva-, nenä- ja kurkkutautien leikkauksia.
Palvelemme itse maksavia yksityisasiakkaita, vakuutusyhtiön kautta asioivia ja Terveystalon työterveysasiakkaita. Pääset liikkeelle varaamalla ajan sopivalle erikoislääkärille alkukartoitusta ja hoitosuunnitelmaa varten.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Uusimmat artikkelit
Näin voit helpottaa vaihdevuosiin liittyviä uniongelmia ilman lääkkeitä ja hormoneja
Naisista noin 40–60 prosenttia kärsii unettomuusoireista vaihdevuosien aikana. Unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, yöllistä heräilyä ja liian varhaista heräämistä. Unettomuus voi liittyä vaihdevuosiin myös silloin, kun muita oireita ei ole.
Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Lisääntymislääketieteen erikoislääkäri: ”hedelmällisyyteen liittyy useita harmillisia väärinkäsityksiä”
Hedelmällisyyteen liittyvät väärinkäsitykset ja myytit leviävät erityisesti sosiaalisessa mediassa.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.