Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Maailman onnellisuusraportin* mukaan Suomessa asuu maailman onnellisin kansa. Monivuotisesta globaalista kärkisijasta huolimatta samaa ei voi tulkita omista kansallisista tilastoistamme, joissa ahdistuneisuus on kasvanut ja mielenterveysdiagnoosit ovat 2020-luvulla nousseet suurimmaksi pitkiä sairauspoissaoloja ja pysyvää työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi sairauspääryhmäksi. Miksi suomalaiset eivät koe olevansa onnellisia, vaikka heillä pitäisi olla kaikki syyt siihen?
– Onnellisuusraportissa keskitytään tekijöihin, joita perinteisesti pidetään syinä onnellisuuteen, kuten turvallisuus, infrastruktuurin toimivuus ja digitalisaatio. Suomessa nämä tekijät ovat varmasti kunnossa paremmin kuin missään muualla: koulutus on ilmaista, mahdollisuudet tasa-arvoisia, tietoliikenneyhteydet pelaavat kitkatta, vesi on puhdasta ja ilma on raikasta. Mielen hyvinvointiin tarvitaan kuitenkin enemmän kuin pelkät perusasiat; tarvitaan myös merkityksellisyyttä ja henkilökohtaista tyytyväisyyttä elämään, sanoo Taimela.
Taloudellisesti köyhä valtio Bhutan on tunnettu siitä, että se mittaa kansalaistensa hyvinvointia bruttokansantuotteen sijaan onnellisuusindeksillä. Köyhän sulkeutuneen valtion väestö onkin yksi maailman onnellisimmista, mikä todentaa, ettei hyvinvointi ole pelkästään taloudellisista tekijöistä kiinni, vaan myös yhteisöllisyydellä ja kulttuurilla on suuri merkitys.
– Jotta maailman onnellisimmat suomalaiset tulevaisuudessa myös kokisivat voivansa hyvin, tarvitsemme molempia väestötason terveyden edistämisen päästrategiaa: ennaltaehkäisyyn tähtäävää populaatiotason strategiaa ja suurimmassa työkykyriskissä olevien yksilöiden auttamiseen tähtäävää korkean riskin strategiaa. Työhön liittyvät mielenterveysongelmat ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla työntekijöiden, työnantajien ja työterveyshuollon yhteistyönä. Jokaisen osallisuus on tärkeää, kukaan ei voi ulkoistaa omaa vastuutaan toiselle, Taimela painottaa.
Hyvä johtaminen ei ole keneltäkään pois
Työpaikan olosuhteet, kuten työympäristö, työn vaatimukset suhteessa hallintakeinoihin, esihenkilöiden tuki ja työyhteisö vaikuttavat merkittävästi mielenterveyteen. Hyvä johtaminen, realistiset tavoitteet ja työn mielekkyys ovat keskeisiä tekijöitä, joilla mielen hyvinvointia voi kasvattaa ja mielenterveysongelmia ehkäistä. Vastaavasti heikko johtaminen, epärealistiset vaatimukset, puutteelliset työn hallintakeinot ja huono työilmapiiri voivat lisätä mielenterveysongelmien riskiä.
– Yritysten ylimmän johdon päätöksillä on merkittävä vaikutus organisaatiokulttuuriin. Heidän päätöksensä muovaavat työpaikan ilmapiiriä, jonka tulisi tukea työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista. Tämä voidaan saavuttaa luomalla ympäristö, jossa työntekijät saavat tehdä mielekkääksi kokemaansa työtä ja tuntevat olevansa arvostettuja ja tuettuja. Esimerkiksi työntekijöiden motivaation ja työkyvyn tukeminen on keskeistä, sillä motivoituneet työntekijät ovat sitoutuneempia ja tuottavampia työssään, Taimela kertoo.
Esihenkilöiden rooli työntekijöiden motivaation ja työkyvyn tukemisessa on ratkaiseva, sillä lähijohtajina heillä on mahdollisuus tunnistaa työkykyyn liittyvät ongelmat varhaisessa vaiheessa.
– Työkykyjohtamisessa vaikuttavimmat tulokset saavutetaan kohdistamalla toimenpiteet erityisesti niihin työntekijöihin, joilla on suurin riski työkyvyn alenemiseen. Yksittäisen henkilön riskitekijöihin vaikuttamalla voidaan tehokkaasti estää tunnistetun tilanteen kroonistuminen, kunhan tarkoituksenmukaista apua on tarjolla oikea-aikaisesti. Työterveyshuollon järjestämistä tukitoimista erinomaisia tuloksia on saavutettu muun muassa työterveyden lyhytpsykoterapialla, joka on tutkitusti ehkäissyt mielenterveysongelmien pitkittymistä ja vähentänyt sairauspoissaoloja sekä niiden kestoa. Samoin lyhytpsykoterapiassa käyneiden henkilöiden mielialaoireet ovat lievittyneet, psyykkiset oireet vähentyneet ja toimintakyky sekä koettu hyvinvointi lisääntynyt merkittävästi, sanoo Taimela.
Tunnistaminen on kuitenkin vasta puolimatkassa ratkaisua. Myös esihenkilöt tarvitsevat koulutusta, tukea ja työkaluja, jotta heillä on riittävä osaaminen niin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kuin puheeksi ottoon ja työkykyneuvotteluihin. Tämä voi tarkoittaa myös heidän työnsä organisoimista siten, että esihenkilötyölle jää riittävästi aikaa.
– Johtamisen kulttuurilla on suuri merkitys, sillä se määrittää esihenkilöiden mahdollisuudet keskittyä työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvä johtaminen luo työpaikalle ilmapiirin, jossa työntekijät tuntevat olevansa osa yhteisöä ja voivat kehittyä ammatillisesti, Taimela kuvaa.
Vaikuttavuus aikaansaadaan tiedolla johtamalla
Kaikkien on tartuttava mielenterveysepidemian ratkaisemiseen, jotta suomalaisten hyvinvointia ja kasvua uhkaava kehitys ei enää jatku. Pienet askeleet, kuten oikea-aikainen apu yksilöille, ovat yhtä tärkeitä kuin laajemmat koko yhteisöä koskettavat toimenpiteet.
– Työterveyskumppanit ovat merkittävässä roolissa yrityskohtaisten toimenpiteiden ohjaamisessa ja uudistusten tukemisessa. Hyödyntämällä työterveyden dataa ja raportointia on mahdollista tehdä tietoon perustuvia päätöksiä työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja vaikuttavimpien yhteisten ja yksilöllisten toimenpiteiden valitsemiseksi, päättää Taimela.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.
”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita
Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.
8+1 keinoa kohentaa vireystilaa
Väsyttääkö sinua päiväsaikaan tai ovatko kierrokset korkealla vielä illallakin? Kokeile näitä vinkkejä paremman vireystilan saavuttamiseksi, neuvoo lääkäri Sanna-Tuulia Mattilan Tampereen Fokus Unesta.
Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?
Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.