Vatsaelinkirurgian dosentti Timo Heikkinen: ”Lihavuuskirurgia ei ole kosmeettista kirurgiaa, vaan vaikuttavaa sairauden hoitoa”
Vaikeaan lihavuuteen voi löytyä apu leikkaushoidosta. Tarkoin harkittu toimenpide parantaa potilaan elämänlaatua monin tavoin, kertoo urallaan jo 1 000 lihavuusleikkausta tehnyt kirurgimme Timo Heikkinen.
Ylipaino on niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin vakava terveysongelma, johon suhtaudutaan yhä usein asenteellisesti. Ylipainoa pidetään potilaan itsensä aiheuttamana ongelmana ja luonteen heikkoutena.
– Kyse ei ole siitä, etteivätkö lihavuusleikkaukseen hakeutuvat ihmiset osaisi laihduttaa. Päinvastoin – he ovat siinä mestareita. Suurin osa ei kuitenkaan pysty säilyttämään tuloksia normaalissa arjessaan, kertoo vatsaelinkirurgian dosentti ja ylilääkäri Timo Heikkinen Terveystalosta.
Vaikea lihavuus on sairaus, jonka taustalla on monia vielä tuntemattomiakin tekijöitä. Jo nyt tiedetään lihavuudelle altistavia geneettisiä, mikrobiologisia ja suoli-aivoyhteyteen liittyviä tekijöitä. Virheellisistä asenteista olisi äärimmäisen tärkeää päästä eroon, sillä potilaiden syyllistäminen voi jopa estää potilaiden aktiivisen hakeutumisen hoitoon.
1 000 tehtyä leikkausta
Myös itse lihavuusleikkauksiin liittyy paljon harhaluuloja, vaikka niitä on tehty Suomessa aktiivisesti jo yli 20 vuoden ajan. Vaikeaa ylipainoa hoitamalla vähennetään monia sairastumisriskejä, sillä ylipaino lisää riskiä sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, useisiin syöpätauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.
– Lihavuuskirurgia ei ole kosmeettista kirurgiaa, vaan aineenvaihduntakirurgiaa ja lääketieteelliseen näyttöön perustuvaa sairauden hoitoa. Se on vaikean lihavuuden ainoa hoitomuoto, josta on osoitettavissa hyvä ja pysyvä painonlasku sekä lihavuuden liitännäissairauksien selkeää paranemista. Myös liikkuminen luonnollisesti helpottuu laihtumisen myötä, Heikkinen listaa.
Heikkinen aloitti uransa lihavuuskirurgian parissa jo 2000-luvun alussa, jolloin hän toimi tähystyskirurgian vastuulääkärinä Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Kun siellä vuonna 2005 päätettiin alkaa tehdä mahalaukun ohitusleikkauksia, otti Heikkinen vetovastuun. Paluuta ei ollut, vaan lihavuuskirurgia vei mennessään. Vuonna 2007 Heikkinen aloitti mahalaukun ohitusleikkaukset Oulun Terveystalossa ensimmäisenä yksityissairaalana Suomessa. Nyt tehtyjä lihavuusleikkauksia on alla jo noin 1 000 kappaletta.
– Se mikä tässä kirurgiassa on niin merkittävää, on palaute potilailta, se on niin positiivista. Tässä työssä näkee, että pystyy oikeasti tekemään ihmisten elämään ison vaikutuksen. Lihavuuskirurgia on kirurgin näkökulmastakin erittäin antoisaa kirurgiaa, koska se on potilaalle niin vaikuttavaa, Heikkinen sanoo.
Tässä työssä näkee, että pystyy oikeasti tekemään ihmisten elämään ison vaikutuksen. “
Timo Heikkinen
Lihavuusleikkaukseen pääsee yhä liian harva
Suomessa tehtyjen lihavuusleikkausten määrä on lisääntynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, mutta edelleenkään ne eivät ole vaikeaa lihavuutta sairastavien potilaiden määrään suhteutettuna lähimainkaan riittäviä.
– Suomessa leikkausmäärät ovat olleet noin 1 000 leikkausta vuodessa, kun todellinen vuosittainen tarve olisi 2–3-kertainen nykyiseen verrattuna, Heikkinen huomauttaa.
– Yhä useamman potilaan soisi pääsevän lihavuuden hoitoarvioon. Vielä nykyäänkin törmää ajatteluun, että lihavuusleikkaus sopisi vain hyvin harvoille. Asia on päinvastoin – harvassa ovat ne potilaat, joille leikkaus ei sovellu, hän kiteyttää.
Lihavuuskirurgia on sairauden hoitamista
- Lihavuusleikkaukseen johtavat aina terveydelliset syyt: painoindeksi 40 tai yli tai painoindeksi 35–40 ja lihavuuteen liittyvä liitännäissairaus. Myös painoindeksillä 30–34.9 voidaan harkita lihavuuskirurgiaa, mikäli potilaalla on lääkehoidosta huolimatta huonossa hoitotasapainossa oleva kakkostyypin diabetes.
- Lihavuusleikkaukset tehdään aina tähystämällä, jolloin vatsanpeitteisiin tulee viisi pientä haavaa. Yleisimmät leikkaustekniikat ovat mahalaukun ohitusleikkaus ja mahalaukun kavennusleikkaus.
- Leikkaus muuttaa maha-suolikanavan hormonitoimintaa vaikuttaen kylläisyydentunteeseen: leikkauksen jälkeen voi syödä normaalia terveellistä ruokaa, mutta vain pieniä määriä kerrallaan.
Gastrokirurgian dosentti ja ylilääkäri
Lue lisää aiheesta
Terveystalo ja Syömishäiriöliitto yhteistyöllä kohti vastuullisia ja tuloksellisia ratkaisuja
Terveystalo ja Syömishäiriöliitto ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vaikuttaa häiriintyneelle syömiskäyttäytymiselle altistaviin rakenteisiin terveydenhuollossa sekä työelämässä ja tarjota asiakkaille moniammatillista hoitoa syömishäiriösensitiivisellä työotteella.
Geenit vastaan ruokavalio – kumpi määrää?
Kummalla on suurempi vaikutus, geeneillä vai ruokavaliolla? ”Kummallakin on oma osuutensa, eikä kysymykseen ole yksinkertaista vastausta”, toteaa vastaava ravitsemusterapeutti Niina Matikka. Geenien vaikutus on kuitenkin suurempi kuin usein ajatellaan. Lohdullista on, että niiden vaikutusta voi ainakin osittain kumota elintavoilla.
Mitä yhteistä on niillä, jotka onnistuvat pysyvissä elämäntapojen muutoksissa?
Terveystalon ravitsemusterapeutin Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan ratkaisu pysyvään painonpudotukseen on ajattelutavan muuttaminen.
Tippa ei tapa, mutta voi kertoa paljon!
Jotta voi ymmärtää kokonaiskuvan, on joskus sukellettava pintaa syvemmälle. Koska emme aina voi silmin havaita hienovaraisia signaaleja, jotka ovat avainasemassa työkyvyn ylläpitämisessä, tarvitsemme moderneja työkaluja selvitystyön avuksi. Terveystalon työterveysasiakkaille yksinoikeudella osan terveystarkastusta tarjottava Nightingalen verianalyysiteknologia avaa ikkunan henkilön hyvinvointiin ja mahdollisiin työkykyä uhkaaviin riskeihin. Kumppanimme Nightingale Healthin teknologiajohtaja ja perustaja Antti Kangas kertoo, miten veripisarasta saadaan puristettua polku kohti terveempää ja tuottavampaa työtä.
Ravitsemusterapeutti neuvoo herkuttelemaan jokainen päivä: jouluähky voi kertoa vääristyneestä ruokasuhteesta
Jouluun tai muihin erityishetkiin liittyvä ahmiminen ja sen jälkeinen tarve laihdutuskuureihin voivat olla epäterveen ruokasuhteen merkkejä. Terveystalon ravitsemusterapeutti Mari Aalto kannustaa sallivaan syömiseen vuoden jokaisena päivänä.
Totta vai tarua: Lihottaako yösyöminen?
Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, pitääkö vanha käsitys yösyömisen lihottavuudesta paikkaansa.