Vastine Suomenmaa-lehdessä 16.5.2024 julkaistuun lääketieteen opiskelijoita koskevaan artikkeliin

Ensinnäkin professori Patjan mukaan hyvinvointialueet ostavat opiskelijoita tekemään ’’kalliilla rahalla huonoa työtä’’. Nähdäksemme hyvinvointialueilla on pitkä kokemus ja hyvä tietämys siitä, minkälaisissa tehtävissä opiskelijoita voidaan työllistää. On kaikille selvää, että lääketieteen opiskelijan työpanos ei ole sama kuin valmistuneen lääkärin tai erikoislääkärin työpanos. Opiskelijat ovat vasta kasvamassa lääkäreiksi, mutta tarjoavat samalla yhteiskunnallisesti merkittävän lisäavun työvoimapulasta kärsivälle sotesektorille.

Mielestämme yleisesti huonosta työstä puhuminen on lääketieteen opiskelijoiden tekemää arvokasta työtä alentavaa. Terveystalon laatuseurannan mukaan opiskelijoille ei raportoidu muistutuksia tai potilasvahinkoja sen enempää, kuin kokeneille lääkäreille. Olennaista on, että työnantaja, oli se sitten julkinen tai yksityinen, tarjoaa työssäoppimiseen riittävän perehdytyksen, ohjauksen ja tuen, sekä ympäristön, jossa myös virheistä voidaan oppia. Terveystalo osaltaan tukee nuorten lääkärien käytännön edellytyksiä toimia opiskelujen jälkeen lääkärin tehtävässä.

Toiseksi professori Patja väittää, että opiskelijoiden rajaamisella vuokratyöstä hyvinvointialueiden kuluja voisi vähentää jopa 200–300 miljoonalla eurolla. Patjan esitys on ylimitoitettu ja mahdoton. Opiskelijatyön markkina ei yksinkertaisesti ole riittävän kokoinen tämän kaltaiseen säästöön.

200-300 miljoonan euron säästöpotentiaali tarkoittaisi, että kaikki Suomen työikäiset vähintään viisi vuotta opintoja suorittaneet lääkäriopiskelijat (n. 1000) työskentelisivät vuokratyössä täysiaikaisesti koko vuoden ja heistä laskutettaisiin koko vuoden ajan kokeneen yleislääkärin keskihintaa.

Terveystalossa opiskelijatyön osuus kaikista hyvinvointialueille tuotetuista työtunneista oli vuonna 2023 alle 10 %. Opiskelijatyön kustannus kaikille hyvinvointialueille vuodessa voisi olla siis noin kymmenesosa eli 20 miljoonaa euroa. Patja myös väittää, että opiskelijan vuokratyön laskutus voi olla hyvinvointialueille jopa 30 000 euroa kuukaudessa. Viimeisimpien kilpailutusten perusteella kandityön hinnaksi on muodostunut noin kolmasosa eli reilu 10 000 euroa kuukaudessa.

Toisin kuin professori Patja väittää, nähdäksemme lääkäriopiskelijoiden työn rajoittaminen vain hyvinvointialueille nimenomaan vaikeuttaisi monipuolisten työelämätaitojen hankkimista jo uran alkuvaiheessa. Järkevästi toteutettu vaihteleva työ voi parhaimmillaan opettaa hyvin paljon erilaisista tavoista toimia terveydenhuollon kentällä.

Petri Bono, johtava ylilääkäri, Terveystalo
Jussi Sihvonen, ylilääkäri Terveystalo henkilöstöpalvelut